Göteborg horseshow- ja paljon muuta!

Hälsningar från Sverige- och Göteborg!
Lentäen Helsingistä tunti 20min ja tarjouksia seuraten olen joskus maksanut lentolipuista alle satasen- nyt hieman yli 200€. Hotelli varattu jo viime kesänä, ja liput piti hankkia syksyn mittaan - kyse kuitenkin World Cup-finaalista sekä koulu- että esteratsastuksessa!
Mitä oppia ruotsalaisilta? No, ainakin sitä yltiöpositiivisuutta jolla he toimivat ja elävät- joka kerta kun ruotsalainen teki puhtaan radan, katsomo nousi seisomaan ja hurrasi (paitsi me, olemmehan Suomesta ) Mistään kauppatilanteista ei tehty hankalia, ravintolassa palvelu pelasi kuitenkin nuoleskelematta, ja itse kisat loivat hienot puitteet. Jotain negatiivista sentään - oletettiin että kaikilla olisi ne appsit puhelimissaan, joten tiedonkulku tuloksista tai edes päivän ohjelmasta ei näkynyt missään. Olisikohan ollut liian työlästä laittaa ohjelma/tulokset hallin seinälle vaikka sisääntuloaulojen kohdalla? Minulla eikä kaverillani  Titillä  ole internetyhteyttä puhelimissamme...
En lähde tuloksia kisoista tässä ruotimaan, mutta tällä tasolla kilpailut vaativat ääretöntä keskittymistä ja todella hyviä hermoja- sen verran tasaista tuolla kärjessä on sekä este- että koulupuolella. Koulussa varsinaisten tähtien puuttuminen (Dujardin, van Grunsven, Gaal..) avasivat ovet tasaiselle kisalle johon viime tipassa peruutuspaikan sai Suomen Terhi Stegars. GP:ssä Axis jopa hieman "villi" saaden rikkoja, eikä Kur:kään ihan tasainen ollut, mutta kokonaisuutena ei mitään hävettävää! Terhi tehnyt töitä ulkomailla Saksasta alkaen jo toistakymmentä vuotta ja tulosta alkaa näkyä,. Määrätietoisuus palkitsee.
Estepuolella radat oli perjantaina mitattu tositiukoille, ja harmittavaa oli kun nolla-suorituksistakin kertyi virhepisteitä mm meidän Satu Liukkoselle joka debytoi nuorella Gurra Hopilla tämän tason kisoissa. Monessa luokassa oli aivan ratkaisevaa monentenako starttasi- alkupään lähtijät joutuvat aina "haparoiden" etsimään tiensä ja harkitsemaan vauhtinsa, kun taas loppupään ratsukot jo ovat nähneet mahdolliset kompastuskivet ja ongelmaesteet sekuntipelistä puhumattakaan!
Muutamia ihania uusia esteitä oli otettu käyttöön , ja kuvassa näkyvä maisemamuuri aiheutti pientä kiusaa aivan huippuhevosillekin kun lähestyminen tuli suhteutetulla välillä edelliseltä esteeltä. "Venepysty" oli myös hauska eikä aiheuttanut tuijottamista kuten muuri. Näistä esteistä innostuneena ajattelin heti kotiin päästyäni "totuttaa" nyt jo yksivuotiaan Gawainin johonkin erikoisempaan viedessäni sitä maneesiin, mutta voi, eipä Kyröjen (koulu-)maneesista mitään mörköesteitä löytynyt-piti taas tyytyä puomeihin...Tämä on asia, mihin olen kiinnittänyt huomiota nuorten kanssa- kun hypätään, hypätään mitä vain. Joskus kauan sitten laitoin oppilaillekin esteen alle lasten kahluualtaan, jossa vesi juoksi pursottaen- tosin ei täysillä. No problems- aremmat tyypit hyppäsivät rohkeimpien perässä ja tehtävän suorittivat kaikki-kukin tasonsa korkeudella. Tässäkin asiassa LUOTTAMUS on aivan ratkaisevaa- niin hevosen kuin ratsastajankin pitää luottaa siihen, ettei ope teetä mitään järjetöntä tunnilla. Myös "palapelejä" on tehty -  ekalla hypyllä muovimatto tms esteen reunalla, sitten jo vinosti alla, sitten keskellä ja pian koko esteen alusta täynnä muovia tms...

TOTUTTAMINEN eri asioihin on tärkeää kaikille oppilaille- oli ne sitten ihmisiä tai hevosia. Turha jännitys jää pois kun kohdataan tuttuja asioita kisoissakin - tosin jos "vetelä" ja huolimaton hevonen joskus kohtaa hieman pelottaviakin esteitä, se skarppaa...
Vesiesteet ja -haudat ovat meillä kotimaassa jonkilainen ongelma "Mun hevonen ei hyppää vettä"-tyyliin. Hyvät ihmiset, harjoittelemalla ongelma poistuu. Olen useamman kerran käynyt Laaksolla- silloin kun siellä vielä oli kunnon vettä- treenaamassa nuorten kanssa, aina vanha hevonen (usein luottoratsu Tosca) mukana vetoapuna. Gabrielle, jonka kanssa ei päästy tositreeneihin mm  mun loukkaantumisen takia 5v-kaudella- ei tykännyt vedestä. Se on ainoa.

Nuorten hevosten kanssa on tärkeää tehdä vähän mutta usein - aivan kuten lastenkin kanssa. On ehkä parempi olettaa ensin KAIKKIEN oppilaiden olevan ADHD- keskittymisongelmaisia, ja sitten saa ne oppilaat jotka jaksavat, tehdä niitä syvempää paneutumista vaativia tehtäviä. Ja jos on ongelmia- treenataan lisää ja helpoitetaan tehtävää vähän. 

 Kuvassa näkyy se "valtava" este jonka siis yksivuotias ylittää, juostessaan ympäri maneesia. Kavereita on yhteensä kolme, ja kun porukkaa sattuu tallille tarpeeksi, hyppyytetään koko laumaa. Leikiten siis!
Vasta kaksivuotiskeväänä voidaan puhua varsinaisista estetreeneistä! 

Pyrin käymään viikottain Kyröillä, ellei muuta, ottaakseni pojan pois muiden luota - eroahdistuksesta poistotuttaminen- käytän maneesilla juoksemassa ja laitan jotain pientä puomia eteen. Ja jos viitsin ja ehdin, harjaan ja taluttelenkin. Turha niitä on näyttelyyn viedä jos ei koskaan ole juostu taluttaen tai muutakaan tehty! Syksyisestä kaviopaiseen pitkäaikaiesta hoidosta oli sekin hyöty, että poikaa tuli käsiteltyä paljon - niin karsinassa kun pesupaikallakin ja käytävällä. Ja kyllä se mulle hörisee kun mä sitä huudan! 

 Takaisin Göteborgiin - ihana irrottautua opinnoista ja työhön liittyvistä asioista peräti neljäksi päiväksi - lie sama MITÄ tekee ja MINNE menee, mutta täysin erilaiset maisemat tyhjentävät mielen ja poistaa stressiä Ongelmat pienenee ihmeesti! Lauantai toimi meillä "vapaaäpäivänä kisoista" ja tuli kaupunkia tutkittua, tai, noh, lähinnä kauppoja ja ravintoloita. Hieno kauppahalli ja satama on aivan ihana- sieltä pääsee liikkumaan paikallislaivoillakin eri kaupunginosiin. Ja mikä parasta- kun ollaan lähes Atlantin reunalla, kala on tuoretta ja hyvää- katkarapusalaatti parasta mitä olen syönyt ikinä! Nuorille ja epävarmoille oppilaille on reissullakin varmaan se tuttu ja turvallinen MC Donalds yksinsyödessä ihan ok vaihtoehto, mutta turvallisten opettajien seurassa syytä kokeilla muutakin - me veimme kolmekymppisen kengityssepän paikkaan jossa hän ei ollut koskaan ollut kun se oli niin "hieno ja kallis" .Tädit rulettaa ja rohkea rokan syö!

 Kaupunkina reilu 600.000 asukkaan Göteborg on toki suuri, mutta yllättävän kodikas. Ja vaikka siellä olen monesti käynytkin, aina löytyy jotain uutta. Nyt siis se kauppahalli ja satamanlaajennus jossa oma toimipiste esittelyineen niistä suunnitelmista joilla kaupunkia ollaan jatkorakentamassa. Suunnitelmia on, katukuva aktiivinen, muutamaa kauppojen edessä istuvaa kerjäläistä lukuunottamatta ei Ruotsin suuresta pakolaisongelmasta (?) tietoakaan - no, tuskin pakolaisia muuallakaan on aivan keskustassa- eihän me missään esikaupunkialueilla tai slummeissa käyty. - Kruunun kurssi jotenkin tuntui vaihtelevan ja maksuvälineenä vaikka kävi Master

Card, sen käyttö vaihteli maksupäätteestä riippuen - nyt onkin mielenkiintoista katsoa ja laskea mikä on mennyt tililtä ja mikä laitettu luoton puolelle ostoksistani.
Tässäkin siis ideaa ja ajatusta KÄYTÄNNÖSSÄ suorittaa niitä laskutoimenpiteitä ja ehkä jopa sisäistää valuutan arvo - tuo summittainen 1€= 10 SKr ei nyt kerro koko totuutta koska tällä hetkellä kruunu  on paljon arvokkaampi !
Mitä tähän nyt enää lisäämään - ylös ulos ja maailmaa katsomaan - aina oppii!
Kamera on se väline jonka kanssa minä liikun ja nautin, mutta se olkoot jokaisen oma asia miten katsoa - kunhan näkee ja oppii!
Suuresti ihailen taas hevosta ihmisen palvelijana -

 niin hienoista esityksistä saimme taas nauttia kisoissa! Ruotsin lehdistö oli pari päivää sitten teilannut ranskalaisen Penelope le Prevostin hevosmiestaidot näyttämällä kuvan verryttelyalueelta jossa hän hevosen kompastuttua oli sen nykimällä ohjista saattanut jaloilleen ja vielä piessyt - tällaista suorassa TV-lähetyksessä ilman että kommentaattori olisi asiaa selittänyt ja paheksunut. Tällaisia ikäviä sattuu - en mene heti arvostelemaan- mutta olkoon taas varoituksena siitä, mikä on median mahti tänä päivänä! Sinun pitäisi AINA käyttäytyä ja esiintyä niinkuin olisit suuremmankin yleisön edessä!

Kevät Ruotsissa hieman myöhässä- jotain sentään kukki!

Lisebergin huvipuisto- ei vielä auki