keskiviikko 3. elokuuta 2016

Mummojen vohvelikestit ja vihdoinkin myös kuninkuusravit!



Turussa Metsämäellä ravattiin siis 29-31.7- viereinen kuva perjantaisista kunkkarilegendalähdöstä, jonka voitti 83-vuotias Lauri Malinen. Muistan hänet hyvin nuoruudestani- aina niin tyylikäs keltaisessa ajoasussaan!
Tämä lounasravien yhteydessä toteutettu lähtö "vanhoille parroille" jotka joskus pärjänneet kunkkareissa, toteutui nyt toisen kerran ja sai yleisön täysin puolelleen! Malisen ajokki H.V.Tuuri oli voittajasuosikki eikä pettänyt kannattajiaan vaikka kuski ajanut kilpaa viimeksi vuonna 2001 - hevosmies on aina hevosmies!
Järjestelyt tomivat perjntaina mukavasti- pääsimme parkkiin toimihenkilöalueelle  kuskimme Pian jäädessä vastaanottamaan VIP-vieraita hevosystäväinseuran nimissä ja minä toimitin tätiseurueeni ravintolaan jonne heillä oli kutsut-itse pääsin juoksutytön roolissa mukaan.Sen verran moitetta muuten onnistuneista raveista, että tädit eivät itse enää varsinaisina kuninkuuskisapäivinä lähteneet tilausbussikyydilläkään matkaan kun kuulivat että bussiparkit olivat kilometrien päässä! Kun jo itse alueella riittää käveltävää, on kohtuutonta että yli kahdeksankymppiset tädit vielä sinne joutuisivat helteessä ja ihmispaljoudessa kävelemään!

Kuvassa siis kesä-äitini ja, mitä ravureihin ja suomenhevoskasvatukseen tulee, myös oppiäitini Göta Karlstedt ja kuningatarkisoihinkin osallistuneen Sylvian omistaja Gunhild Hagman - molemmat 70-luvun naisohjastajia parhaasta päästä!
Kun ikää alkaa olla jo 83+ ei tuo helteessä ravaaminen kuitenkaan enää ihan helppoa ikäihmiselle ole, vaikka tahtoa on ja pää pelittää!

Torstaiset vohvelikestit olivat Götan emännöimät ja siellä emännän ja yhdeksän vieraan keski-ikä oli laskelmieni mukaan 82,9 vuotta! Ihana tilaisuus jossa sain toimia tarjoilijana ja vohvelinpaistajana. Juttu luisti, aina vanhoja muistoja myöten ihan tämän päivän kyläjuoruja myöten - minulle aika uskomaton kokemus ja todella positiivinen tapahtuma! Kylään mennään kun kutsutaan, oli syynä sitten vohvelit tai syntymäpäivät -ilo irti pitää saada! -otin heistä yhteiskuvankin vanhan tammen alla, mutten sitä tähän laita kun en ole lupaa kysynyt. Mutta tulostin jokaiselle oman kuvan ja lähetin muistoksi, kukka ohessa on kutsuihin lahjaksi tuotu.


Takaisin kunkkareihin - tässä 1609m ryhmälähdön kiihdytys.... Lauantaina siis jännitin radalla, mutta sunnuntain päätöksen seurasin telkkarista (siksikö kiire Hangosta pois?) ja vähän harmitti ettei Akaasia voittanut kunigatartitteliä vaikka tuli sunnuntain molemmilla matkoilla ykkösenä maaliin! Lauantaina taipui kolmanneksi ja yhteenlaskettu aika suosi Saaga S:ssä joks siis uusi kuningatartittelinsä. Myös kuninkaiden kisa oli yllätyksellinen suosikki Jokivarren Kunkun laukattua hylkäykseen asti 1600metrillä, tasaista tasaisempi Vitter nousi voittajaksi. Kisat olivat 85:net  ja säännöt käsittääkseni alusta alkaen samat: Kolmen matkan yhteenlaskettu aika on se joka ratkaisee voittajan! Nuorena nämä "kunkkarit" kuuluivat aina kesän ohjelmaan, mutta lastenkasvatuksen, ratsastuksen ja yritystoiminnan myötä ravit ovat jääneet vaikka itsekin olen joskus kilpaa ajanut. Montéta kokeilin myös muutaman startin, siihen aikaan kun se rantautui Suomeen, ja muistan miten ihmettelin kuskien pitkiä jalustimia ja yrityksiä mennä ravia keventäen kun itse olin esteistunnassa ja sijoituin kerran  toiseksi! Suurin huoli 30 vuotta sitten elokuisessa Vermossa lie ollut se, huomasiko kukaan minun olevan raskaana kun ajo-asu kiristi pahasti mahan päältä.... (Poika syntyi sitten 12.10.1986) Kuninkuusravit 1983 jäivät minulta myös kokematta, vaikka Turussa kunkkareiden aikaan  olinkin - esikoiseni syntyi tuolloin. Hauskoja muistoja kaikkiaan!  Nuoruus ja hulluus - tämäkin on hyvä muistaa kun moitimme oppilaita....
Sen verran vielä nykyisistä montélähdöistä, nyt kun tuo jockey-istunta on lyönyt läpi, se menee jo liiallisuuksiin - montélähdön volttaus näytti suorastaan vaaralliselta kun ratsastajat liian lyhyin jalustimin polvet suussa horjahtelivat miten sattuu eikä hevosten hallinnasta ollut tietoakaan! Laukkahevoset, jotka lähtevät kopeistaan suoralla, eivät heilu ja volttaile, siinä sen istunnan ymmärrän, mutta nytkin tarvittiin yhdelle hevoselle taluttaja ennenkuin lähtö hyväksyttiin - taisi olla vasta 6:lla kerralla!
Totalisaattoripeli - hups, onpas muuttunut! V67 saa pelata pienimmillään 5sentin rivipanoksella, joten systeemiähän me Götan kanssa olimme rakentaneet ja viisi taisi olla oikeinkin! Tämä 7 euron panoksella systeemissä jossa useita voittajia- - nuoria voi hyvin houkutella raveihin kun pelaamalla saadaan jännitys säilymään! Ja sitten sitä varmaa sijoituspeliä (kolmen parhaan joukkoon arvottu hevonen) pelatessa jää jopa voitolle kuten minä - vitosen panoksella satsattuna saattoi luukulta hakea 5,70 jos jokin suosikki pärjäsi...Toto on ihan hauskaa, mutta ainakin nuorille syytä sopia pelisäännöt- pienillä panoksilla ja yläraja mihin lopettaa! Itse taisin olla kuitenkin voitolla - ehkä parinkympin verran :)

vesipedot- Västanfjärd, Sundvik, foto Sussi


Lauantai-ilta vielä ystävien mökillä ja sunnuntaina suunta Hankoon - siihen Hangon-keksi kaupunkiin jossa aina paistaa aurinko..Paitsi viime sunnuntaina, jolloin aamuyöstä alkanut sade jatkui ja jatkui ja uhkasi peruuttaa kansalliset kisat joita toki jo oli kaksi päivää käyty mutta pääluokka oli sunnuntaina ja urheilukentän pohjalle tehty tilapäinen kisakenttä ei sateenkestävä. Tapasin tuttuja ja juttelin kasvattini omistaja/ratsastajien kanssa ja heidän päättäessä matkustaa kotiin eikä jäädä sadetta pitelemään, minäkin katsoin parhaaksi suunnata takaisin Mäntsälään. Kisat olivat kuitenkin jatkuneet klo 14, ja iloisena voittajana Evli Luikalla Marina Ehnrooth - menestys luo menestystä, ennestään jo peräti PM-kulta tytöllä taskussaan! Vanha kilpakumppanini Grixien nuoruuden ajoilta, Jalkasen Tomi sijoittui hienosti kolmanneksi, ja vähän tuli itselenikin niitä vanhoja kisafiiliksiä... Olen elämälle kiitollinen näistä kaikista hevosvuosista ja kilpailemisesta, vaikkei minulla koskaan ole ollut ns. valmista hevosta, vaan olen kaikki kisaratsuni itse kouluttanut, on se ollut mieluisaa ja pitkäjänteistä työtä! Ja hyvin palkitsevaa! Jokaisella ihmisellä pitäisi olla jokin asia johon suhtautua intohimoisesti ja antautuu täysillä - se on sitä
elämänkoulua!
Galahad ja omistaja/ratsastaja Jasmin Nylund- perjantailta rusetti, lauantaina oli ryntäillyt kolme estettä alas....


Surulliselta näytti Hangon kisakenttä sunnuntaina vielä aamupäivällä, mutta upeat talkoolaiset olivat saaneet sen kisakuntoon kello 14 mennessä! Seuran ponnistukset näihin kisoihin keskellä kaupunkia, joissa paljon yleisöäkin, ovat valtavat! Seuratoimintaa aivan parhaimmillaan!


 HANGÖ - HANKO

Kesän matkailut päättynevät tähän - seuraava raportti tulee Helsingistä ja äidinkielenopettajien kaksipäiväisestä foorumista joka taas mielenkiintoinen tapahtuma jossa paljon uutta mutta myös  jonkin verran tylsempiäkin  juttuja! Mutta tämänpäiväinen Ismo Kiesiläisen luento "kamerakynä" oli tosipaljon ideoita herättävä ja mielenkiintoinen- siitä huomenna lisää!