Lontoon kisoissa olin ensimmäistä kertaa (mutten viimeistä!) ja tunnelma oli lähes käsin kosketeltavissa - pelkästään toistasataa vuotta vanha Olympia-halli teki tapahtumasta juhlallisen!
Tuoreessa muistissa Tukholman pikkujoulukisat jossa tanskalainen Cathrine Dufourt pisti kampoihin itsensä Isabell Werthille vieden voiton sunnuntain freestylsessa prosentein 89,441 onnellisen näköisellä Atterupgaards Cassidyllä! Suluissa voin mainita että tanskalainen tuomari veti aika lailla kotiinpäin eikä eroa lopuksi ollut Weihegoldiin kuin 0,135%! Kolmanneksi sijoittunut Kittel sai tyytyä 86,115% jolla hän oli Lontoossa ollut peräti kakkosena!
Dufortia- jota muuten Kyrakin valmentaa- ei nähty Lontoossa kuin ei myöskään Werthiä joten britit veivät itse kaikki parhaat palat molempina päivinä jättäen mm Suomen edustajan Mikaela Soratien loppupäähän- tässä seurassa ei ollut varaa yhteenkään rikkoon ja kokoamisasteen oli säilyttävä! Kelan kanssa juteltuani hän oli kuitenkin tyytväinen "selvitessään hengissä" -pelkästään itse areena jossa yleisö lähes pääsee koskettamaan hevosia- on melko haastava! Kiinnostavaa oli nähdä maanantaina uusi lyhyt GP jonka piruettioik.-9 ykkösta -ja piruetti vas. keskihalkaisijalla pisti moneen ratsukkoon jopa paniikinomaista vauhhtia ja tyylikkäästi tästä sarjasta ratsasti kauniisti ulos kulmiin ainoastaan voittaja Charlotte Dujardin M.St John Freestyle-nimihirviöllään.
 |
| Mikaela Soratie Dacor verryttelyssä |
Mistään väliohjelmista en yleensä perusta, mutta täällä ne olivat sen verran tasokkaita että oli pakko katsoa. Tosin ponilaukka stiippeli jouduttiin keskeyttämään ratsastajan pudotessa ponin jalkoihin hypyssä joten siitä jäi vähän ikävä maku kunnes noin tuntia myöhemmin kuulutettiin että tyttö ok mutta tsekattiin sairaalassa vissiin yön yli. (Onneksi en ole enää poniäiti tai -mummo!) Vanhat kunnon katrillikisatkin tulivat mieleen kun ratsastavapoliisi/armeija yhteistyössä esittivät paraatillisen hevosia jotka toimivat kellontarkasti.
Samaa ei voinut sanoa ranskalaisen kaverin hevoslauman pienimmästä jonka rooli lie ollutkin yleisön hauskuuttaminen, koska mikään mitä se teki ei kuulunut käsikirjoitukseen...
Sitten Kyralle - junaan ahtautui 22 innokasta osallistujaa ja vaununvaihtokin onnistui ilman että porukkaa jäi laiturille. Palvelu pelasi, ja meitä oli Billinghurstissa vastassa kolme autollista, joista kaksi ajoi kaksi kertaa että saatiin porukka perille.
 |
| junassa on hauska matkustaa... |
IHANA paikka ja ohjelma yli odotusten - ainakin minä oli suhtautunut hieman skeptisesti reilun neljän tunnin "esittelyyn", jonka valmentajayhdistys tosin maksoi. Mutta hei, kyseessähän olikin varsin perusteellinen koulutustilaisuus ja meille oli katettu maneesin perälle niin kahvit kuin tuolit viltteineen! Ja sitten alkoi toiminta- ensin Kyra ohjasajoi hieman normaalista poikkeavalla ohjaskiinnityksellä, mutta hevosen vertyessä mentiin aina piaffeen ja passageen saakka. -Tunnustettakoon että eilen piti pitkästä aikaa kokeilla Grixielläkin, muttei me mitään piaffia saatu aikaseksi... ;) Mutta taas tuli muistutus siitä, miten hyvää vaihtelua ohjasajo on ja kuten Kyra huomautti, näkee liikkeet aivan eri tavalla ja vaikutus takaosaan heti. Tapa pitää ohjia ja raippaa minun nähdäkseni hieman erikoinen mutta harjoitus tekee mestarin.
Seuraavaksi oppilaat Sanni ja Mathilde (Norjasta) ratsastivat Richardin silmien alla ja sitten Richard esitti aika makean andalusialaisen "Heron" - josta toki kuvia ja filmipätkää mutta vain privaatisti kun pottaa ei näy päässä.
Nyt aloin minäkin lämmitä ja tein vimmatusti muistiinpanoja - oheistan muutaman mistä nyt enää saa selvää sillä tietoa tuli täydeltä laidalta koko ajan!
*Find a key to every rider
*älä ole ensimmäisenä vaihtamassa kuolainta, vaan katso että hevonen ja ratsastaja tuntee olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi- joskus jopa satulan vaihto on parempi kuin kuolaimen!
*ratsastajn on osattava kontrolloida ensin oma vartalonsa jotta pystyisi vaikuttamaan hevoseen- itsestäänselviä tärkeitä asioita joista aina hyvä saada muistutus!
*Sannin ratsastama hevonen jo 19vuotias - on tärkeää että nuori ratsastaja pääsee kokeilemaan miten hyvä hevonen toimii
* mover = the horse controller = the rider selvä tehtäväjako!
*jos asia ei onnistu- kokeile toista keinoa. Turha toistaa ei-perille-menevää-apua!
*ulko-ohjan käyttö riippuu siitä, mitä halutaan. Toki normi yhä sisäpohje-ulko-ohja mutta etenkin koottaessa saa olla myös sisäohja tuntumalla.
*Hevonen on vastuussa siitä, että se kantaa itsensä. ratsastajan pitää vain puolipidättein ohjata sitä töihin.
*Älä yliratsasta - istu hiljaa, luota hevoseen ja anna sen työskennellä! Etenkin suomalaiset ratsastajat touhuavat kovin paljon hevostensa selässä!
*Jalan eli pohkeen on tarvittaessa oltava nopeampi, ei niinkään vahvempi!
*Richardin esittäessä pohkeenväistöä verryttelyssä, he totesivat Kyran kanssa että "väistön pitää jatkua kunnes toisin määrätään ja hevosella ratsastetaan suoraan" Tämä pisti hieman ajattelemaan- useinhan sitä väistöä pyydetään ja pyydetään ja pyydetään......
*Hevosen pitää myös käyttää vatsanaluslihaksiaan oikeaoppisesti jotta liike saadaan kulkemaan läpi rungon ja siitä tarvittaessa venyttämään. Tässä kohtaa pitää myös ratsastajan käyttää lihaksistoaan oikein- pallean alla olevat vatsalihakset ovat ratsastettaessa tuiki tärkeät pitämässä ryhtiä sopivan jäntevänä! (Richard näyttää Sannille mallia)
*Kankisuitsituksessa kanki niin yksinkertainen ja "kiltti" kuin mahdollista- toki kielentila huomioiden.
*satuloita ei kovasti nykyään topata koska on olemassa geelipadeja joilla satulaa voi muotoilla eri hevosille.
*Hevosta on syytä muistuttaa välillä myös että etujalat nousevat- tässä voi lyhyt esteraippa olla hyödyllinen lavalle käytettynä
*Vaihdoissa, etenkin sarjoissa, älä pakota, älä jännity vaan toimi ja elä mukana! Etukäteen aina päätettävä vaihtojen määrä ja osattava laskea- myöhäistä se on kisoissa!
*hevosen oltava herkkä
fiksu
yhteistyöhaluinen
*Puolipidätteistä etenkin Richard puhui paljon - kissanpentu on tainnut hävittää sen osan muistiinpanoistani- mutta hän käytti paljon vertauskuvallisia ilmaisuja ja painotti kaikessa ratsastuksessa miten tärkeää on saada hevoselle "hälytysmerkki nyt-tapahtuu" perille pienin ja selkein avuin. Sitten kun kaikki toimii ja mitään uutta ei pyydetä voi ratsastajakin hetken nauttia..
Ja viimein- vaan ei vähiten - jouluinen muistutus siitä mistä on kyse:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti