lauantai 11. heinäkuuta 2015

ajatuksia yhteistoiminnallisesta ongelmaratkaisusta

kesällä pitää lukea - joko lehtiä, romaaneja tai oppikirjallisuutta...tai vaikka runoja! Talvella Educa-messuita tarjouksesta löytämäni Ross W Greenen kirja "koulun hukkaamat lapset" oli
a) ihan kiinnostava vaikka kysymys/vastaus -settelu paikoin häiritsi
b) antoi ahaa-elämyksiä
c) tuotti myös onnistuneita "deja vu" tai pikemmikin "deja faite"-ajatuksia.
kaivan vielä illalla papereitani, olen tainnut lähivuosina jonkin viikolopuntapaisen kurssinkin aiheesta käydä.
Lyhyesti: käytöshäiriöisllä lapsilla on yleensä jokin tekniseen oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, keskittymiseen  tai johonkin muuhun toiminnalliseen osaamiseen liittyvä ongelma joka tekee koulutyöstä vaikeaa ja vastenmielistä ja häiriköinnistä "luvallista" Tämän ongelman yhdessä ratkaiseminen avaa usein monta ovea oppimiseen ja käyttäytymiseen yleensä. 
Aika itsestäänselviä asioita, mutta miten ne meitä opeilta unohtuvat niin helposti? Ajanpuute, isot luokat, kiire ja jälleen kerran kiire saavat oppimisvaikeuksista kärsivät lapset aivan tolaltaan! 
En usko, että uuden opetusministeri Sanni Grahn-Lasosen peräänkuuluttamat digitaaliset laitteet kuten iPadit ovat ratkaisu kouluongelmaan ja huonontuviin PISA-tuloksiin  jos AIKAA (=oppitunteja) ei anneta riittävästi ongelmien ratkaisemiseen!
Mielenkiinnolla olen menossa kuuntelemaan (osallistumaankin ?) ensi viikolla Porin Suomi-areena tapahtumaan jossa useita mielenkiintoisia seminaareja mm paremmasta oppimsesta, tulevaisuuden lukjärjestyksestä ja koulun riittämättömyydestä.-På svenska pratas det bla om nordisk kultur och välfärd- otur att det tycks vara många bra föreläsningar/seminarium samtidigt!
kuvassa Anttiloiden kesämökin laituri Sälinkäältä- ihana, sateinen ja usvainen keskiviikkoilta kului rupattelun, uinnin ja saunan merkeissä, eikä tihkusde lainkaan haitannut. Suomen kesä :)

Facebookiin oli laitettu jonkin opettajan kirjoittama artikkelin erilaisista oppijoista, viitaten Barbara Prasnighin  90-luvun lopulla suomennettuun kirjaan. Oli siinä muutama ällistynyt kommenttikin, että "onko joku näin jälkijunassa?" ja tarkistin itse lukeneeni kirjan 2002..mutta ajankohtaisia asioita vieläkin, samaten kuin Golemanin tunneäly samalta vuosikymmeneltä.Tuli myös luttua kirjahyllyssä odottamassa ollut "lahjakkuus-professori"-Uusikylän "Isät meidän"- ja yllätyin ikäväkseni huomaamaan että jo tämän kirjan julkaisuaikoihin ollaan oltu huolissaan  maamme kouluviihtymättömyydestä (s. 26)ja nuorten pahoinvoinnista sekä kasvavasta itsekkyydestä , "minä itse, mulle-kaikki-heti-ajattelu" )s264)  tuloksena jo nuorena syrjäytyneitä. Onko asialle tehty mitään???

Hyvä muistutus niille opettajille jotka uupuvat yrittäessään keksiä "hauskoja tunteja" on maininta (s.236) siitä, että "koulu on paikka jossa pitäisi oppia työntekoa. Ei aina voi olla hauskaa ja viihdyttävää"!
AIKA on jännä käsite - kun sitä on, ehtii miettimään, rauhoittumaan ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen.
Tämä on jo toinen kesä elämässäni jolloin minulla on AIKAA. ihanaa!!!
Luulin olleeni aivan loppuunpalanut töissäni ratsastusta opettaessa, ei yhtään kiinnostanut, väkisin pidin oppitunteja (joista kuitenin sain rahaa!!)  mutta nyt, kun aikaa on,on ollut suoratsaan ihana tavata oppilaita, miettiä heidän ogelmiaan, yrittää kertoa virheistä ja niiden korjaamisesta rakentavasti ja nähdä onnistumisia!!
Nyt lähdenkin tästä kehittämään toista arvosteluatitoani, nimittäin tuomaroimaan kouluratsastusta. jos onnistuisin siinäkin palkitsemaan vähän paremmilla numeroilla- elän yhä edelleen siinä maailmassa missä joku seiska (7) on jo huippu....
no, katselin huvikseni niitä Kyran ja Matadorin tulos% 80-90 luvuilta - nyt saisi niihin kevyesti laittaa yhden pykälän lisää....( esim k-a 72 -----82% )
ai niin, Grixien varsa "käy ja kukkuu" . nyt pitäisi vielä saada pojasta oikein myyviä kuvia että pääsee kunnianhimoiseen, hyvään kotiin syksyllä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti