Ruotsinopettajien koulutuspäivät Hanaholmen 3-4.8. peruuntui viime ja toissa vuonna- kuinka ollakaan- koronan takia. Viime vuonna oli yritystä mutta niin harva oli ilmoittautunut että päättivät perua.
Joten odotukset korkealla, ja ne täyttyivät! Etenkin tämä pieni, käytännönläheinen "julkkisesiintyminen" oli kaikkien mieleen, ja hyvänä kevennyksenä koko opiskelulle = käytäntöä tarvitaan!
Vi börjar med det sociala medierna- Sonja Kailassaari (42v) kertoi omasta suhteestaan ruotsinkieleen ja ohjelmasta "Efter nio" joka oli useimmille tuttu entuudestaan. Itse olen siitä poiminut haastattelupätkiä- useimmat vieraat esiintyvät 10-15 minuuttia- ja näyttänyt oppilaille ajatuksena rohkaista heitä myös puhumaan. Ohjelmassa saa kukin haastateltava puhua haluamaansa kieltä, mutta yllättävän moni on uskaltanut puhua sitä pärjattua ruotsia, kun juontajat rohkaisevat ja on saatu tulkkausapua tarvittaessa. Katsoimme muutaman pätkän ohjelmasta- mm sen, missä Sonja esitteli oman Akunsa (Hirviniemi) yleisölle-på svenska. Heidän kotonaan on Sonjan "bonustyttärille" tehty post-it- lappuja ympäri taloa kun ruotsinopinnot koulussa vaativat sanavarastoa, niitä sanoja näkyy kaikkialla...
Oman itsensä likoon laittaminen, niin kielellisesti kuin henkilökohtaisesti, sai osallistujatkin innostumaan- hei, eihän tämä ruotsi mitään vaikeata ole!
Toinen, äänekäs ja näkyvä TV-hahmo on tietenkin urheilutoimittaja Kaj Kunnas- muuten Mauri Kunnaksen serkku, kävi ilmi- puhui lämpimästi Suomen kaksikielisyyden säilyttämisestä ja kertoi hauskana yksityiskohtana urheiluselostuksen maailmasta miten vain kolmella maalla koko maailmassa on selostajan "karsinoita" yhtä enemmän- Canada, Sveitsi ja -Suomi! Kunnas on itse täysin kaksikielinen; suomenkielinen isä on Nokialta ja ruotsinkielinen äiti Högforsista. Kunnaksen oma koulukäynti alkoi Vihdissä- suomeksi, jossa häntä haukuttiin "hörökorvaiseksi hurriksi", ja kuinka ollakaan, muutettuaan ruotsinkieliseen kouluun Karjaalle tätinsä luo, muuttui kutsumanimi: "storörade finne".
Oma kieli on ympäristöstä riippuvainen - Uusikaarlepyyssä kasvaneet tyttäret eivät puhu virheetöntä suomea, mutta ovat maailmalla menestyneet -kiitos kielitaidon monipuolisuuden. Ruotsi avaa myös ovia muihin kieliin!
Kaikkihan tänään osaavat englantia, mutta entä mitä muuta?
Kielen mukana saamme paljon uutta ilmaiseksi!
Lisää kielen hyödyllisyydestä liittyen mm. kaupankäyntiin saimme kuulla sekä Liisa Talonpojalta (ent. Suomen lähettiläs Ruotsissa, nyt edustaen Ulkoministeriötä) ja Riitta Eivergårdilta, joka puhui nimenomaan yhteisen kielen tarpeesta. Tämä kieli ei ole englanti, mikäli se on osapuolille vieras, vaan saksalaisten kanssa paras puhua saksaa, ranskalaisten kanssa ranskaa ja ruotsalaisten kanssa- ruotsia.
Riitta Eivergårdhade den otacksamma rollen att prata sist på söndageftermiddag, men nu kom jag ihåg varför jag på tidigare seminarier gillat henne så bra: Genomtänkta texter, klara frågor och svar med nyttiga lösningar och den rätta stigen till att lyckas, eller hur låter; "Misstag finns inte men resultatet kan ibland bli något annat än vad man tänkt" eller:
"Jag kan leda hästen till vattnet, men varför skulle den dricka?"
Några synpunkter på hyvä johtaja kan också kännas igen hos lärare:
*osaa kuunnella
*osaa delegoida
*tunnelmanluoja
*konsekvent eli johdonmukainen
*löytää positiiviset puolet
*luo edellytykset
MITÄ ja MITEN eivät olevaikeita kysymyksiä, mutta MIKSI on jo laajempi....
Mitä ajattelit tästä?
GRIT -SISU-VOLITIO
Miten onnistua?
*tunteilla on merkitystä- Tavoite oltava "tunnettavissa"
*osattava fokusoida ja suunnata energiaoikein
*itsetunto ja itsekontrolli oltva kunnossa
*ympäristön vaikutus huomioitava
-pieni tuttu sivuhuomautus kaupankäyntiin liittyen- kun ruotsalaisten kanssa on hoidettu "smalltalk, on syytä muistaa että tanskalaiset ovat Pohjolan "arabeja" ja norjalaiset suoria kuten suomalaiset.
ITSETUNTO= "osaan olla"
ITSELUOTTAMUS = tehdä, ryhtyä
ITSEVARMUUS = uskaltaa
Pieniä juttuj ja ajatuksia mutta kovin miettimisen arvoisia- myös oppilastyössä, aineesta riippumatta. Myös Eivergård painotti uskallusta ja kielen rikkautta kaikessa toiminnassa!
Liisa Talonpojan aiheena oli "fakenews" joita käytiin läpi mm hybridivaikuttamisen kautta ja Talonpoika painotti kansalaisen omaa vastuuta ja kykyä kyseenalaistaa. Asioita mitä vaikuttamisella mainittiin oli :
*infrastruktuurin kautta esim satelliitit
*omaisuuden/maan osto
*kv-organisaatioiden työn sabotointi
*ilmatila- ym loukkauksia
*tiedustelutoiminta
*yhteiskuntarauhan sekoittaminen, armeijan väliintulo
Hybridivaikuttamisella voidaan taas aiheuttaa taloudellisia ongelmia, vaalivilppejä, kyseenalaistaa (mm salaliittoteoriat) kontrollpoimaton väestömuutto...
Kaikkia uhkakuvia maalattiin, mutta tarkoituksena oli esittää maamme voimavarat vastaavissa tilanteissa, ja tähän lasketaan ehdottomasti kaksikielisyys ja tieto-taito. Maamme historia antaa myös hyvät eväät suojautumiselle, kuten korkealuokkainen lehdistö, SISU, usko viranomaisiin ja matala korruptio, teknologinen korkea laatu, koulutustavoitteet ja tulevaisuuteen suuntautuminen, NATO-hakemuksen tehokkuus- kaikki ominaisuuksia mitä myös ulkomailla nähdään suomalaisista.
Vaikka alustus aiheeseen oli kovin syväluotaava, Talonpoika sai kaiken kaikkiaan välitettyä sen ajatuksen, että korkealla osaamisella ja teknologian tasolla olemme hyvin varustautuneita maailman pahuuteen joka yhteistyöllä voitetaan. Tähän kuuluu ehdottomasti myös Pohjoismainen yhteeistyö ja ruotsin kielen taito Vai ymmärsinköhän lainkaan?
Svenska-nu, selkokieli ja sen käyttö ruotsinopetuksessa sekä Ahvenanmaan 100-vuotissynttärit olivat myös aiheina, ylioppilaskirjoitusten tulosten ja muutosten lisäksi, mutta tyydyn tässä liittämään aiheista muutaman kuvan/dian ilman sen kummempia kommentteja- kiinnostava kokonaisuus oli saatu aikaan ja onneksi poikkesimme meriristeilyllä ilta-auringon paistaessa joten asiat tuli myös syömisen, laivailun, uimisen ja luontokävelyn ohessa pureskeltua"!
Fakta om Ålands hundraåriga självstyre serverade John Degerlund, historiker.Nytt fakta och mycket intressanta punkter gällande språket och invånarna-även nytt för mig. -Omaan historiaani kuului kesä Ahvenanmaalla 1979, ratsastusleirejä vetäen. Ei autoa, ei pyörää, leiripaikka Getassa vanhassa koulussa, hevoset laitumella yötäpäivää koska tallia ei ollut ja jossa sai talonmiehen puhelinta lainata "hätätapauksissa". Oli muuten ikimuistoinen kesä ja silloin solmitut ystävyyssiteet toimivat vielä! - Kuuntelin hiljattain Ahvenanmaan suurmiehen, Anders Wiklöfvin tarinan, huono lukija mutta hyvä tarina- yritteliäisyys kunniaan!
Selkokielen käyttö på svenska on hyvä ajatus, jota jo olen jonkun verran opetuksessani käyttänyt; sen lisäksi että itse paljon hain materiaalia ruotsalaisista lähteistä jossa kieltä opetetaan suoraan ilman alkukieltä.
Svenska.nu esittäytyi myös, ja oikein harmittaa ettei ole tullut heidän palvelujaan käytettyä, paljon hyvää materiaalia ja tapahtumia on tarjolla!
Ordförande Satu Pessi hade gjort ett gediget arbete med att få så mycket bra föredragshållare och material med på kursen - ett stort tack!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti