maanantai 30. tammikuuta 2017

Educan kautta jälleen Ypäjälle- koulutuomarit opintiellä



Perjantai olikin sitten myös ohjelmantäytteinen päivä sillä Ypäjältä suunnistin pikavauhtia Helsingin opetusalan messuille EDUCAAn ja sieltä vielä Järvenpäähän tunninpitoon. Kotiin ehdin nukkumaan ja kissat syöttämään ennen lauantaista uutta Ypäjälle menoa. Sen verran hössötys ja kiire verotti omaa suunnitelmallisuutta että Kikin facessa tarjoama kyyti jäi huomaamatta ja kansantaloudellisesti ja ympäristöystävällisesti ajatellen olisi toki ollut järkevämpää kulkea kimppakyydissä. Täytyy muistaa jatkossa- säästyisihän siinä tosiaan bensaakin ja aina on mukavempi turista kuulumisia kavereiden kanssa!
Ohjelmatarjonta oli jälleen kerran mammuttimainen enkä ollut etukäteen mitään suunnitellut - sattumanvaraisesti istahdin ruotsinkielisen HÖRNANin penkeille katselemaan Maria Kaisa Aulan koostamaa dokumenttia 100-vuotiaasta lasten hyvinvoinnin kehityksestä ja kuulemaan siitä keskustelua hänen, Tuomas Kurttilan ja Pentti Arajärven välillä. Itse dokumentti nähtäneen jossain vaiheessa TV:ssäkin, kesto reilut 20min, sisältö kattava ja paikoin jopa liikuttava. Se yhtenäisyys mikä Suomessa on vallinnut sodanjälkeisenä rakentamisen aikakautena on ollut lähes käsinkoskelteltavaa! Ne kuvat, mitä alussa näytettiin punavangeista - myös lapsista- olivat lähes fasistisia. Kerronta - nu på svenska- sujuvaa. Dokumentti löytyy siis molemmilla kotimaisilla kielillämme. Keskustelu ihan ok, Kurttilan lähes kärjistynyt mielipide maahanmuuttajalasten huolenpidosta ei saanut minua ihan mukaansa, mutta koska Arajärvi puolestaan oli huolissaan niistä liki 50,000 (joidenkin taulukoiden mukaan jopa 70.000) nuoresta jotka ovat syrjäytymässä, oli tasapaino suhteutettu mielestäni keskustelussa oikein. Kaikista kun pidämme huolta.hyvä tulee. Miten,tai siis millä rahoilla,  on sitten poliitikkojen ongelma. Onneksi en ole poliitikko.
Muu aika messuilla kuluikin sitten ostosksia tehden - opetusalan kirjallisuutta tarjolla pilvin pimein ja hinnat alkaen 2€ - pari kassillista sain kokoon. Ihan kiva tapahtuma, mutta runsas tarjonta ja sekava ohjelma - pitää selvittää millä lavalla ja mihin aikaan kukakin esiintyy ellei sitten kahlaa KOKO ohjelmaa tarkkaan läpi ennakkoon - jätti minut tällä kertaa hiemantyhjän päälle. Viime

vas. Kurttila, Arajärvi ja Aula paneelikeskusteluss

Materiaalia kassien täydeltä...

vuonnahan en päässyt lainkaan kun olin Tampereella kieltenopejen koulutuksessa. -Tästä oli sitten hyvä jatkaa Järvenpään kautta kotiin ja taas lauantaina nokka kohti Ypäjää- tuomarikoulutukseen:

Alku hieman yllättäen - kahvitus 9.45- 10.00, Anu toki ovella toivotti tervetulleeksi, mutta sitten ensimmäinen ratsukko jo aloitteli Pyhää Yrjöä radalla ilman minkänlaista kuulutusta! Ei näin!
Näimme peräjälkeen kolme Pyhää Yrjöä, neljä GP:tä ja vieläpä uusia Intereitä kaksi. Oman itsensä sihteerinä toimiminen toki haastavaa, mutta onnistui. Ehdin jopa paikoin kirjoittaa huomautuksia, voi voi kun niitä sitten ratoja purkaessa yritettiin selvittää...
Ratsukoille kyseessä oli koulutustilaisuus- hyvä, sillä mahdollista oli "kisatilanteessa" tarvittaessa korjata raipalla, ja tätä hallitusti tehtiinkin hyvin tuloksin.  (HEH: Tilaisuus suljettu joten "eläinsuojelijoita" ei näkynyt ja minähän en lähde lavertelemaan kuka sitä keppiä käytti ja missä...) Virallinen tuomaristo, brittilady Joanne Grahamin johdolla Imppu ja Paula, antoivat numerot joihin sitten verrattiin iltapäivän paneelissa auditoriossa. Hieman olin tätöseen pettynyt - toki positiivinen ja kohteliaan korrekti englantilaiseen tapaan, mutta mielestäni jopa hieman ylimalkainen . Etenkin pisti korvaan se, mikä hänen korvaansa ei pistänyt lainkaan: (kuulolaite unohtunut kotiin? Istui sentään radalla kun me muut olimme katsomossa) -erään hevosen raju narskutus koko loppuohjelman ensimmäisestä piaffista lahtien. Pisteet sitten vaihtelivat ja kunnon keskustelua ei saatu koska ladyn korviin ei tämä narskutus ollut kuulunut. Kokonaisuutena pisteytys kovin positiivinen, suunta mihin ollaan kv-tasolla jo totuttu ja johon minäkin alan tottumaan - vaikka minulla ne seiskat dominoivat, oli jo joukossa useampi kasikin ja yksi ysi! Ehkä minullakin vielä on toivoa- kommentit sattuivat kyllä yhteen enkä juuri ollut alempana kuin puoli-yhden pisteen. Ihanaa oli myös se, että virheitä sattui ja koko skaala oli käytössä- miten niitä ylimääräisiä laukanvaihtoja, pukkeja  tai puuttuvia piaffiaskeleita sitten palkittiin/vähennettiin oli ihan opettavaista. Myös missä kohtaa jokin rikko rangaistiin vaihteli- liikkeen valmistelunongelmat heijastuvat itse liikkeeseen, harvemmin edelläolleeseen askellajiin. Onneksi keskiarvo saatiin täsmäämään!
Freestyle- arvostelua teimme sitten iltapäivällä videolta, ihan opettavaista kun en tätä lajia ole joutunut arvostelemaan - lähes välttänyt puutteellisen musiikkitaitoni vuoksi. Ja se mikä oli parasta, oli nimenomaan ne taiteellisten vaikutusten alakerta joita pienryhmissä ruodimme - hyvä juttu!



Päivä päättyi vielä Paula Nysténin koottuihin sääntöuudistuksiin, ja siinähän taas vilisee niitä uusia kuolaimia ja turpahihnoja rutkasti - se mitä ei ole kielletty on kaiketi sallittua ja minulle tuli jo dopingmäärykset mieleen - aina keksitään jotain uutta kun jotain on kielletty,  jotta päästään sääntöjä pakoon!  Uusi, ihan hyvä asia sensijaan on se, ettei väärästä tervehdyksetä, suojien tai raipan unohtamisesta (jo odotusalueella tai radalle tultaessa) enää hylätä tai rangaista väärinratsastuksena, vaan ainoastaan vähennetään -2 esim . alkutervehdyksestä. ratsastajaystävällistä dementikoille!
Ontumisen takia ulosvihelletty saa osallistua vain kilpailujen eläinlääkärin (onko heitä kaikissa kisoissa?) luvalla muihin luokkiin  mikä on järkeenkäypää kun kaikki ratsastajat eivät kuulema tajua että hevonen saattaa ontua ihan oikeasti eikä vaan tietyn tuomarin edessä....
Ai niin, nyt on niitä hyttysiä ja kärpäsiä ilmastonmuutoksen Suomessa talvellakin, joten huppu päähän ihan luvalla. Se on sitten sen onnettoman stewardin tehtävä kaivella sieltä niitä mahdollisia pumpuleita jota EIVÄT ole sallittuja...-Ikäluokkiin vielä joitain korjauksia, mutta ne muutoksethan löytyy SRL:n sivuilta sääntöjen kohdista - sieltähän ne valveutnut kisaaja/tuomari osaa lukea! Joten tässä vaiheessa voidaan kisakalenteria alkaa katselemaan, itselläni vasta muutama varaus joten tilaa on!   Todella tiiviin kolmepäiväisen koulutuksen jälkeen ihana palata kotiin sulattelemaan kaikkea opittua!                                                                                                                                                 Estepuolella kansallinen karuselli avattiin jo viikko sitten Järvenpäässä AINON toimesta, ja oli tosiahauskaa kun kaksi kasvattiani kisasivat samassa luokassa, tällä kertaa pikkuveli Galahadin lyödessä isoveli Graalin joka uusinnassa ahnehti pudotuksen verran. Galahad avasi jo pistetilinsä; kasvattaja on ylpeä ja kiittää!

120cm 5. Galahad I - Jasmin Nylund