Sunnuntaipäivä, jolloin olin päättänyt "vain laiskotella" lukea kirjaa ja lehtiä, nauttia auringosta ja kestitä pojan perhettä koirineen.
Päivä alkoi jo klo 02. Joku uikutti sängyn vieressä kun oli saanut raollaan olleen oven auki. Eikun ylös ja pissalle. Ei mitään. Takaisin sänkyyn. Yksi positiivinen juttu tuli huomattua- "se toimii sittenkin" - LIDListä ostamani aurinkopaneelilla varustettu tuulimylly loisti pimeässä!
Seuraava herätys 04, taas ulos- ei mitään. Sanomalehdilläkään ei ollut lätäköitä, mutten sen suurempia tutkimuksia viitsinyt yöllä tehdä vaan sain torkuttua muutaman tunnin lisää..
06.30 jolloin kissat herättivät, tosin yritin piiloutua tyynyn alle mutta 7 jälkeen lähdin koirun kanssa hakemaan aamupostia - matka pihan yli kesti ainakin 10 minuuttia, koska mitään kasoja ei taaskaan tullut, laskin koiran puutarhaan ja selasin sunnuntaiHesaria odottaessani pissoja ja kakkoja.Siirryin sisälle lukemaan ja kuvittelin Susun vähitellen hakeutuvan nukkumaan, minkä se kohta tekikin. Ensin pissattuaan lattialle ja kakattuaan matolle pöydän alle. Kiitos. Kaiken tämän öisen vaivan jälkeen tällainen tulos, ja valmiiksi läpiväsynyt emäntä!
Lähdin kuitenkin salille purkamaan turhautumia ja miettimään koiranomistamisen iloja, jonka jälkeen kahvit juotuani olin jo paremmalla tuulella. Sunnuntaina on hyvä noudattaa lepopäivä-ohjetta, joten ikkunanpesu jäi yhä kesken ja lueskelin lehtiä ja katselin tv:tä aamupäivän - uusia kasoja ei onneksi ilmaantunut enää aamulla.
Osumatarkkuus sanomalehdille parantunut, ja olenkin tyytyväinen sunnuntain Hesarin ja HBL:n tilauksesta. Toiveena toki kesän aikana saada tuo pihanurmikko lempipaikaksi, ja syksyyn mennessä sitten ojanpohjat ja metsänreunat -kunhan kävelytys onnistuu postilaatikkoa pidemmälle!
Ensimmäinen koiratuttavuus tehtiin sitten puoliltapäivin kun Akin porukat tuli kylään. Topi on meillä usein ollut, yötäkin, ja kissat sen hyväksyvät. Mutta nyt tuli pojasta lähes arka kun Fammun rauhallisessa kodissa olikin aikamoinen tuuliviiri vauhtiin päästyään. Laitan myös videoita kunhan saan ladattua!
Leikkiä ja touhua riiitti kun tiibetinspanieli Topi vihdoin hyväksyi
nuoren leikkikaverinsa- onneksi sen verran pieniä molemmat ettei ihmisille koitunut vaaraa!
Nyt kun porukat lähti, Susu makaa reporankana pesänsä vieressä ja nukkunee useamman tunnin...
Ai niin, se yöllä katsastamani tuulimyllyvalo sai tietenkin kipeätä kun "joku" pudotti sen matalalta verannan pöydältä. Liimakaan ei saanut siipiä kiinni kunnolla.
Perahanan koirat!
Tai: liian hidasjärkinen emäntä- tänne blogiin kyllä kirjoitin tavaroiden siirtämisestä pois koiran ulottuvilta mutta miten käytännössä niinkun meni?
Huomisesta lupasin majoittaa Topinkin muutamaksi päiväksi kun perhe lomailee Kisakalliossa- tulikohan luvattua liikaa? No, ainakin koirat taitavat nukkua hyvin yönsä nyt ja Aki lupasi häkkiä mukaan jos tarvitsee niitä välillä erotella. Kissat ja emäntä kestäköön!
-Sadevesi on maailman parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti