maanantai 21. lokakuuta 2019

Nuorten mielenterveys- luennolla kuultua /opittua -kiitos Stadin amis ja psykiatrian tutkimussäätiö


Ensin -mietin pitkään mistä kiikastaa kun on ollut niin vaikea tehdä toissaperjantaisesta mielenkiintoisesta seminaarista yhteenvetoa kunnes keksin- liikaa asiaa ja liian lyhyissä pätkissä! Seitsemän luentoa kaikkiaan joissakin jopa kaksi puhujaa ja hyvin mielenkiintoiset aiheet- tässä sulateltavaa! Onneksi luentodiat saatiin juuri postissa niin saan niistä vielä varmistettua nämä muistiinpanoni joista ei tosiaan aina saaa selvää....

Psykiatrian tutkimussäätiö oli järjestäjänä ja tj Tiia Parkola luonnolliesti aloitti ja päätti päivän - täyttä asiaa klo 9.10-16.30  välillä. Toki syötiinkin ja kahviteltiin välillä.
Linnea Karlson (TYKS)  ja Saara Nolvi (viimemainittu tekee tutkimustyötä Saksassa tällä hetkellä) esittelivät vuorotellen aivojen toimintaa ja kehitystä etenkin nuoruusiällä. Aivojen itsesäätely kehittyy aina 25 ikävuoteen asti ja saattaa eri alueilla tapahtua eriaikaan kuten tunnesäätelyn kehittyminen, stressiherkkyys ja -etenkin murrosikäisillä- elämyshakuisuus ja välitön mielihyväntunteen tyydyttäminen. Asioita joita me nuorissa kauhistelemme, mutta jotka siis kuuluvat normikehitykseen- temperamentista riippuu miten voimakkaina näitä itsesäätelyn tunteita koetaan ja huomataan!
Minulle uutta tutkimusta oli myös se, miten nuorten aivot ovat aikuisia paljon palkintohakuisempia -tämä siis hyvässä ja pahassa! Sosiaalisuuden voimakas korostuminen selittää myös sen, miten esim riskinotto liikenteessä juuri nuorilla vasta ajokortin saaneilla on suurin...Myös ympäristöllä on suuri merkitys sille, miten aivojen itsesäätelykyky kehittyy ja jopa sikiöllä äidin kokema stressi voi jättää jälkensä lapseen. Lopputulemana todettiin että se, mikä käyttäytymisenä näkyy nuorella ulospäin niin negatiivisessa kuin positiivisessa mielessä on vain jäävuoren huippu, ja nuoret tarvitsevat aikuisten apua itsesäätelyyn oikeille raiteille ohjaamisessa!


Linnea Karlsson mainitsi osuutensa alussa myös nämä nuoruusiän myllerykset ja totesi aivojen kehitysvaiheen lisäksi syyn löytyvän -mistäpä muualta kuin hormoneista. Ne säätelevät ja sallivat pitkälle nuoren ihmisen itsenäistymisen, riskinottokyvyn ja myös puolisonhankinnan -kaikki  tarpeellisia asioita ihan biologisestikin ja ihmissuvun jatkamisen kannalta. Muistatko miltä tuntui kun : tunteet ailahtelivat, impulsiivisuus oli huipussaan, elämä oli täysin mustavalkoista, stressiä ja ulkonäköpaineita riitti, kaverit olivat kaikkein tärkeimmät ja ajattelu kovin lyhytnäköistä?
Myös psykiatriset häiriöt kehittyvät näkyville usein vasta nuoruusiässä, ja liittyvät usein heikkoihin itsesäätelyongelmiin kuten impulssikontrolliin, mielialaan, aggressiohin, todellisuudentajuun ja pelkoreaktioihin.
Vanhempien mielenterveys ja hoitosuhde lapseen vaikuttaa paljon, ja mielenterveysasioissa pitäisi koko perhettä aina hoitaa yhdessä. Masentuneisuudella on tapana "periytyä" ja puhutaankin useaan sukupolven masentuneisuudesta joka usein liiitetään köyhyyteen ja toivottomaan tulevaisuudenkuvaan.

Anu-Katriina Pesonen jatkoi nuorten unesta- ja totesi sitä useimmiten olevan liian vähän - tässä oli helppo olla samaa mieltä!
Saimme erään "helpohkon"päiväjärjestyksen mihin merkittiin ne osat mitkä mitenkin toteutuivat ja painotuksella että 9;n tunnin yöunesta aloitetaan:
uni 9t -koulussa 7t - perheen kanssa syöminen ym 2t - sosiaaliset jutut 2 t - harrastukset/liikunta 2t  - ruutuaika 2t. =  Vain 24 tuntia löytyy vuorokaudesta...
Unirytmin häiriöt ovat melko yleisiä tänäpäivänä nuorilla jopa maailmanlaajuisesti.

Paljon on tutkimustietoa, jonkinverran löytyy apua, mutta uniongelmat ovat aina kovin henkilökohtaisia ja niistä ei pidä syyllistää.
Useita keinoja on käytössä ja mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toisella.
Nuorten aamu-unisuus näkyy kouluissa, ja ihan tyytyväisenä totean että ainakin Stadin kympeillä on tämä huomioitu kun koulu alkaa vasta klo 9.  Tosin siitäkin voi olla vaikea joidenkin pitää kiinni....





 Valvottaviin ja unettomuutta lisääviin älylaitteisiin oli helppo siirtyä Silja Kosolan johdolla;
"valoa ja varjoa" tarjoavat älylaitteet sis aiheena.
faktaa: peräti 97%  10-19v nuorista omistaa älylaitteen, 70% heistä pelaa päivittäin
POSITIIVISTA nykypäivän it käytössä löytyy toki:


mutta löytyy niitä miinuksiakin:


Oman tasapainon löytyminen tässä nettiviidakossa vaatii itsekuria ja jopa 1-9% nuorista on peliriippuvuutta laitteisiin. Aikuisten on tehtävä selvät säännöt *Jo aiemmin unen yhteydessä mainittu vuorokausikuvio voi toimia päivän "ruuduttamisessa" ja realistiena näyttönä siitä ajasta mikä todellisuudessa kuluu netissä hengailemiseen. Meillä on vain se 24h josta nukkumiseen pitäisi nuoren varata noin 9 tuntia! *Aikuisten esimerkki on tärkeä - oma "multitaskaaminen" muun kiireen keskellä ei todellakaan ole nuorelle hyvä esimerkki-tapahtuu se sitten ruokapöydässä tai iltaa istuessa.


Seuraavaksi saimmekin sitten koululääkärin näkökulman aiheeseen kun Hannaleena Eerola kertoi näkemyksistään ja huomioistaan. * Rutiinikontrollit yhä 1lk, 5lk ja 8lk sekä kerran 2.lla asteella. *Vanhemmat toivotetaan tervetulleiksi mukaan, mutta moni murrosikäinen ei todellakaan halua iskää tai äitiä lääkäriin, joten osallistumsprosentti on alhainen. *Nuoret ovat paljon valveutuneempia nykyään ja uskaltavat puhua ongelmistaankin*Urheilevilla nuorilla saattaa olla jopa ylikuntoa ja toinen äärimmäisyys on liikkumattomat pelaamiseen keskittyvät nuoret- kovin polarisoitunutta olemista ja elämistä.*Nimenomaan urheilu on kovin kilpailusuuntautunutta ja aiheuttaa jaksamisen ja ajankäytön ongelmia*Nuoret ovat myös itse huolestuneita mobiililaitteidensa liikakäytöstä*Neuropsykologiset ongelmat lisääntyneet*Nuoret nukkuvat liian vähän*Opettajilta saatava MYÖNTEINEN PALAUTE erittäin tärkeä nuorelle! *Kuunteleminen on osa hyvää keskustelua* Luottamus on sitä, että nuori tuntee aikuisten olevan "samalla puolella" ja kuuntelevan häntä. *Suomessa valitettvasti jyllää "poislähettämisen kulttuuri" asenteella "muka ei ole aikaa, tämä ei kuulun minulle "jne -  hyvä lyhyt video löytyy os .https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/arvostava-kohtaaminen

Silja Kosola jatkoi vielä tästä paineen kertymisestä joka tuntuu rasittavan nimenoaan niitä tunnollisia nuoria neitejä  (tyytyväisiä 70-79%) joita poikia (tyytyväisiä 82-84%)  enemmän ahdistavat suorituspaineet, elintavat ja muuttuva vartalo, syömisen hankaluus kaikkine dieetteineen ym, aikaavievät harrastukset kilpailuineen, koulusurmat ja tentit, pääsykokeet ym.
Myös SOME aiheuttaa nuorissa riittämättömyyden tunnetta ja ulkonäköpaineita ja tulevaisuuden synkät pilvet mm ilmaston suhteen-viimemainittu asia joihin meidän aikuisten on syytä puuttua eikä sysätä vastuuta nuorille!
Näitä paineita voidaan helpottaa mm tekemällä yhteistyötä ei niinkän kilpailemalla*aikuisten on osattava toimia esimerkeinä*koulusssa rajatut tehtävät, selkeät tavoitteet*harrastuksissa tärkeämpää ilo ja nautinto kun kisatulokset!


Mikäli paineita kuitenkin on kasaantunut ja nuori potee ahdistusta (10-15%) tai masennusta (30-50%)johon voi liittyä päihteiden käyttöä on aikuisen tärkein rooli KUUNNELLA, eikä vähätellä - ahdistus ja pelkotilat sekä masennus ovat aina hyvin subjektiivisia kokemuksia eikä niihin köydy mitää "paikkaan-ja -liimaan-äkkiä"-ohjetta! Ujoutta -joa o lonteenpiirre- ei pidä sekoittaa paniikkihäiriöön jonka voi laukaista esim suuressa ruokalassa tuntemattoien kanssa toimiminen. Usein nuoren  "omahoito" ilmenee tälaisten tilanteiden välttely jolloin ongelma vaan suurenee ja tilannekohtainen ahdistus pahenee- tällaiseen vättämiskäyttäytymiseen on syytä heti puuttua ettei se pahene! Erilaiset somaattiset oireet kuten vatsakipu, päänsärky ovat tyypillisiä, ja tilanteen ollessa "päällä" voi hengitysharjoituksesta olla apua. Keskustelemalla voi yrittää selvittä ensin nuren oma tulkinta syistä ja missä tilanteissa esiintyy, miten ilmenee ja löytyykö oireille taustaa. Entä kaverit, kasvuympäristö, muutoksia sosiaalisessa verkostossa, päihteet?
Masennukseen taas voi liittyä ruokahaluttomuutta (tai herkkujen ylensyöntiä) univaikeuksia , itseluottamuksen puutetta, ärtyisyyttä ja huonotuulisuutta - usein murrosikään muutenkin kuuluvia seikkoja, masennuseen kuitenkin usein liittyy tietty "hällä-väliä"-asenne.
Saimme myös tietoa maahanmuuttajataustaisten ja myös turvapaikanhakijoiden masnnuksesta ja ahdistyksesta, mikä ei olekaan mikään vähäinen juttu. Naiset - kärjesssä kurditaustaiset ja afganistanilaiset, ovat lisäkdi yksinäisiä.
thl.fi kautta löytyy paloma2- hanke josta lisää tietoa aiheesta ja on hyvä muistaa että myös opettajan tehtävä on kotouttaa.
ellei muuten, näkemällä, huomaamalla ja välittämällä!
Viimeisenä puhui vielä Ellen Ek opettajan työn stressistä ja siitä palautumisesta- itse stressasin junan lähtöä joten suurin osa jäi minulta kuuleatta, mutta onneksi olen löytänyt avantouinnin ja saunan kautta itselleni oivan stressinpoiston - ilman niitä ei Suomen talvi minulta pimeydessä ja ylmyydessä onnistuisi! Ja Suomen luonto on mitä ihanin paikka rentoutua ja antaa silmän levätä!








sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Med svensklärarna till Sverige- tankar om "ovilsamhet"

Som snabbast-och nu på svenska- några ord + bilder från Stockholmskryssningen 11-13-10.
- som arrangör stod Pohjola-Norden och av de ca 130 deltagarna var en tredjedel språklärare- i svenska!  Har en massa oskrivet om alltmöjligt-  det händer så mycket här i världen hela tiden - men blev nog mest av allt imponerad och ivrig på att höra John Steinbergs föreläsning gällande ledarskap och lärarskicklighet -trots att hans fru Åsa Sourander var sjuk och inte kunde delta med sin syn på saken.


Har tidigare på flere håll blivit varnad- senast bara några timmar tidigare av Sverige-ambassadören Liisa Talonpoika - om att vi INTE ska följa Sveriges modell gällande skolornas frihet och "modernisering" av all undervisning- det som hos oss fungerar bra ska man låta vara!
Nu fick vi då höra en noggrannare utredning från forskarhåll om hur systemet fungerar - då det alltså inte fungerar- och skillnaderna mellan RELATIONSSTYRDA och REGELSTYRDA skolor! Mycket intressanta synpunkter och ideer man verkligen blev att fundera på!
Vi började med en rolig grej som visade sig vara intressant och personlig- hur får man sin närsittande kursdeltagare att öppna en knuten hand ? -Min bänkkamrat helt enkelt bad mig snällt om jag kunde öppna knytnäven och i förvåningen gjorde jag ju så! -Själv hade jag nog funderat på den där våldsammaste metoden att bryta (försiktigt?) upp fingrarna en efter en... Andra metoder ´som kom fram var  att luras, köpslå om förmåner eller tom hota - allt sådant som vi föräldar också känner till men som även synes i skolklasser. Blev nog litet genant med mina våldsinta tankar- trodde faktiskt att man bara skulle fundera på olika fysiska knep att få upp fingrarna!
Följande fråga tangerade början av lektionen och hur man "serverar" sin undervisning -  den regelstyrda skolan förutsätter att eleverna sitter klara på sina platser i väntan på undervisning, emedan de relationsstyrda eleverna väntar att läraren ska på ett intressant sätt väcka elevernas intresse för dagens ämne. Isynnerhet på måndagmorgon är eleverna dels så trötta eller intresserade av varandras förehavanden att en lärare måste sköta om att "alla ska ha en bra dag"- inte ta det som en självklaret!

 Dagens barnuppfostran går ofta ut på allmänn demokrati i stil med :
"Vad vill du göra /äta/lära dig/ leka med idag?
Allt ska vara så intressant som möjligt och barnet ska själv glra stora beslut- inte bara val- och allt ska ske i bästa välmening och demokratiskt diskuterande (hmmm på svenskt vis?)
De unga ska alltså få göra bara sådana saker de "känner för" och läraren har i Sverige helt tappat sin auktoritet.

Men så kommr vi till de orsaker m gör barnen "ovilsamma" - en ny term av John som upplöstes under dagen- början med svek
De barn som har råkat ut för mycket svek- av orsak eller annan- litar inte på vuxna, inte heller alltså läraren- det händer ju att i en besvärlig klass lärarna byts rätt ofta...
Dagens alla barn har svårt med besvikelser och ett bra sätt att få sitationen under koll är att förbereda klassen för allt nytt- även sådant som inte är så trevligt. Ge tid att hantera kommande besvikelser helt enkelt.
Viktigt är också att läraren SER alla sina elever - kom genast att tänka pä Michele Borba från USA; Californien vars kurs jag deltog i någon gång i slutet av 90-talet -ska ännu plocka fram hennes material...  kolla- så sant
https://myframeworks.org/emotional-intelligence-experts/dr-michele-borba/
Det jag bäst minns från hennes kurs var orden " I AM HERE TO BE SEEN" - detta nämnde också John.
Följande punkt i listan om "understimulerade" elever hänger ihop med motivation och även de krav som ställs- för lätte eller för svårt gör att intresset tappas helt! Här har vi litet stastik på en britande pliktkänsla hos dagens ungdom i Sverige_ dagligen är 20-25% av eleverna frånvarande och otaliga förseningar sker under dagens lopp.
I värsta fall känns hela skolan helt ointressant och betygen har ingen betydelse. I dessa fall hjälper det om läraren kan göra sig och sitt ämne intressant och skapa motivation - ingen lätt grej det heller!
De strategilösa eleverna har hjälp av en bra studiehandledare som kan komma igång med olika sätt att studera och strukturera sina studier. Snabba framgångar utan träning hör till dagens melodi- att trist sitta och plugga på någon ordlita är ju heeelt slött.... Strategin för lärande måste synliggöras- det finns inga genvägar- men när man vill får man hjälp-hittar man en plan - provar man sig fram -lär sig = självkänslan stärks.
LYSSNA-REPETERA -LÄR!
Motiverad till andra tyrkor/ talanger är ett intressant område man kan dra nytta av-
tex en bra fotbolls spelare måste kunna : jobba i grupp- vara uthållig- kunna fokusera på spelet- jobba målmedvetet och orka nevist hålla ut i våra situationer på en lång match. Egeneskaper som också behövs i skolarbetet...Kan man hitta en bro mellan hobbyn och skolan? Nyttiga egenskaper?
FYSISKA grejer att bemärka är förstås att SOVA tillräcklig ÄTA frukost innan skolan-komma i tid -läsa sina läxor --- altt sådan tinverkar på hur man känner sig då dagen börjar!
MOTIVATION är en mycket viktig del av den relationsbundna nya skolan och då finns en trekant med hörn som AUTONOMI(=beslutsfattning) - syfte (=orsak) och MÄSTERSKAP (=jag kan) som eleven måte hitta i sin läroprocess.
Det gäller alltså att veta varför man är iskolan och vad man kan lära sig?
_John nämde till slut ännu nyaste forskningarna i lärarnas kroppspråk, och gav os en intressant aspekt om hur man får alla att jobba:
Då du ber eleverna "sätta igång" med arbetet, vänd dig snett mot tavlan du skrivit uppgiften på då du berättar detta. Mycket klarare än att bara prata ut i luften !
-Det, vilket "system" av Steinberg anses vara bättre sades inte - forskare bara "konstaterar" .Så slutsatser får läsaren alltså dra själv!


 Det svenska skolsystemet och valbarheten presenterades även av ambassadör Liisa Talonpoika- mer om hennes föreläsning om Sverige och övriga seminarium under dagarna litet senare!




En allmän observation och konstaterande av John Steinberg var att: Välfärdssamhället ger förväntningar på att allt som man vill ha finns att få_  tja-a då blir man ju van att få vad man vill ha. Och motsatt fakta ger STOOR besvikelse åt den moderna människan!



Vi blev välomhändertagna på Finlandshuset i Norrmalm och hela resan var mycket lyckad- mer om de övriga föreläsningarna och programmet senare - på finska.