tiistai 21. marraskuuta 2017

Suomi- Ruotsi "maaottelu" - ja muumit



Palatkaamme eiliseen seminaariin - niin paljon tietoa ja juttuja lyhyessä ajassa että piti oikein yön yli sulatella- kaksi mielenkiintoisinta oli jätetty viimeiseksi: Roleff Kråkström- naimakaupan kautta Muumimaailmaan siirtynyt toimari ja Ruotsin Södertäljessä asuva suomalainen Riitta Eivergård päättivät aamuisen seminaarin piristävillä ja mielenkiintoisilla puheenvuoroilla brändäämisestä ja ruotsalaisen ja suomalaisen johtajuuden eroista. 




Ensin Riitan näkökulmia johtajuuteen- ruotsinkielentaito on se ensimmäinen asia mihin kannattaa panostaa- "pakkoruotsia" hän kiittää siitä, että itse on pärjännyt! Kun on hyvä pohja. on siitä helppo ponnistaa eteenpäin!
                                                                                                               * Johtajuus on kiteytettynä miten olla interaktiivisesti tekemisissä toisten kanssa- yrityksessä  asetettava ja pyrittävä yhteisiin tavoitteisiin, organisaation oltava menossa oikeaan suuntaan oikeasti kohdennetuilla resursseilla, lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet.
Jyväskylän YO on tehnyt aiheesta tutkimusta, ja strategisella tasolla on Suomi aivan kärjessä USA:n, Japanin ja myös Ruotsin seurassa. Mutta miten johdamme itseämme -voi olla seuraava kysymys? Miten sosiaalinen puoli työpaikoilla voi?
kannattavuus- johtaminen - kulttuuri  - kaikki nämä ovat sidoksissa  yrityksen imagoon, mikä taas 49% heijastaa yritysjohtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, josta taas markkina-arvoon heijastuu 60% yrityksen maineeseen...
Tavoite on sama, mutta suomalaisessa yrityskulttuurissa on pääpaino tuloksissa, päätöksissä, erimielisyyksien poistamisessa, pomon tietotaidossa , aseman tuomassa auktoriteetissa ja hänen päätöksissään. Ruotsalainen johtajakulttuuri lepää pikemminkin suhteiden, osallisuuden, konsensuksen ja yhteisen päätäntäprosessin varassa- johtaja johtaa muiden kautta ja on myös ansainnut johtaja-asemansa. -
Muita eroavaisuuksia ja asioita joista voimme toisiltamme oppia:
*Suomessa meidän on opittava kuuntelemaan
*itseohjautuvuuden merkitys kasvaa koko ajan
*Ruotsissa parempi ja positiivisempi palautteenanto (=feedback)
*Suomalainen johtaja myös välittää tietoa- tässä ollaan ruotsalaisia edellä ; tietotaito on korkeampi
*Suomalainen "suoraan-asiaan-menettely" ei aina Ruotsissa onnistu: "Tässä on hyvä kone - osta se!"
aiheuttaa hämmennystä ruotsalaisissa asiakkaissa kun small talk jää puuttumaan... Mikä meillä kaikilla pohjoismaalaisilla kuitenkin on yhteistä, ovat perusarvot kuten:




*Rehellisyys
*Luottamus
*Tuloshakuisuus
*Joustavuus
*korkea työmoraali

Näistä yhteisistä tavoitteista olisi hyvä kaikkien hyötyä ja vahvistua yhdessä. Tähän väliin Riitta siteerasi Matti Alahuhtaa joka on poiminut onnistuneen johtajuuden seuraavat tekijät:
*luottamus*positiivinen asenne* kiinnostus, empatia*nähdä oleelliset asiat* tuloksen tekeminen yhdessä

"Ruotsalaisten kannustava vapaus koskee hyviä työntekijöitä, jotka helposti pääsevät maaliin kunhan suunta on oikea"- tässä meillä on vielä oppimista.
Asiantuntijuus ja ylipäänsä "knowhow" on taas meidän suomalaisten vahvuusaluetta - me tiedämme Ruotsista paljon enemmän mitä he meistä jo pelkän yleissivistyksemme avulla!
Tämä puheenvuoro antoi paljon mietittävää myös itsensäjohtamisen tiimoilta, osallisuus, luottaminen, tiedonjakaminen, läsnäolo - siinä joitakin avainsanoja!

Sitten Muumeihin ja firmaan "Moomin characters" joka perustettiin jo 50-luvulla Toven ja Lars-veljen toimesta  lähinnä taiteellisiin ja kultturellisiin tarpeisiin. Japanilaisten mukaantulo 80-90-luvulla animaationeen sai valtavasti julkisuutta ja toimi ikäänkuin rahasampona hetken, mutta koska kyseessä on taide&kulttuuri eikä pelkkää huvitusta, päätettiin kilpailun kovetessa "paluuta juurille" eli taiteen pariin. Yhteistyö niin museoiden kun kauppaketjujen kanssa on toiminut hyvin, ja etenkin ruotsalaiset ovat ottaneet tämän rakkauteen, hyväksyntään, vapauteen ja luonnonkunnioittamiseen perustuvan jo kolmatta sukupolvea käyvän brändin omakseen.




Myös maailmanlaajuinen levikki on onnistunut, koska muumien arvot eivät sitoudu uskontoon tai  mihinkään maantieteelliseen paikkaan- asia mitä itse en edes ollut tullut ajatelleeksi! (Esimerkiski joulun olemassaoloa ja tapahtumaa pikemminkin ihmeteltiin eräässä muumi-kirjassa!)
Toven taustasta ilmeni myös että jos itse on kosmopoliitti - mm lapsuuden kesät Tukholman saaristossa ja matkoja lähes ympäri maailman tai ainakin pitkin Eurooppaa, - on helppo myös ajatella kansainvälisesti. Suomessa naiset saivat myös ensimmäisinä maailmassa äänioikeuden - tämäkin on ollut omiaan helpottamaan naistaiteiljan työtä!
Muumin suuren suosion voinee myös kuitata sloganilla "Roadmap to happiness" - siitähän tässä lopulta taitaa olla kyse! Pohjoismaiset arvot, kuten jo mainitsemani suvaitsevaisuus , pääsevät oikeuksiinsa näissä kertomuksissa ja niiden henkilöhahmoissa- kaikki loppujen lopuksi Toven lähipiiristä kaapattuja!

Tämä Moomin-brändin esittely oli hauska päätös monipuoliselle ohjelmalle, josta kiitos siis finsk-svenska handelskammaren:ille  puuhahenkilöineen. Mielenkiintoista tietoa tuli runsaasti ja ainakin yhteystietoja tuli vaihdettua- johtamistaidot ovat aina kysyttyjä!