Naisen omatunto, EDUCA-messut ja ihana talvisää

Ei, en aio valittaa sillä me suomalaiset naiset olemme äärettömän itsenäisiä ja jopa vaikutusvaltaisia- huonommasta palkasta ja "me-too"-kampanjasta ja ikävistä ahdistelu-uutisista  huolimatta. Suomi on taas nostettu otsikoihin onnellisuuden luvattuna maana eikä turvallisuuskaan mikään huono ole- olkaamme siis tyytyväisiä!

Itse en henkilökohtaisesti ole kokenut itseäni mitenkään miehiä huonommaksi tai heikommaksi, mutta se mikä minua muidenkin naisten puolesta pännii, on se ylivoimainen huolehtiminen ja  huonolla omatunnolla märehtiminen mikä jatkuvasti on riesana.
"Teet niin tai näin, aina on häntä takanpäin" mutta voi sitä jossittelua- tänään olen oikeasti laiskotellut- herännyt vasta puolikymmeneltä kissoja ja koiraa ruokkimaan (voi raukat, olivat jo nälkäkuoleman partaalla!) ja koira pääsi pissalle vasta kymmenen jälkeen (toim. huom - aamuyöstä herätessäni muistikuvaan ettei auton lämpöjohdon ajastinta oltu tarkistettu käytin Fasun pissalla klo 04)
EDUCA-messulle matka, ja sain Riikan matkaseuraksi; lähtö siirtyi puoleenpäivään hänen omien kiireittensä takia- miksi en sitten sillaikaa siivonnut taloa kun jäi luppoaikaa? Tai käynyt pika-pikaa nuorta hevosta ratsastamassa? Ei, lueskelin rauhassa Hesaria ja poikkesin Akin luona pojanpoikia moikkaamassa (niin, sinnekin olisi voinut mennä aiemmin koiran kanssa kävellen ja mennä mukaan Johannan ja Emilin aamukävelylle....)
EDUCA-messut-kuten aina- täyspainoinen tapahtuma josta tulee runsaan -tiedon-ähky eikä meinaa ehtiä kaikkea näkemäänsä sulattaa! Positiivinen CV (Lotta Uusitalo) alkaa jo minuun upota- ehkä se vihdoin tulevana kilpailukautena näkyy kouluarvosteluissakin? Ja oppilaisiin pitää vielä tomerammin testata- materiaalia ja tietoa  aiheesta on jo vaikka muille jakaa! Olemme oppilaiden kanssa terveystiedon tunneilla täyttäneet mielenterveysseuran vihkosta "treenaa mieli vahvaksi"  mm niiltä osin missä niitä omia hyviä puolia pitäisi luetella ja voi maar- tämä on meille suomalaisille niin vaikeaa!

 Tämä on aihe, mikä mielestäni vahvasti liittyy kiusamiseen - sellainen ihminen, jonka itsetunto on vahva, ei joudu kiusatuksi vaikka olisi erilainen - hän on ylpeänä erilainen ja uskaltaa poiketa joukosta! Hieman turhauttavalta kuulostaa jaella ohjeita miten käyttäytyä ja miten kieltäytyä vaikkapa tarjotusta huumeesta ja mitä sanoa kiusaajille, jos oma habitus jo loistaa epävarmuutta. Voin olla väärässäkin - pliis kommentoikaa- mutta näissä kiusaamis- ja hyväksikäyttötapauksissa tai pikemminkin niiden ehkäisyssä olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää saada nuorelle sellainen itsetunto että hän osaa sanoa "ei kiinnosta" riittävän selvästi ja seisoa sanojensa takana. Vielä parempi itsetunto tekee sen, ettei niitä asiattomia ehdotuksia edes kuule! Kaikki me olemme erilaisia ja kaikilla on siihen oikeus - mitään ei tarvitse selitellä jos/kun itsetunto on kunnossa! Ja niillä kiusaajillahan se huonoin itsetunto on kun kaikin tavoin yrittvät muuta todistella. Tässä positiivisella CV:llä on tärkeä osuus- löytää eksyksissä olevista murrosikäisistä niitä hyviä puolia joilla sitten pärjätä vaikeissakin tilanteissa!

Myös aivotutkimuksesta kertovaa Minna Huotilaista  kuuntelin hetken ja aloin jo miettimään lisää keinoja kertotaulun opettamiseen ulkona kävellen tai jumpaten..John Deweyn "Learning by doing" sai siis tässä taas lisävahvistusta! Ratsastusta opettaneena minun pitäisi osata vielä paremmin soveltaa teoriaa käytäntöön, mutta epäilen että tämä syyslukukausi on tuhlaantunut siihen, että olen joutunut paneutumaan täysilla ainekohtaisiin asioihin kun yritän itsekin ymmärtää potenssi- ja yhtälölaskuja fysiikan kaavoista ja pascaleista ja newtoneista puhumattakaan! (Ja jälleen omatunto soimaa...)
Tähän yhtälöön kun laittaa vielä muutamia oppilashaasteita, ei niihin muihinkaan tunteihin vaan jaksa suunnitella mitään uutta ja mullistavaa- kaikki tutumpi on mennyt lähes omalla painollaan.

Sen verran vielä Huotilaista lainatakseni- nyt löytyy tutkittua tietoa siitä, että mitä pienempi lapsi, sen helpommin häneen myös "tarttuu" vieraan kielen intonanssi ja lausuminen jolloin kehoituksena oli että ensimmäinen kielikylvyllä aloitettava kieli voisi hyvin olla vaikkapa kiina, venäjä tai ranska- joissa lausuminen poikkeaa suomalaisesta tysin. Englantia opitaan puoliväkisin tänä päivänä, mutta muistan hyvin miten alkukankeuden jälkeen opin ranskaa 18-vuotiaana paikanpäällä kuunnellen jatoistaen. Kirjoittamaan opin vasta palattuani Suomeen ja opiskeltuani kesäyliopiston kursseilla kielioppia!

vasemmalla ala-asteikäisille soveltuvat tavat, oikealla yläaste ja vanhemmat

Kiersin mielestäni kaikki osastot, tuli moikattua tuttujakin, ja yritin etsiä ruotsiksi tai suomeksi helppolukuista kirjallisuutta, huonohkolla menestyksellä. Materiaalia kyllä eri aloilta sain kasaan pari muovikassillista(taas huono omatunto; MUOVI kasseja, joita käytän sitten roskapusseina) mutta paljon jäi näkemättä ja tutkimatta (-tunti lisää tehokasta aikaa olisi ollut tarpeen... ei vaan jaksettu=huono omatunto siitäkin)

Paluu Mäntsälään ruokakaupan kautta ja ostin tietenkin myös suklaata (=huono omatunto) ja kotiin saavuttuani en suinkaan ryhtynyt siivoamaan enkä lähtenyt ratsastamaan (- joutaa sillä nuorella olla vapaapäiviäkin kaksi viikossa...) ja kun vielä korkkasin roséviinipullon ja avasin telkkarin niin omatunto kiehuu jo täysillä....LAISKOTELTU siis koko päivä eikä mitään hyödyllistä tullut suoritettua!!!
MIKSI meillä suomalaisilla naisilla aina pitää olla huono omatunto jos/kun teemme jotain itsellemme? Pitäisikö kaiken tekemämme aina olla jotenkin yleishyödyllistä, järkevää tai muita palvelevaa? Koskeeko tämä luterilainen asenne vain meitä keski-ikäisiä tätejä vai onko tämä sukupuoleen sidottua ? Harvemmin miehillä on huono omatunto mistään; oli sitten aihetta tai ei?
Entä nuoremmat tytöt? Iloisesti nuo näyttävät kännyköidensä kanssa viihtyvän ja antavat työpaikallakin vanhemmat rouvat hoitaa niitä rasittavempia tehtäviä?
Mutta taas toisaalta puhutaan etenkin lukiolaistyttöjen loppuunpalamisesta- viimeksi uutisoitiin auheesta eilen - kun lukion vaatimukset ovat jo ylimitoitettuja ja paljon joutuu tekemään yksin ilman opettajan apua. Täydellisyydentavoittelua ja suorittamisvelvoite?

-Eilen olin muuten mukana ihanassa Riihenmäen koulun 20-vuotisjuhlassa- niin nostalgisessa kun vain olla ja voi. Olen siinä koulussa alustapitäen opettanut ja sijaistanut kaikkiaan useita vuosia mutta eri pätkissä. Tuttuja oppilaita, vanhoja opeja ja tunnelmaa. Kummallista kyllä, nuoria ei ollut yhtään vaan hirvee pino aikuisia ....Itsehän ei muutu, mutta nuo entiset oppilaat- hmmmm
Kuvia vuosien varrelta oli aseteltu esiin ja löysin muutaman  tutun tyypin - olin tämän allaolevan  hauskan tapahtuman vuosien saatossa jo unohtanut.Kyseessä siis kotitaloustunneilta harjoiteltua juhlien järjestämistä- ennakkoluulottomasti ja aivan hullusti- tottakai kun oli Riihiksestä kyse!
Rakas Niiskuneiti on ollut monessa mukana!

kuvakavalkaadi seinustalla!

...ja lisää kuvia! katsojia riitti!

Omista pojista nuorimmat ovat olleet Riihiksen oppilaita ja nuorin oli mukanani juhlimassa (tosin ikätoveriensa seurassa ;) ) ja Kmistä bongasin jotain "kesarin-kalaasit" -kuvia. VAlokuvat on kyllä niin hyvä juttu kun muisti alkaa pettää!!! (=Taas huono omatunto)

"tätiselfie" 

ja vielä viimeksi, asia joka ei omatuntoa soimaa:

Suomen luonto.
Ihanasta talvesta olemme saaneet nauttia-pakkasta tosin välillä jo liikaakin (ainakin mun auton mielestä!) mutta niin jäätävän kaunista oli koiralenkillä tänäkin aamuna!

KUN PUKEE LÄMPIMÄSTI-NAUTITAAN TALVESTA!