käännös- Maria Gretzerin ajatuksia estekoulusta

Lupasin kääntää - tosin melko vapaasti- ruotsalaisen Hippson-lehden artikkelin Maria Gretzerin eräältä klinikalta. Yhteenvetona 12 eri huomioitavaa kohtaa (estehevosen) ratsastuksessa - I agree!

Kuvia kun yleensä laitan, ei muuta hyppykuvaa äkkiseltään mun albumista löytynyt kuin tuo - oisko Tuomarinkylässä Dora& mä - tamma jota en saanut Breedersiin asti, ei puuttuvasta hyppykyvystä -ponnua löytyi !- mutta puuttuvasta eteenpäinpyrkimyksestä kun piti joka esteen jälkeen kertoa että vielä jatketaan! -Harjulaiset ovat siihen kovin tyytyväisiä, se kai niitä oppilaita luotsaa ohjaajankokeista läpi ihan läpihuutojuttuna! ja hyvän varsan teki - Dimmyn. Joka taas muni Dion....

Artikel från Hippson.se:

PERUSRATSASTA KUTEN MARIA GRETZER: Ratsastajan tehtävä on saada hevonen kuuliaiseksi avuille.

A-valmentaja, olympialaisratsastaja Ruotsista Maria Gretzer piti klinikan innostuneille katsojille Halmstadissa  ratsastaen kahdella hevosella joiden selässä ei ollut koskaan käynyt.

Tässä hänen neuvonsa:

1.   1.    ÄLÄ VÄHEKSY KÄYNTITYÖSKENTELYÄ . Uuden hevosen kanssa Maria aluksi mieluusti kävelee hieman pitempään testatakseen miten hyvin se on avuilla- tekemällä pysähdyksiä, pieniä väistöjä, kääntyilee ja testaa hevosen reaktionopeutta. Toinen hevosista, Lizette, oli tuntihevosen ominaisuudessa hieman hitaampi eikä niin herkkä, mutta muuten kuuliainen avuille. On tärkeää saada hevonen keskittymään alusta pitäen ratsastajaansa!

2.       Takajalat, takajalat…Siirtymisissä- esim. pysähdyksestä käyntiin -käynnistä raviin tai laukkaan Maria jopa hokee itselleen ”takajalat” -on tärkeää saada liike lähtemään takaa. Tästä syystä hän myös istui alas satulaan hidastuksissa, koska silloin saa tehokkaammin takajalat alle. Myös laukannostoissa oltava tarkka-millainen on esteelle lähestyminen  joka alkaa huolimattomalla laukannostolla.

3.   2    Päätä missä raiteet kulkevat – sellainen ”vähän-sinnepäin-tienvalinta” ei tuo tuloksia. Usein Maria ratsastaa uran sisäpuolella jotta myös ulkopohje tulisi käyttöön. Kulmanläpiratsastus huolellisesti, ja pienemmällä ”vaihteella” tahti säilyen. Vertailuna Maria totesi suorien menevän kolmosvaihteella ja kulmat kakkosella.

4.     3..  AKTIIVINEN, mutta RENTO .Välillä Maria vaihtelee pysähdysten kestoa – hitaampitempoinen siirtyminen ja rauhallinen pysähdys saa hevosta rennommaksi kun taas nopeampitempoiset tapahtumat sopivat ”laiskemmalle” hevoselle. Tärkeä huomautus on tässäkin, että jos hevonen aluksi liikkuu pää ylhäällä, ei sitä millään sahauksella tai muullakaan ”käsityöllä” pidä yrittää alas- hevosen vastatessa ratsastajan apuihin se rentoutuu ja pää putoaa. Myös ratsastajan omalla rauhallisella hengityksellä on tässä osansa.

5.     4.  TUNTUMA MOOTTORIIN OHJAN KAUTTA . Gretzer haluaa tuntuman suuhun ohjien kautta , mutta kevyenä. Hän vertaa tätä sähköjohtoon joka kulkee hevosen molemmista moottoreista -takajaloista- selän ja niskan kautta ratsastajan käteen. Koska tunnet takajakojen liikkeen tämän johdon kautta, se ei vaan voi roikkua löysänä ja kontrolloimatta! Ohijlla myötääminen  seuraa toki läpimennyttä pidätettä ja hyvää työtä, mutta se ei saa olla mitään päämäärätöntä löysistelyä. Kun moottori toimii hyvin, voi antaa vähän lisää, kunhan huolehtii ettei hevonen jää ”tyhjänä” kuolaimen taakse – sellaisessa tilanteessa on pirullista lähestyä esteelle! -Kun tehdään loppuverryttelyä, saa hevonen toki venyttää ja ohjastuntuma löystyä palkkioksi hyvin tehdystä työstä!

6.    5.   KÄÄNTÄMINEN ONNISTUU - POHKEILLA! Maria demonstroi yhdellä kädellä ratsastamalla että hevosen pitää myös kääntyä pelkin pohjeavuin. Terveellinen testi kenelle tahansa ratsastajalle tehdä kiemurauria ohjiin koskematta! Hän haluaa myös että hevoset liikkuvat suoraan (edellyttää suoraa istuntaa ja tasaista pohjetta!) kunnes ratsastaja tietoisesti kääntää. Katseella on tässä suuri merkitys! ”Minne katsot, sinne päädyt” Joten harjaan tai alaskatsominen ei ole oikein suositeltavaa!

7.    6.   HERKKYYTTÄ KÄTEEN JA POHKEESEEN! Maria demonstroi kehonkielellään miten rumalta hidastukset sattavat näyttää jos/kun ratsastaja vain ”vetää” ohjista ja hevonen aukoo suutaan. -En oskaan vedä ohjista, pieni liikkuva ohjasote riittää; meidän täytyy olla hienovaraisempia apujemme kanssa. Sama pätee pohjeapuihin: Et vain voi puristaa kabnnuksia hevosen kylkiin viideksi sekunniksi, vaan pohjetta on käytettävä lyhyesti ja päättäväisesti. Tämän hän esitteli tekemällä siirtymisiä ja väistöjä Lizettellä, joka koko ajan tuli kuuliaisemmaksi ja tarkkaavaisemmaksi.

8.  7.     LAUKKAHYPPYYN KONTROLLIA Kaksi kavalettia noin 17 metrin välissä suoralla linjalla harjoitutti laukan pituutta- neljän ja kuuden askeleen välillä. Hän on hyvin tarkka siitä että aina myötää kavalettia ylitettäessä ja hevosen on myös vastattava eteen, joten kyseessä ei ole pelkästään laukan lyhentäminen, vaan sen hallinta ylipäänsä.

9.   8.    ETSI VIKA ENSIN ITSESTÄSI Jotain mikä oli hyvin selkeää Maria ratsastuksessa, olivat kommentit asioista jotka eivät menneet aivan ”putkeen” – ”Olinpa huolimaton, olisi pitänyt pohkeella huolehtia tahdista paremmin” tai ”Unohdin katsoa esteeseen tarpeeksi”ja muuta vastaavaa kuului hevosen selästä. Yleisökysymykseen, joka liittyi hevosen ongelmaan sarjaesteellä, Maria heti kysyi 9.MIKSI ongelma on syntynyt? Onko kenties ratsastajan vaikea lähestyä sarjoja optimaalisesti? Silloin asiaa on syytä harjoitella , mutta koska ei joka päivä voi hypätä, ovat kavaletit hyvänä apuna. Myös katseen harjoituttaminen uttaa- Maria itse pyrkii jo edellisellä esteellä fokusoimaan seuraavalle, jolloin myös tahdin ylläpitäminen on helpompaa!

110.   Nämä ”SPOOKY”-esteet. Näyttämisen jälkeen ensimmäisessä lähestymisessä usein hieman lyhyempi ja kontrolloidumpi laukka , mutta selvästi hevosta rohkaisten. Seuraavalla kerralla jo reippaammassa tempossa.

111.   OTA HARJASTA KIINNI! Itse lapsena ratsastaessaan ratsastuskoulussa he eivät saaneet hypätä ilman että ottivat harjasta kiinni! Siinä ollaan huolimattomia tänään, ja valitettavan usein hevosille aiheutetaan kipeää suussa kun jäädän (yllättävässä) hypyssä jälkeen. Ja vaikka varsinaisesti ratsastaja ei jäisikään jälkeen, voi hän tietämättään tasapainottaa omaa istuntaa tukeutumalla ohjiin, mikä on väärin. Hevoset hyppäävät paljon rennommin kun tietävät että suu saa olla rauhassa!

112.   TUHLAA KIITOSTA JA KEHUJA!  Hevonen hukkaa itseluottamuksensa (kuten me ihmisetkin!) jos vain haukutaan- kehu heti kun asioissa tapahtuu edistystä! _on myös huomioitava ettei kehuja syyttä pidä antaa- joskus näkee ratsastajan ”rauhoittavan” hevosta sen kieltäessä esteelle- tämäkin on väärin! Päättäväisyyttä tarvitaan ja johdonmukaisuutta – sillä ne tulokset saadaan!

vapaa käännös Maria Gretzerin valmennustilaisuuden annista _ kirj. Anki Yngve

1.