Mäntsälän yrityskehitys- miksei markkinointiakin, sitten Pohjoismaista yhteistyötä

 Tunnin aamukaffeilla mentiin Heikki Nuutisen johdolla läpi yllättävän paljon kaupallistamiseen liittyviä asioita, ja sain tässä ideoita vallan seuratoimintaakin ajatellen- 

*Firman NIMI on se joka ensiksi mielletään/muistetaan (tmi Iran talli...)

*Kohderyhmän oltava näkyvästi esillä  ja erotuttava

*Arvot on jokaisen yrityksen tavaramerkkinä nykyään

*"Brand purpose" eli tarkoitus -ellet itse määritä, asiakkaat määritetään ja maine kasvaa, entä kunnia?

*henkilökohtaistaminen- esim kaurahiutaleilla tuo vaalea Elovena-tyttö, jolla niin vahva oma brändi hemnkilöhahmona ettei sitä juuri voi muuttaa- on yritetty

*Brändillä voi myös olla tarina, kuten PONSSEN Vidgren kutsui vanhaa, ontuvaa koiraa sillä imellä, ja tarina alkoi siitä...Tässä oli hyvä tapa murtaa jää!

*Sosiaalisen median käyttö on jo vaikeampaa- on päätettävä mitä kanavia käyttää, eikä yrittää tuppautua kaikkialle.(=kohderyhmä osattava huomioida)

*Markkinointistrategia (=liiketoimintastrategia) sisältävät yrityksen visuaalisen ilmeen ja logon, sekä siihen yhteyteen voidaan kehitellä hyvä slogan:

esim "Niemi muuttaa kaiken"  (=muuttoliike)

PERUSTAVA -  tekee raudoitus- ja betonialustöitä -eli talojen perustuksia....

Mikä on brändilupaus- saako asiakas mitä tulee hakemaan, ja tietääkö asiakas mitä hakee?

Ja vielä visuaalisuudesta- ellei markkinointi ja siihen liittyvä ulkonäkö ole kunnossa- asiakas kysyy helposti - onko sitten mikään muukaan?

Tässä oli pähkinänkuoressa paljon ajattelemisen arvoista asiaa, myös seuratoimintaan ja ylipäänsä tunnetuksi tekemisen saralla - jos halutaan sitä positiivista julkisuutta.

Kovassa kilpailussa hyvä myös tehdä hieman "teollisuusvakoilua" eli googlata mikä on kilpailijan näkysvyys esim juuri netissä.

Muutama hyvä muistiinjäävä brändiesimerkki:

Michelin (renkaat)

Susijengi (urheilu) 

Pasi Kuikka  (baja-majat)

Reissumies  (ruisleipä)

"The other danish guy" (miesten kalsarimerkki- ja huom hei  suomalainen!!!!)

*Jätä itsestäsi positiivinen jälki- miten vaikka myydyn ja lähetetyn tavaran "kylkiäisenä" pieni lappu jossa käsinkirjoitettu teksti "mukavaa päivänjatkoa, toivottavasti olette tyytyväinen ostokseenne" tms

...........................

https://www.finsve.se/nyheter/naringslivet-star-for-dynamiken

Mäntsälästä siirtyminen Sipoon Nikkilään ja finsk-svenska handelskammarenin tilaisuuteen, jossa käsiteltiin paljon nykytilannetta kaupan kannalta Venäjän "toimenpiteiden" myötä muuttuneeseen Eurooppaan.Osallistujat olivat kovin iäkkään oloisia, tosin kävi ilmi että kun sipoolaiset olivat isäntinä, siinä oli paljon sellaista perinnejuhlan tuntua ja meininkiä samalla.

Peräti kaksi politikkoa oli kutsuttuina puhujiksi, Hjallis Harkimo aloitti ja puhui lämpimästi kielitaidon merkityksestä -muunkin kuin englannin. Ruotsi (10%+), Saksa ja USA (yht 11%) tuttuina kauppapartnereina pitää säilyttää, mutta myös uusia kumppaneita on löydyttävä, koska Venäjä. Ruotsin kauppaa on mahdollista vielä lisätä, ja Norja voisi olla hyvä kauppakumppani- ylipäänsä Pohjoismaissa löytyy yhtenäisyyttä ja luotettavuutta- miksi mennä merta edemmäksi kalaan? Ruotsinkieli on vahvoilla kaikissa Pohjoismaissa, ja jopa 70%vientiyrityksistä aloittaa kaupankäynnin lähinaapurimme kanssa. Heillä on myös "terveysintoilua" meneillään ja he haluavat terveellisiä tuotteita- ainakin kun on ruoasta kyse.-Kuitenkin on muistettava, että vaikka ruotsalaiset näennäisesti ovat hyvin kulttuuritaustoiltaan kaltaisiamme, he ovat sitä jatkuvassa konsensuksessa elävää ihmislajia. Hauska esimerkki oli kun kysytään kellonaikaa ruotsalaiselta - "ja-a, vad tycker du att klockan är " saattaa olla vastauksena... Ruotsia voidaan myös käyttää välikätenä ja ovien avaajana kun halutaan lähteä vielä laajemmille markkinoille- he osaavat sen "small talkin" mikä meiltä puuttuu! Pohjoismaisten keskinäiset työmarkkinat ovat myös joustavat ja nyt jo NATO on hyvä esimerkki yhteistyöstä. -Kysyinkin Hjallikselta miten eduskunnassa suhtaudutaan Perussuomalaisten ja Riikka Purran ulostuloihin liittyen ruotsin osaamiseen- hän oli sitä mieltä ettei "haukkuva koira pure" vaan juttua riittää, tuskin tekoja. Mutta toki on valmis lobbaamaan ruotsinkielen puolesta -hänen äidinkielensä. Politikkona piti myös mainita SOTE- 21 aluetta on Hjalliksen mielestä liikaa- ja pikkukuntiakin voisi liittää lisää isompiin- 320 voisi hänen mielestään pudottaa lähemmäs sataan. Työllisyyspolitiikasta sen verran, että työttömyysturvalle olisi keksittävä jotain järkiratkaisuja ettei kotona oleminen enää kannattaisi. -EUn vaatimus metsien 30% palauttamisesta   alkuperäisiksi ei saa Hjallikselta kannatusta. Hän huomautti että Ruotsi sanoi EI heti kättelyssä. 

Eniten odotin Ellen J Eftestölin (alunperin norjalainen) puheenvuoroa, koska hänen aiheensa nimenomaan käsitteli maittemme kulttuurieroja ja siihen miten suhtautua tähän kaupankäynnissä ja elinkeinoelämän puitteissa.

Toki juristin näkökulma painottui enemmän lakien tulkintaan ja yhtenäisyyteen, ja tässä onkin pohjoismainen yhteistyö poikaa ollut jo kymmenien vuosien ajan. Elinkeinoelämään liittyviä, vapaaehtoisuuteen perustuvia yhtenäisiä lakeja on 1980-90 luvuilla tehtailtu paljon. Eroavaisuuksia mm lakien tulkinnoissa on toki - esim mitä tulee COVID19-sopimuksiin, niin jokainen Pohjoismaa on toiminut hieman eri tavalla. Suomessa myös tulkitaan lakeja (ja muutakin byrokratiaa) kovin kirjaimellisesti, kun taas esim Islannissa on kovin "laissez- faire" -mentaliteetti tulkintojen suhteen. Eikä myöskään Norjassa olla kovin tarkkoja "ei se ole niin nokonnuukaa" . Sama koskee itse retoriikkaa:

suomalaiset sanoo ruoasta että "menettelee, tai ihan ok" kun taas muissa Pohjoismaissa todetaan että ruoka on "jättegott".

Suomalainen myös selkeästi ilmoittaa olevansa eri mieltä jostain asiasta, kun taas Ruotsissa ja Norjassa käännetään asia tosin päin kysymällä "no mitä mieltä sinä sitten olet?"

Kuvassa fi-sve handelskammarens tj Kjell Skoglund ja osa yleisöä, jota oli nelisenkymmentä

-Ja vielä mitä tulee smalltalkiin - norjalaisille ei pidä puhua Saksasta ja suomalaisethan inhoavat ryssiä... Historia näes.

On myös muistettava että "Nordkalotten" tekee valtavaa omaa yhteistyötä Pohjoisessa yli rajojen, ja Tornion-Haaparannan alueilla tulee työvoimantarve kasvamaan lähivuosina valtavasti.

Pohjoismaiden tasa-arvo ja yhteistyöministeri Thomas Blomqvist oli juuri niin positiivinen kun muistin aiemmista tilaisuuksista- liputti pohjoismaiselle yhteistyölle ja tasa-arvolle nyt vielä NATON kautta. Suoraan kysymykseen siitä, pitääkö Suomen liittyä yksin kun Turkki jarruttelee Ruotsia, hän vastasi samaa, mitä pääministerimme Marin nyt paria viikkoa myöhemmin vastasi:  yhdessä mennään!

Kjell Skogkund, Ellen J Eftestöl ja Thomas Blomqvista vastailivat lopussa vielä yleisön kysymyksiin 

-Tekniikan pettäessä-mikrofonit alkoivat kamalan surinan . avustajatkaan eivät saaneet koneita toimimaan, mutta onneksi kokeneet puhujat pärjäsivät ilman slidejaan! 

Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan jo puhua "tavaramerkkinä" ja siihen liitettiin myös Christel Liljeström, joka edustaa Pohjola-Norden ( https://pohjola-norden.fi/suomeksi/tietoa_meista/)

järjestöä, kertoi että esim Nordjobb- kesätyönhaku ei ulotu Suomeen tulijoihin, vaan meiltä lähtee vuosittain n 200 muihin Pohjoismaihin (nyt pandemian jälkeen eri Pohjoismaissa nordjobbareita ehkä yht. 750) mutta muualta Suomeen tulijoita on vain kymmenkunta. Eli Suomi on yhä tuntematon jopa Pohjoismaiden kartalla- liekö tämä oudon kielemme syynä? Muualla Pohjoismaissa pärjää ruotsilla/tanskalla/norjalla kohtuullisesti vaikkei englantia osaisikaan, mutta entä Suomi?

Olisiko kuitenkin paikallaan painottaa sitä pakkoruotsia vaikka sitten pohjoismaisen yhteistyön myötä?

Taas kuulin Tvssä pääministerimme puhuvan englantia Ruotsin uuden pääministerin kanssa... Häpeän hänen puolestaan, vaikka toki voisin kuvitella että perfektionisti -Sanna ei avaa suutaan ellei kaikki sanat ole ihan oikein ja järjestyksessä....

Lopputulemana todettiin että Pohjoismaat ovat

*vihreitä (-kirjaimellisesti-metsä!!)

*kilpailukykyisiä

*sosiaalisesti kestäviä = ts tasa-arvo, kulttuuri ja hyvinvointi toteutuvat meillä yhtäläisesti

Olen näissä tilaisuuksisa käynyt aiemminkin, ja aina on ollut hyviä puhujia ja mielenkiintoisia esitelmiä, joten ihmettelen ettei nuorempaa sukupolvea näkynyt juuri. Syytä olisi.