maanantai 4. joulukuuta 2017

Mopoja rassaillen Pyhtäällä nuorisotoimintaa- mielenkiintoista päätöksentekoa kunnalla






Tämä nuorten (miesten) mopoilu ja niiden rassailu ja tuunaaminen Pyhtään kunnassa on saanut paljon julkisuutta mm Yleltä viime aikoina- linkitän tähän tapahtumasarjan kulun.

Pyhtäälle perustettu nuorten mopotalli on kerännyt kehuja ympäri maata, sillä se on pitänyt nuoret poissa pahanteosta. Nyt kunta on päättänyt lopettaa yhteistyön mopotallia ylläpitävän yhdistyksen kanssa.






Nuorisotoiminta
https://yle.fi/uutiset/3-9958979

Sattuipa tässä eilen, jouluvalojen etsinnän ja asentamisen (ja nilkan rikkomisen!) yhteydessä, putoamaan laatikollinen vanhoja valokuvia lattialle. Niitä selvittäessä ja takaisin laatikkoon tunkiessa, mikäs sen mukavempaa kun muistojen läpi kahlaaminen. Kyseessä siis "irto"paperikuvia, osa laadultaan niin huonoja etten albumiin huolinut, tai niin irrallisia kokonaisuuksiin kuulumatomia etttä sen takia maanneet laatikon pohjilla. Kuulostaako tutulta vai olenko ainoa lajissani jolla "epämääräisiä" valokuvia jossain tallessa?
Löytyi kourallinen kuvia Mäntsälän ratsastajien "nuorisotoiminnasta" aivan 1990-luvun alusta, laman kynnyksellä. Yhä paikoillaan seisova Liljendalin tilan vanha punainen mökki oli innostuneen nuorisojoukon käytössä- joukossa muutamia poikiakin- ja kun heille annettiin vapaat kädet, tapahtui!
Vanha tupa haluttiin kunnostaa talkoilla, ja kerjäämällä saivat nuoret sitten maalejakin - en raaskinut asiaan puuttua- itsepähän tiloissa oleskelivat- mutta lahjoitetuilla "jämämaaleilla" maalaten tulos oli melkoinen: Mintunvihreä lattia ja marjapuuronväriset seinät!
Näistä maalamistapahtumista en kuvia löytänyt, mutta muistan elävästi itse talkoot!
En tiedä mikä on tilanne tänä päivänä, kaiken "järjestäytyneen ja maksullisen" toiminnan keskellä, mutta tuolloin nuoret tosiaan vetivät heppakerhoja, osallistuivat eri talkoisiin ja hoitivat hevosia- kaikki yhdessä.


Heinäkuormia purettiin yhdessä, eräänä kesänä tehtiin itse puolelta hehtaarilta seiväskuivattua heinääkin, ja paljon tuli tehtyä myös tosi sponttaanisti kun vaan syy keksittiin ja porukkaa oli paikalla.

Sitten joku rohkeni tulla kysymään saisivatko nuoret yöpyä tallilla, siis tuvassa joka kesäisin oli leirikäytössä. Vietettäisiin iltaa ja pidettäisiin hauskaa.
Toki mietin hetken, halusin itse olla kotona silloin (asuin samassa pihapiirissä viereisessä talossa) jotta pelkästään tieto "yllätystarkastuksen" mahdollisuudesta oli olemassa, mutta mitään syytä kieltää en keksinyt - siitä vaan, kunhan juomat pysyvät 0-prosentissa eikä alueella saanut tupakoida- nuuskaamista ei kukaan Suomessa siihen aikaan vielä ollut keksinyt.
Kun sitten josku 22-23 aikoihin koputin ja kävin moikkaamassa, kaikki sujui hyvin - jopa porukan sillä hetkellä ainoa poika oli tyytyväisen oloinen (tuskin osallistunut tänäänkään mihinkään "metoo-kampanjaan..."?) ja minullekin tarjottiin limua. Yhtä paikalle myöhemmin illasta tullutta neitokaista yritettiin piilotella "väsymyksen" takia- näinhän mistä oli kyse- mutten löytänyt tässäkään vaiheessa mitään syytä soitella vanhemmille tms sillä asiat olivat hallinnassa.

 -ala kuvassa näkyy tuvan seinä vielä vanhassa maalissa, voitte kuvitella nuo seinät marjapuuronpunaisiksi??



Porukkaa kokoontui milloin sisälle, milloin ulos- aina jotain tapahtui jossain. ja jopa läksyjä luettiin tallilla!

Nuorille on tärkeää että heihin luotetaan, mutta että heille asetetaan tutut ja turvalliset rajat (- ope voi koska tahansa kopuuttaa oveen - on siis oltava kunnolla!) -turha byrokratia pois!
Ja kun itse päästään tekemään ja ottamaan vastuuta - mikäs sen parempi! ei niille itsemaalatuille seinille kenellekään tullut mieleen mitään sotkea tai piirtää ja siivoaminenkin toimi melko hyvin - joskus riitti että päänsä tuvan oviaukolla näytti niin jo alkoi luuta lakaisemaan!

Myönnän toki että usein "aika kultaa muistot" mutta jos nyt joku entisistä nuorista ja tallilakävijöistä haluaisivat minua oikaista - tehkää se vaikka tämän palstan lopussa!
Itse kuitenkin -nuorempana varsinkin- melko tiukkapipoisena tätinä pidettynä opettajana on mielessäni säilynyt vain hyviä muistoja tästä tallinuorisosta jotka kasvattivat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia taitoja kun heille tarjottiin paikka, josta he itse hyvin pitkälle olivat vastuussa!

Toivon että myös tilanne Pyhtäällä , ja toki muuallakin Suomessa jos paikkoja vaan löytyy- ratkeaa nuorille parhalla tavalla. Kyllä se nuuskakin pois huulesta otetaan kun siit nätisti sanotaan.... Eikä kukaan fiksu niitä piristysjuomia kittaa -johan sen sanoo järkikin!

-tällainenkin kuva löytyi - on noita kenttiä tullut lanattua hevosvoiminkin! Ja äkeestä kotikonstein tehdyllä lanalla!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti