torstai 12. lokakuuta 2017

Kielitaito luo mahdollisuuksia sekä parantaa äidinkielenosaamista




SUKOL:in (Suomen kieltenopettajien liitto) 60-vuotis juhlaseminaari Espoon Hanasaaressa antoi loistavan läpileikkauksen maamme kieltenopetuksesta lieveilmiöineen. Viimemainitulla tarkoitan lähinnä näitä kuuminakin käyviä keskusteluja niin somessa kuin muuallakin ruotsinkielen "vapaaehtoistamisesta" ja myös tarpeesta päästä englanninkielen ylivallasta eroon- on huolestuttavaa että vain "muotikieltä" on tarjolla kaikkialla! Myös Hanasaaren työpajatarjonnassa Paul Westlake veti ison auditorion lähes täyteen muiden kielten edustajien joutuessa tyytymään tavallisen kokoisiin luokkatiloihin: Tosin
kyseessä oli varmasti osittainen päällekkäisyys- itse ainakin olisin  mieluusti kuunnellut sekä ruotsin että englanninkielistä esittelyä !





Espoon ja Helsingin rajoilla, Jorvaksentien tuntumassa
oleva kulttuurikeskus oli minulle yllättäen uusi kokemus. Perustettu jo 1975 ja läpikäynyt viime vuomnna suurehkon remontin. Toimivat ja mukavat tilat. Ja ennenkaikkea- ihana meri ympärillä - sinne oli mukava pulahtaa aamusella saunan päälle!(valokuva:Sanna Uotila)

Iso kiitos niille nuorille esiintyjille jotka huolehtivat yleisön musiikillisestä viihdyttämisestä ja  niille kolmelle nuorelle SYK.läiselle Lotalle, Jaakolle ja Elenalle jotka juonsivat koko tilaisuuden - useammalla eri kielellä! Ennakkoluulottomia nuoria joiden kokemus kasvoi rutkasti onnistumisen elämyksin!
Esiintymässä SYKkiläisiä, Vaskivuoren bändi ja perjantain juhlaillallisilla Tapiolan yhteiskoulun orkesteri solisteineen.












Dosentti Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta antoi toivoa meille niin-ei-digitalisoituneillekin-opettajille:
Digiloikka voikin olla hikiloikka!
Ja vielä Maslowia siteeraten:
"If the only tool you have is a hammer, you tend to see every problem as a nail"
Kielitaidon tavoitteet saattavat eri ihmisillä olla erilaiset - osataanko tämä ottaa opetuksessa huomioon? Hyvin monelle oppilaalle riittää se että he pystyvät suullisesti kommunikoimaan vieraalla kielellä - oikeinkirjoituksesta ja kieliopista piittaamatta.
On myös muistettava että kielitaito on useimmille ihmisille vain työväline eikä itsetarkoitus.
Arvopohjan pitää näkyä myös oppisisällöissä! Eri kielet ovat koko ajan läsnä ja niiden käyttöön vaikuttavat

eri kielet ja niiden yhteydet                                       strategiset taidot
                                                                                   ja vuorovaikutus
                            
                                kielenkäytön konteksti, media ja
                                yhteisöllisyys


Tätä teemaa omalla tavallaan jatkoi ja vahvisti toimittaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja Elina Hirvonen kertomalla kokemuksistaan Zambiasta jossa asui ja työskenteli useamman vuoden ajan. Hän totesi mm että "halu yrittää tulla ymmärretyksi on tärkeämpää kuin oikeaoppisuus" , mikä olisi hyvin tärkeä muistaa etenkin maahanmuuttajien kanssa työskennellessä. Se, mitä suomalaisista sanotaan huumorimielessä " Suomalainen vaikenee monella eri kielellä" pitänee paikkansa niin kansanluonteen kuin oikeaoppisuuspyrkimyksen perusteella!
MOTIVAATION herättäminen kieltenopiskeluun on myös tärkeä asia, ja siihen on matkustaminen hyvä keino - aina kun siihen vain on mahdollisuus, sillä kieli on näköala maailmaan!


Iltapäivän ohjelman på svenska aloitti yrittäjä-opiskelija Ahmed Hassan otsikolla:
"Från Somalien till Botby och uti världen" . Hän kertoi tunnin verran omasta kasvun tiestään somaliperheen vanhimpana poikana jonka äiti "hetken mielijohteesta" pisti hänet koekaniinina ruotsinkieliseen kouluun vaikka nuorempi veli aloitti suomenkielisessä koulussa . Vaikeuksien kautta voittoon on hänen tiensä kulkenut, ja erityiskiitoksen ansaitsee ensimmäisen koulun äidinkielenopettaja joka jaksoi kannustaa ja auttaa.  Tällä hetkellä opinnot ovat vielä Hankenissa hieman kesken, mutta yritystoimintaa ja verkostoitumista maahanmuuttajien parissa on siinä ohessa viritelty jo vuoden verran. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia löytämään työpaikka ja yhteistyötä tehdään mm henkilöstöyritysfirman VMP kanssa. Nordic Somali-yhdistyksen puheenjohtajuus teettää myös töitä ja avaa kontakteja ja neljä vuotta on reilu kolmekymppisellä nuorella kulunut myös Britanniassa, joten kielitaito on hänellä jo kattava ja samaa suosittelee muille- ovet avautuvat kun uskaltaa heittäytyä ja opetella uutta! Koska Ahmed tuli jo alle kouluikäisenä Suomeen, on somalinkielentaito jäänyt lähes pelkälle  puheasteelle, vaikka se on toiminut kotikielenä. Vaikka esim. Pohjanmaalla on pakolaisten mahdollista integroitua myös ruotsiksi, on suurin osa maahanmuuttajista opiskellut suomea ensimmäisenä uutena kotikielenään. -Itse jäin miettimään eri kielten fonetiikan vaikutuksen puhumiseen- paljolti riippuu oman äidinkielen lausumisesta ja kielirakentesta miten helppoa/ vaikeaa on vieraan kielen puheen opiskelu. Yhä edelleen kuulee suomalaisia poliitikkoja puhuvan epämääräisen kuuloista ruotsia/englantia vaikka kielikylpyjä nykyään on tarjolla runsaasti niin TV:n kuin internetin välityksellä. Itselläni, ruotsinkieli pohjana, ei ole ollut vaikeuksia opetella muita germaanisia kieliä ja ranskakin onnistuu kun olen siellä asunut ja korva sitä kautta kehittynyt.
Ahmed puhuu selkeästi ja omaa hyvän sanavaraston, mutta selvästi oli kuultavissa aksentista että kyseessä oli vieras kieli. En tunne somalia, mutta ilmeisesti kyseessä ei ole kieli, missä yhtäläistä lausumista germaanisten kielten kanssa. Tämä vaikuttaa ilman muuta oppimiseen, ja suomenkieli on tältä kannalta vielä hankalempi ja harvinaisempi, joten paljon työtä joutuu oppimisen eteen tekemään.
Tärkeätä on myös asennoituminen kieltenopiskeluun - jos itse katsoo hyötyvänsä ruotsinopinnoista, on turha kuunnella poliittisia jaarituksia sillä ne muuttuvat- kieli ei niinkään!
Oma identiteetti on nuorella aina myös etsinnässä- juuriaan ei pidä unohtaa ja Ahmedin äiti on kertonut paljon Somaliasta ja sen oloista ennen sotaa; nyt Suomessa on osattava yhdistää nämä kaksi kulttuuria parhain päin. Maahanmuuttajien omaa kielitaitoa on myös osattava hyödyntää.
Ja lopuksi pieni huomautus meille suomalaisille:
Ilman suomalaista naista ei maamme olisi koskaan selviytynyt!
Uskalla ja rohkene yrittää!

Lauantain huumorilla höystetty kohokohta oli luonnollisesti suomen-ruotsalais-suomalaisen Mark Levengoodin esiintyminen ja kulttuuri-identiteettien ruotiminen lähinnä omiin kokemuksiin perustuen.

SYKkiläinen Jaakko Hilmola esitteli Mark Levengoodin yleisölle. (ja säilytti M.L:n nuuskarasiaa esityksen ajan :) huomasin...)

Paikoin huumori aika ronskia, kuten suomalaisella kuuluukin, mutta paikoin Ruotsissa vietetyt vuodet näkyivät selvästi, kuitenkaan pientä itseironiaa unohtamatta!
Kulttuurierot ja -yhteentörmäykset saatin näyttäytymään hauskoina yksityiskohtina kanssakäymisessä, mutta joitakin niistä kannattaa huomioida tarkemmin: Suomessa "ei" on "ei" ja "kyllä" tarkoittaa "kyllä" - ruotsalaiset ovat paljon suurpiirteisempiä. Esim kohtelaisuutena lausuttu "voisin lähteä sinun kanssasi vaikka syömään" tarkoittaa pikemminkin sitä että "olet hyvä heppu" kuin sitä että heti oltaisiin lounaalle menossa!
Ruotsista et myöskään löydä pomoja, pelkästään "ohjaajia" (=ledare) - työpaikan ja päätöksenteon kulttuuri on sangen erilainen. Tavoitteena voisi hyvin olla etsiä työelämästä sitä ruotsalaista ketteryyttä suomalaisella "knowhow"lla höysettynä! Me suomalaiset näemme kuitenkin mahdollisuudet ruotsalaisia paremmin - he törmäävät liiaksi säntöihin vaikka muuten ovat joustavia.
Suomalainen suorasukaisuus on siitä toivottavaa, että surukokemus on sellainen, mikä on läpikäytävä eikä paettava- asiat on osattava kohdata sellaisina kuin ne ovat.
Positiivista ajattelua vahvisti Levengoodin toteamus uusimmista aivotutkimuksista- meidän täytyy ja me voimme koko ajan opetella uutta sillä emme tule iän myötä tyhmemmiksi, vaan aivomme kestää koko elämän :)
" Ihminen selailee omia kokemuksiaan" ja uudet ajatukset ja ideat voidaan toteuttaa entisten pohjalta.
Sitten - en tiedä missä yhteydessä ja miksi- mainittiin neljä nimeä; liittyi varmasti ihanan runolliseen suomenkieleen jota voi vääntää ja kääntää aivan mitenpäin tahansa: Juice, Hector, Eeva Kilpi ja Väinö Linna. I agree.
Muutaman sensuroidun vitsin ohella voisi toki tätä miettiä:
"om du har ett paraply upptryckt i rumpan; öppna det inte"
Vähän niinkuin käytännön ohjeeksi.
Hauska mies, tuo Levengood.







Jazzahtavia sovituksia Dream Academyn tulkitsemina ja viereisessä kuvassa Kalevala-koru näyttelyn parina esittäytynyt Kim Simonsonin metsä-aiheinen taidekokoelma ihanine maahisineen ja muine otuksineen - materiaalina tässä samettipäällysteinen acryli.

Saatan lisää kuvia liittää vielä kotikoneelta- tämä "pilvitallennus" on minulle yhä sikäli sumuista, että omalla puhelimella otetut kuvat tallentuvat näköjään automaattisesti, mutta työpuhelimellä otetut ei. Kameran kuvat tallennan ensin omalle tietokoneelle kotona ja sieltä siirrän niitä "tietoisesti" pilveen - joskus jopa löytäen hakiessani niitä...
Tekniikka on ihana mutta kehittyy välillä hieman hmmm nopeasti.