Syksy alkoi - nyt Rusalla Tanskan Daniel Bachmann-Andersen

 Näyttävä osallistujalista ratsukoista, joka huipentui Stellan New Hill Dannemanniin ja Villen Danteen, aamupäivällä nuorempia lupaavia yksilöitä. Ainut mitä jäin miettimään, oli ehkä anti sille "tavalliselle yleisölle" jotka kamppailevat ihan yksinkertaistenkin perusasioiden äärellä liittyen omaan istuntaan ja vaikkapa tahdin löytämiseen... No, jos teoriassa jotain on hallinnassa, niin tästäkin tilaisuudesta sai irti paljon!

Teen vaan lyhyen yhteenvedon omista muistiinpanoista ja  ajatuksistani koskien kurssia- lehdistö oli myös paikalla ja mm Tarkkala tekee Hippokseen kattavan artikkelin. Yleisöä runsaasti, mutta myös tyhjiä paikkoja katsomossa kuten kuvistakin näkee- ratsastusurheilun tämän hetkinen maineen menetys sekä taloudellinen laskukausi vaikuttavat koko alaan- valitettavasti.

Päivän aloitti Stella kovin pistein lattarit voittaneella SP Di Magicilla- saaden mm käynnistä ja laukasta 9 ja ravista 8,8 muutama muistinpano;

*nuorilla hevosilla laukka usein "helpoin" askellaji aluksi *anna liikkua melko avoimena, anna venyä, vaikka olisikin jo helppo koota* alusta pitäen, älä päästä ryntäämään laukannostoissa, vaan ota uuiksi kunnes lähtee rauhassa * ei koskaan rangaista mistään virheistä, ainoastaan kärsivällisesti toistetaan, ja vaatii "pelisilmää" tajuta minkäverran toistoja kannattaa edes tehdä vai vaihtaako harjoitusta välillä.* On hevosesta kiinni, miten pian ja kauan istutaan alas harjoitusraviin - lyhyet pätkät vaihdellen keventämisen kanssa sopivat tälle hyvin*Nuori on hyvä totuttaa yleisöön ja jopa taputuksiin vähitellen, myös työmäärä tällaisissa tilaisuuksissa rajoitettu- nyt riitti alle puolituntia hevosella joka suhtautui positiivisesti asiaaan.*Seuraavana Siiri 6v Scarlett o`Limelightilla joka jo on ehtinyt sijoittua Breedersissä 3:ksi ja jonka kanssa nyt tehtiin paljon siirtymisiä  esim kulmat käynnissä. *Ajattelu eteenpäin koskee myös käsiä, jolloin ohjien oltava tarpeeksi lyhyet, että on varaa myödätä selkeästi eteen.*Daniel haluaa ratsatajan käsiin (koskee siis kaikkia) joustavuutta ja liikkeen mukana olemista, ei vaan passiivista pidättämistä*Paljon avoja, ja kun päästiin laukanvaihtoihin mietittiin mikä paikka olisi juuri tälle hevoselle paras oppimisen ja vahvistamisen kannalta - jokainen hevonen kun on yksilö.*helpoimmaksi osoittautui täyskaarron kautta, vaikka hyvä tapa on myös vaihtaa vastalaukasta myötälaukkaan.*jos ongelmia esiintyy tietyn asian harjoittelussa, hyvä teettää joustavuutta ja notkeutta sekä pehmeyttä painottavia asioita jolloin hevonen saadaan liikkumaan paremmin selän läpi. Jäykällä ja jännittyneellä hevosella turha tavoitella mitään vaikeampaa, mutta toisaalta ne vaikeat asiat on saatava tehtyä ennenkun hevonen väsyy- tässä tärkeätä tuntea oma ratsu ja nuoret saattavat väsyä nopeastikin -etenkin vieraassa paikassa!

Kolmannen hevosen, BP-voittajan Firenzen selkään Bachmann nousi itse, ensin

mm kommentoituaan miten kaulasta jo näkeen hevosen kehitysasteen ja voi myös verrata ovatko molemmat kaulanpuoliskot samanlaisia- tämä pätee tietenkin koko lihaksistoon. * Ratsastajat avuista ja niiden käytöstä - ellen ihan kuullut väärin: 80% istuntaa, 15% jalkoja ja vain 5% kättä. Tämä aika lailla selkeyttää miten tärkeä on istua hevosen selässä oikein!*

Tämä hevonen oli hieman jäykempi vasemmalle, mutta Bachmann kehui miten hyvin se oli Pauliina P.n toimesta ratsastettu.*käynnissä työskennellessä hevosen pitää imeä kuolainta ja hakeutua eteen-alas niin että tunnet takajalat ja niiden toiminnan jo kädessä*"kädet ajattelevat aina eteenpäin"*korvien oltava samalla tasolla, siitä helppo katsoa ettei ole "tilted" . *SIIRTYMISET saattavat olla tylsiä tehdä, mutta erittäin hyödyllisiä askellajista toiseen - aluksi käynti-ravi, sittemmin myös laukka-ravi jossa tärkeää se, miten hevosen raville siirryttyään liikkuu eteenpäin kantaen. *Paikoin ratsastuksen on oikeasti tunnuttava helpolta- sinä istut ja nautit kun hevonen kantaa itse itsensä- sinun edessäsi*vaihdot, myös yksittäiset- on aina oltava eteenpäin- ei ole tarkoitus että hevonen jarruttaa vaihtaessaan*

Tiina polson Laurenzio ehti vielä esiintymään ennen lounasta, huomio siitä liittyi ensin myös rakenteeseen- hieman pysty, lyhyt  kaula ja helposti notkolle menevä selkä jännittyessä vaatii taas niitä siirtymisiä ja väistöjä jotta rentoutuisi ja venyisi- nyt myös helposti lyheni liikaa kaulasta. *kokoaminen tapahtuu vetämättä ohjista, tarjoamalla hevoselle mahdollisuus itse hakeutua tuelle- myös sille ohjalle mitä se helposti välttää*Vaikka normisti puhutaan "sisäpohkeella ratsastamisesta ulko-ohjan tuelle" on väillä myös toimittava päinvastoin mikäli hevonen sisäohjaa välttelee*

Viereisessä kuvassa vielä Siiri ja vieressä Daniel kiipeämässä Firenzen selkään. 

seuraavaksi pätkä sen ratsastamisesta, ja sitten  Don Loorenzo ja Tiina polso. 

-jossain vaiheessa pelasin kameran, siis puhelimen kanssa jolloin kommentit eivät aina yltäneet aivoihini asti, mutta ihastelin kyllä pehmeää ja hevosten taipumuksiin mukautuvaa tapaa tehdä töitä- mitään mahdottomuuksia ei vaadittu, ja mitään suuria ongelmanratkaisujakaan ei tehty hetkessä, vaan jotkut asiat hieman siivuutettiinkin kun oli ensin päästy oikealle tielle- tavoitteena aina eteenpäinpyrkivä, tyytyväinen ja yhteistyöhaluinen hevonen!

Lounastauon jälkeen oli vuorossa Johnny Johnsson- Bachmanin ratsastamana oman ratsastajan ensin "verrytellessä"; sitten Bachmann jatkoi, todeten aluksi sen helposti jäävän pohkeen taakse pyrkiessään hieman liian korkealle niskalle. Passageharjoitukset tehtiin pääosin kevyessä ravisssa, tahdin ja keveyden löytämiseksi- myös maasta-ylös-ponnistuksen pitää olla voimakas, ja on varottava puristamasta liikaa- siitä kevennys myös on hyväksi. Vasta kun passage sujuu vaivatta, voidaan siirtyä enemmän piaffin puolelle. -työskentely tuotti tulosta- lopussa kuuluu yleisön aplodit!

Ettan Ehnroothilla on aina ollut kiinnostavia hevosia- tällä kertaa Scaglietti; Sezuanilainen jonka emänisänä Lauries Crusador xx - ihana Cellen täykkäri jota itsekin olen käyttänyt. Vaihdoissa meni askelmäärät helposti sekaisin ja hevonen tarjoili omiaan, joten tehtiin taas siirtymisiä, ja lopuksi Bachmann kävi itse ratsailla ja saatiin vähitellen aikaan haluttu määrä vaihtoja, sitten myös aikas ihanaa passagea Ettanin kanssa ja lopuksi piaffia- siitä filmipätkäkin. Heillekin kotiläksyksi- kuinka ollakaan- siirtymisiä!

Stellan "pikkupoika" New Hill Dannemann- Julitrean pikkuveli- täytti maneesin koollaan- 178cm, ja tästä Bachmann huomautti että isoille hevosille täytyy antaa enemmän aikaa- ne kehittyvät hitaammin ja isojen lihasten kehittäminen kestää myös kauemmin kuin pienten..

Itse asiaan- kakkoset siistit, mutta ykkösissä vielä pientä huojuntaa, tässä taas painotettiin eteenpäinpyrkimystä ja tahtia.Daniel myös muistutti, että "vaikka kaikki avut yhtäkkiä otettaisiin pois, pitäisi hevosen jatkaa yhä liikettä omilla jaloillaan itsensä kantaen"-siinä tavoitetta kerrakseen!

piaffiin voidaan myös vaikuttaa- lyhentämällä passagea ja säilyttämällä kumipallomainen jousto, voidaan esim ympyrällä hakea tiettyä välimuotoa ja sitten vielä jatkaa siirtymisillä. Keventämistä voidaan tässäkin hetkellisesti käyttää tahdin löytämiseksi. Siirtymiset piaffen ja passagen välillä saivat myös piaffiin lisää joustoa. Tänään tavoitteisiin päästiin parissakymmenessä minuutissa, ja koska tuloksena jo ennen aikataulun täytyymistä oli läpiratsastettu ja tyytyväinen hevonen, ei ollut mitään syytä enää väsyttää lisää- Ville pääsi aloittamaan Dantella hieman aikataulusta edellä!

Villen Aachenissakin kisannut Dante oli valmiiksi tasaisen tyytyväinen ja päästiin työstämään sarjoja, jossa se helposti ennakoi. Täshän reseptinä lyhyemmät sarjat tai väleihin eri määrä askeleita - hevonen joutuu pysymään skarppina läpi treenin. Pirueteissä ja myös ravissa ja passagessa keksityttiin takaosaan ja sen toimivuuteen- Villen piti kädellään koskettaa satulan takaa, mieluiten aivan hännänjuuresta asti jotta takapää reagoisi aktiivisemmin. Tähän Dante suhtautui oppivaisen tyynesti - tässä on tietenkin hevosenlukutaito välttämätön - ei ole syytä aloittelevan kouluratsastajan ryhtyä koskettelemaan takapuolta kokoamisen toivossa....

Kaikkiaan mielenkiintoinen klinikka, joka pisti ajattelemaan, sillä mitään ei tarjoiltu "valmiisssa paketissa- ota ja käytä" vaan jokainen hevonen ongelmineen otettiin yksilönä- lie turha huomauttaa että Bachmann oli ne jo nähnyt edellisenä päivänä ja osan ratsastanutkin. "Uphills forward" oli tärkeä seikka muistaa, täällä usein vaan jäädään "nyhjäämään" jonkun asian kanssa eikä muisteta että ilman eteenpäinpyrkimystä ei tule kokoamistakaan!

Yhteenvetona voi vain todeta ettei ratsastus todellakaan ole mikään helppo laji, ja pitkälle mennään hevosen ehdoilla - tämän jos vaan kaikki ratsastajatkin tajuaisivat.