Pitihän se arvata- kun liikaa odotuksia ja paineita kerääntyy, homma tyritään. Susun juoksu alkoi vihdoin koulujen loputtua eli 2.6. "sain kiinni" ekan tippapäivän.No, tarkkailin ja vaipotinkin, mutta sen verran siistiksi on nyt aikuisena oppinut, että koiran kannalta oli kivempi vaihtoehto poistaa matot juoksun ajaksi ja kulkea rätin kanssa perässä .Susu tykkäsi.
Valitun poikaystävän emäntä vaati niitä "pillunmittauksia" joten lisäksi otatin progesteronin ja tyhjättiin anaalikanavat Elinan toimesta samalla viikolla- progessa vasta vain vähäistä nousua, 0,2 mutta kuitenkin ihan "virallinen " juoksu.
Uskalsin hyvin lähteä Norjan reissulle, kun sinä aikana päiviä kertyisi sen 6-10, mutta sitten tulikin tenkkapåå- Jaska ei ollut käytettävissä päivinä 11-13 kun emäntänsä oli ulkomailla näyttelyssä. No, otettiin riski ja sovittiin treffit vasta päivälle 14- ilman sen kummempia testejä koska en olisi niitä tuloksia kuitenkaan vielä mukaani saanut. Ja sitten harmitus. Liekö väsyneillä omistajilla osuutensa- toinen tullut yöllä reissusta ja vielä töihin menossa, itselläni flunssa ja kuume nousemassa -illalla olikin jo 38,2 -kun nuoria ei seksitouhut kiinnostaneet. Vähän oli yritystä, Susukin ihan antelias, mutta touhu loppui aina kesken.Puolitoista tuntia siinä yritettiin, välillä erossa, välillä ulkona ja milloin mitenkin- tuloksetta.Vasta kotiin päästyäni tajusin että olisi voinut Susun sinne jätttää- vapaita karsinoita tuntui olevan, mutta kun pojan omistajakaan ei sellaista ehdottanut; tuskin olisi onnistunut. Itse ehdotin jo sulhasen vaihtoa-talossa kokeneempi ruskea palkittu uros, mutta kuulema jos on "huulillakaan pippeli käynyt" ei enää voi vaihtaa. Juoksu loppui aika lailla juhannukseen mennessä ja suunnitelmat sen myötä.
Kaikenkaikkiaan koko hommasta jäi aika huono maku (etenkin kun papereita täytettiin ja laskunkin sain -pelkästä vaivannäöstä) ja päätin että katson tilanteen täysin uusiksi seuraavaan juoksuun- mikäli sitä nyt on vasta kevättalvella tulossa. Aiempi kokemus dalmatialaisen Soffin astutuksesta (15min) ja pennutuksesta (13kpl) on ilmeisesti ollut liian hyvä, koska eihän se aina näin mene?
Uimaan ollaan tosiaan päästy, kerran oli pointteriseuraakin - naureskelin kun uimatyyli molemmilla aivan eri!
Juhannus vietettiin jälleen kerran Hyvinkäällä- tällä kertaa ilman talon koiria. Riitalle tulossa tällä viikolla uusi Howawartti- Saksasta saakka kun lähempää ei löytynyt!
Siihen onkin sitten hyvä tutustua pienestä pitäen ettei käy kuten Lilon Prillen kanssa- iso ja pelottava!
Odotukset pennuttamisesta oli korkealla, ja ehkä liikaa asiasta kailotinkin, nyt elellään ihan hiljaa ja katsellaan vointia - jo olen kaikki mahdolliset tauditkin Susullle kuvitellut kohtutulehdusta myöten- elämä kuitenkin jatkuu.
90-vuotias äitini kysyikin hieman sarkastisesti että mitä varten minulla edes on koira- pennuttamistako varten vain? Hyvä kysymys.
Tänään kyllä aamulla vähän mietin näitä eläimiä siivotessani vastapestyiltä lattioilta kissan oksennusta samalla kun koiran karvalelut pyöri pesukoneessa jonne seuraavaksi menee eläinten rätit...Eilen tuli Susun peti pestyä, ja siivouksen jälkeen uskalsin laittaa matot lattialle ekaan kertaan kolmeen viikkoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti