Jos korona jotain hyvää on tuonut tullessaan, on se kehittänyt kansalaisten nettitaitoja ja säästänyt polttoainekuluja- viimemainittu erittäin aiheelllista kun dieselin hinta ainakin on karkuteillä! -Skaalantarkistus hieman uudella konseptilla, koska saimme etukäteen Paulalta ne radat poimia Youtubesta joita meidän toivottiin tutkailevan, ja sitten ne purettiin yhdessä. Hienoa oli porukan aktiivisuus- liekö syynä se, ettei kameraa pidetty päällä vaan ihmiset pääsivät lausumaan mielipiteitä ikäänkuin incognito?
Muutama "tappavan tavallinen" mutta täsmällinen suoritus nähtiin sekä junnuissa että Interissä (näitä, millä mennään reilusti yli 70% vaikkei ratsukot mitään balettitanssijoita ollut) , ja kun tähän lisätään tanskalaisen Blue Horse Zephyrin Pyhä Yrjö, oli aamupäivä jo niin pitkällä että Paula ja Osku piti päästää puhumaan säännöistä. Taitaa säännöt olla tylsiä kun en niistä ollut juuri mitään kirjoittanut, mutta ainakin -2 muuttuu teknisistä virheistä nyt 0,5% ja täsmennyksiä tuli vaatimuksiin aluetasolla ennen siirtymistä kansallisiin; poikkeuksena toki nuorille ja junnuille, lapsille rajatut luokat. SM:t tänä vuonna Nilsiän Tahkolla, ja MM Tanskan Herningissä -sinne olisi omat ajatukset menossa...Uutena vähän "outonakin" asiana mainittiin hevosten jalkakarvaklippauskielto kisojen aikana, ja näistä klippauksista innostuneena kysyin miten nuo turvan tuntokarvat-sääntö on toiminut ja stewardiko niitä valvoo? Tämä taisi tulla FEI_n kautta jo viime vuonna, ja asia kiinnostaa minua koska itse en koskaan ole turpajouhia klipannut oli ne pitkät tai ei. Muistan jo Ranskan ajoilta sata vuotta sitten kun Pessoan hevostenhoitajat perustelivat täysklippauksen naamaa myöten sillä, että "hoitaja vastaa hevoselle syötettävästä rehuista ja toimii näinollen myös tuntokarvan korvikkeena" -Summasummarum, jos joku "jää kiinni" tästä, voidaan vilauttaa keltaista korttia ja antaa kirjallinen huomautus.
Sitten vuorossa lounas, jota ainakaan minulle ei kukaan ollut valmiiksi tehnyt, joten aikaisemminkin olisin ollut valmis kuuntelemaan Stellan osuutta nuorten hevosten koulutuksesta; alkaen käsittelystä ja luottamuksen luomisesta.
-Tähän yhteyteen oli pakko laittaa viereinen kuva, jota toivon ettei kukaan näytä kellekkään nuorelle, sillä näin EI SAA hevosia taluttaa, ja ainakaan ei 2- ja 3v oreja! (Luulen että talutettavina Dio ja Galahad, nyk ruunia) Kyseessä oma poika jolle kyllä silloin vähän luin lakia -olivat ravanneet loivassa alamäessä pojan polkiessa- mutta tässä ehkä korostuu Stellan mainitsema sana LUOTTAMUS ja KUNNIOITUS - mikäli hevonen ei taluttajaa kunnioita ja pyörii tai yrittää jopa päälle eikä väistä, on turha odottaa että samaa ihmistä kunnioitettaisiin sen enempää tämän noustua ratsaille! Ennen ratsaillenousua Stella usein käsittelee hevosta hetken maastakäsin tehden mm pysähdyksiä, peruutuksia tai avustaen sivullevievissä avuissa.
Olisi ollut mukava nähdä useampi erityyppinen hevonen - esim Kyrön Siirillä näitä löytyy- näissä ikäluokissa, mutta hienoja nuoria Stellalla oli mukanaan ja keskustelu kävi Rien van der Schaaftin kanssa jouhevasti eri asioita painottaen. Rien vertasi maastatyöskentelyä ja sen tavoitteena olevaa rentoutta (ja kuuliaisuutta eli keskittymistä ihmisillä) ihmisurheilijoihin, joille myös huippusuorituksen saavuttamiseksi on tärkeää poistaa jännitys mutta säilyttää jäntevyys-e i ihan helppoa aina ihmisillekään! Rien painotti myös miten tärkeää on opettaa hevoselle sen käsittely ja taluttaminen molemmilta puolin.-Stella hieman juoksutti (tai oikeammin kävelytti liinassa- kuulema tosi herkkis... ) 5-vuotiasta, ja sitten saatiin nuori Sami ratsaille seuraavan hevosen kanssa
Kun päästään ratsaille ja koulutus edistyy, on aina huolehdittava siitä että hevonen liikkuu ETEEN- tätä molemmat tähdensivät, ja Stella lisäsi ihanasti että myös hevosen ilmeen on oltava eteenpäin positiivisella asenteella.
*Puhetta taputtamisesta- Stella taputtaa mieluusti molemmilla käsillä, Rien ei halua taputtamisen takia hukata kontaktia molemmista ohjista - Stellalla hyvä selitys ulkokädellä taputtamiselle - nuori hevonen ei saa liikaa tukeutua ja turvautua ulko-ohjaan, sen tasapainoa pitää ikäänkuin "testata" välillä kun taputtaa ja kehuu ulkokädellä- säilyykö tasapaino? * Mikäli jokin menee hieman pieleen - tässä tapauksessa pieni riehakas pukki laukannostossa- ei hevosta heti pidä kovalla kädellä rangaista, vaan toimitaan uusiksi ja korjataan se nosto sen suurempaa numeroa tekemättä- Laukassa ajoitus tärkeä -pitää jättää pieni viive sille että hevonen sovittaa askeleensa laukannostoon ajoittuvaksi.* 'Tärkeä sisäpohje pehmentää hevosen kylkeä pääsääntöisesti melko edessä* Pohje ei saa jäädä kiinni vaatimaan jatkuvasti, vaan hellittää ja tulee uudelleen käyttöön niin tarvittaessa. *Apujen ajoitus hiuksenhieno- ei pohjetta ja ohjaa yhtaikaa! *Vääräkin reaktio avuille on parempi kuin ei mikään* Tarkista kiitettäessä että hevonen tajuaa kiitoksen- eri hevoset tulkitsevat taputuksetkin eri tavoin * Jos hevonen liikkuu jo nuorena lyhyellä kaulalla, ratsasta paljon alas-eteen* Hevosen (koulutus-)taso ei nouse itsestään, sen eteen on tehtävä töitä ja molempien on käytävä myös lyhyissä pätkissä epämukavuusalueella*Pieni hiki hevosella ok, mutta nuorta ei saa väsyttää kokonaan* Rienillä kaksi eri selitystä lyhyelle kaulalle:a) Ratsastaja vetää hevosen lyhyeksi , joko puutteellisen pohjeavun tai huonon tasapainon+käden kanssa tai b) hevonen "pakenee" kontaktia kääriytyen kuolaimen alle/taakse - usein kaulan rakenteeseen liittyvä ongelma joka korjaantuu kun käynnissä ensin hieman "nostaa" sen ryhtiä ja sitten raviin siirryttäessä todella ratsastaa takaa-eteen. *Ihana vertaus ihmisestä, joka istuu tuolilla pää alaspäin (kännykkänuori?) ja toinen, joka kääntyy kaksinkerroin ottaen jalkapohjistya kiinni- kumman selkä pyöristyy pehmeämmin? *Rien:Meidän pitää olla kiinnostuneita hallitsemaan koko hevosta, ei pelkästään sen niskaa"*
*Nuorten kanssa lyhyet, tehokkaat työpätkät, parin kierroksen käyntilepo sopiviin kohtiin riittää* Rien: Hevonen tulee pyöreämmäksi satulan takaa kun se kokoaa oikein*Stella: Kun selkälihaksisto kasvaa, on hyvä tarkkailla satulan istuvuutta *
Kaikkiaan mielenkiintoinen päivä, tuli tunne siitä ettei tämä hevostelu nyt niin tylsää olekaan vaikken enää itse ratsasta.
Olen muutaman muun "entisen ratsastajan" kanssa puhunut tästä ongelmasta - hevosen selässä vaikka tietäisi mitä tehdä, kroppa ei enää tottele ja refleksit hidastuvat. On tämä sellainen laji että "kaikki tai ei mitään" - ilman tavoitetta minua ei ainakaan saa ratsaille muuta kun kokeilemaan/korjailemaan jotain oppilaan hevosta. Nuorten hevosten kouluttaminen on näköjään yhä lähellä sydäntä kun sitä on niin paljon tehnyt, ja aina löytyy uusia näkökulmia!
Tämäntyyppisiä tilaisuuksia voisi olla jopa useammin, meille tuomareille tuo video- vaikka se vähän vääristääkin - tuo nähtäväksi myös niitä huippusuorituksia ja saahan niitä vielä kelattuakin jos jokin juttu ei heti mennyt perille. Nuorissa hevosissa on niin paljon uutta opittavaa että niitä katsosi mieluusti useamman ratsastajan alla, rohkeata Stellalta oli tuoda omansa ja vielä kritisoida niitä - tällaista avarakatseisuutta toivoisi lisää.
-Ainoa, mitä todella hevosmaailmasta kaipaan on ulkoilu ja liikunta- paskanlappaamista myöten. Ainakin niin kauan kun hoiti niitä omia hevosiaan, mitä enemmän niitä käsitteli, sen paremmin ne oppi tuntemaan!
Nyt pitää sitten kävellä, uida, käydä kuntosalilla, joogata ja hiihtää jotta ei ihan rapistuisi. Se hiihto on mulle uusi laji - vaatii vaan lunta ja talviset olosuhteet, mutta vot - eikun ladulle!
(Hiihtoratsastus ei ollut mun laji, tullut nuorempana sitäkin kokeiltua...)
-vähän jo tuppasi pimenemään kun vasta 17 kieppeillä pääsin suksille; onneksi tutuille lähipellon laduille!
Mäkiin minua ei ole saanut sen jälkeen kun Messilässä kymmenisen vuotta sitten polven nivelsiteet pamahti jalan osoittaessa suoraan taaksepäin ladulla...
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti