Puoliyö pian, nukkumaan tekee mieli mutta vielä ehtii muutaman rivin kirjoittaa.
Koiran kannalta kaikki hyvin- on päässyt matkustamaan autolla ja taitaa jo tajuta että se jalkatila on hänen paikkansa, osaa liikkua (eri suuntiin kun taluttaja tosin...) talutusnarussa, paskoo ja kusee sekä sisälle että ulos- joten ihan on edistymistä havaittavissa.
Viime yönä heräsin varisten riitoihin avonaisen ikkunan takaa, ja kylkeä käännettyäni huomasin a) vierelläni nukkuvan Nöpön
b) tuolilla nukkuvan Ninjan c) karvalankamatolla nukkuvan Susun.
Asiaan kuuluu että olin illalla suutuspäissäni laittanut oven kiinni ja jätin kaikki eläimet ulkopuolelle.
Tiedän että Ninja osaa hypätä kahvaa aukaisemaan, mutta makkarin ovi aukeaa ulospäin... En ymmärrä?
Ja se, että kolmikko toimii niin hiljaa etten edes herännyt? Ehkä kahden viikon univelallakin on osuutensa?
Ainoa hyvä puoli asiassa oli se, että puutarhaan vääntyi vallan mainiot jättipaskat! Siis klo 04.-Susu tosiaan osaa nukkua- kuvassa uusi versio siitä, miten jo pieneksi jäänyt koiran peti on muunneltavissa sopivaksi!
Nyt on jo kolme kertaa käyty Katrinrannassa, ja metsäinen kanervakangas tuntuu kiinnostavan, kuten myös vesi ja paikalla liikkuvat ihmiset.
Tämän illan saunanlämmitys oli tosin vaikea toteuttaa kun emäntä ja koira olivat menossa eri suuntaan, ja apujoukot hävisivät kumiveneellä järvelle kun uuni oli saatu syttymään. Mietin mielessäni kuinka hyvä onkaan että pentu jo pienestä oppii kulkemaan mukana ja tutustuu eri paikkoihin ja asioihin... ja tungin sen sinne naisten pukuhuoneeseen että sain haettua vettä järvestä edes!
Alan ymmärtämään miksi pennut- oli ne sitten minkä eläimen tai ihmisen tahansa- ovat niin hellyyttäviä- eihän tätä lapsuustouhua kukaan selväjärkinen muuten kestäisi!!
Huomenna jatketaan - rehukokeilussa en tiedä vaikuttiko uusi ruoka, helle vai joukkoon lorauttamani kasvisöljy, mutta aikamoista aamupuuroa sain tänään siivoota nurmikolta. Jos ihan rehellisiä ollaan- se sanomalhti jonka sitten voi taittaa kokoon ja heittää pois on nurmikkoa parempi. Vesiletkulla on tullut tiettyjä paikkoja muita enemmän suihkuteltua...
Ai niin, sain ihan itse ilmalämpöpumpun käännettyä "ilmaviilennyspumpuksi" ja eläimet viihtyivät sisällä koko päivän. Ainoastaan sinne rannalle oli Susun pakko lähteä kun kannoin sen autoon...
Asiaan kuuluu se, että "vanhakin oppii" kun vastaus oli jäätävä kysyessäni jotakuta pojista auttamaan eilen- "sulle on se säätö sata kertaa opetettu" tuli kaikkien läsnäolleiden kolmen suusta kun oltiin Akilla.
Ihmeellisiin paikkoihin ja asentoihin pitää näiden eläinten tunkeutua!
Ihan löytyy ääntäkin tästä pikkukoirasta, joka muuten on tainnut jo kahdessa viikossa saada ainakin kilon verran painoa lisää!
-Alakuvassa vielä poseeraus, noin niinkun näyttelytoimintaa ajatellen. Olen kyllä kaikkia koiriani käyttänyt näyttelyssä parsien kertaa kutakin- katsotaan mitä Sususta sanotaan kun sen aika tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti