Uteliaisuuteen, oppimiseen ja jopa elämänhallintaan liittyvä, usein myös hevosasioissa kantaaottava blogi, missä
reflektoin arjessa elettyä elämää niin töissä kuin opinnoissakin ja mahdollisia "ahaa"-elämyksiä ja edistymistä. Omassa taustassa ratsastuskoulu ja -opetus yritystoimintaa 30 vuoden ajalta, josta hyvä peili elinikäiseen oppimiseen!
Huumorinkukka kukkii talvellakin, joten sitä yritän parhaani mukaan myös viljellä - niin opinnoissa, töissä kuin yksityiselämässäkin että jaksaa!!
perjantai 4. marraskuuta 2022
Uhmaikä noilla on -koirillakin!
Susu-postaukset vähentyneet sitä mukaa kun koiran touhotus lisääntynyt...Tänään pakko laittaa jokunen kuva ja vähän juttua sairastelun ohessa- en juuri ole kipeä, mutta näin syksyisin kun kaikenlaisia pöpöjä on liikkeellä niin heräsin yöllä silmittömään kurkkukipuun, joka jo eilen vähän varoitteli. Tähän päälle nuhaa, väsymystä ja ehkä vähän kuumettakin (missäköhän ehjä mittari?) niin sängynpohjan ja sohvan välillä on tullut päivä vietettyä.
Ninja-kissa nauttii tilanteesta, Susu kärsii. Toki paskalenkillä on käyty, mutta minimaalisessa ajassa, ja kun Tomille soitin, tietäen että hänellä on perjantait vapaata, oli vastauksesa että "miksi et päästä pihalle"?
Miten sitä asioita helposti unohtaakaan- pihallahan tuo kesällä viihtyi kovastikin, eikä tänään sada. Puoli tuntia meni kevyesti - ja huom- puutarha on vielä olemassa eikä kaivuureikiäkään ole kuin yksi pieni!
Sisällä taas on löytynyt paljon uusia, tuhottavia paikkoja ja tavaroita- välillä tuntuu että heti kun ulko-oven lukko napsahtaa, alkaa rikkomisvimma. Kaikki, mikä on metrin korkeutta alempana, pitää suojata tai poistaa. Ihan kun olisi taaperoikäinen lapsi talossa! Tämä tosin on vielä lastakin tehokkaampi rikkomaan pureskelemalla tavaroita- CD-koteloita, Maatuska-nukke, pahvikoteloita, pesusieniä, tiskiharjoja, koriste-esineitä, margariinipaketti, leipää ym ym- joka päivä kotiin tullessa vähän jännittää että "mitä tänään on saatu aikaiseksi?"
-Pilates för ryttare katsottiin tarpeettomaksi, tai itse DVD kyllä tallessa, mutta ilman kuoria.
Pikkupoikien pelejä, kortteja ym on testailtu - niitä harvoja LEGOJa joita on ylettänyt poimimaan, on tungettu sohvan , tuolien ja kaappien alle. Etsivä löytää- imuroida ei voi ennenkun on lakaissut kaikkia "päivän löydöt" kasaan..
Tunnustan moittineeni välillä aika reippaastikin, ja kyllä jo ilmeestä huomaa sisäänastuttaessa koska jotain ylimääräistä on levitelty tai rikottu.
Yksi positiivinen asia on jo kuukaden verran ollut SISÄSIISTEYS - aamulla ensi pikapissat puutarhaan, sitten ruoan jälkeen puolen tunnin aamulenkki ja säiliöt pysyvät kiinni päiväruokaan asti! Muutaman kerran aamuyöstä on pieni rapsutus, muutama ulinanpoikanen herättänyt ylimääräiseen pihallakäyntiin.
Paitsi. Ilahtuneena edistyksestä otin yhden karvalankamaton olohuoneen lattialle takaisin, jotta koirallakin olisi jotain pehmeätä missä makoilla kun ollaan telkkarin ääressä tai muuten vaan oleskellaan. Yksi päivä meni hyvin, mutta toissaamuna kun liikehdintään heräsin, olikin vahinko jo tapahtunut - sille matolle! OLi kai ajatellut sen sopivaksi paikaksi kun ei sanomalehtiä enää ole levällään ympäri huonetta?! Eikä hennonnut mammaa aamuaikaisin herättää?
Kiva aika vuodesta pestä ja kuivata mattoa- onneksi kylppärissä lattialämmitys, niin nyt jo uusi yritys pitää mattoa lattialla ja tuupata koira pihalle tasaisin väliajoin!
Yksi hauska juttu vielä, mitä tulee tähän "ruumiseritteiden esiintymiseen". En muista kuuna päivänä seuranneeni aiempien (4kpl) koirien ulostamista ja virtsaamista niin tarkkaan kuin Susun! Onko vaan niin, että kun piirit pienenee, asioiden tärkeysjärjestys saattaa totaalisesti muuttua? Uskomatonta!
Poikien ollessa pieniä, siinä 1v-5 vuotiaita, tuli toki seurattua sitä pottasirkusta, ja välillä ulosteen muotoa, hajua ja väriäkin, mutta että koiran!!!
Nyt jos joku "koiraspesialisti" tätä liukee tulisi tietty iso määrä ohjeita miten eri leluilla aktivoida ymym, mutta tähän voin vain vastata että yritetty on! Sain Outi-koiraekspertiltä sellaisenkin lelun, missä muovipullosta narusta vetämällä saa namia. Siinä on vielä alkuperäisiä koiraherkkuja jäljellä-ollut jo kaksi kuukautta. Äidiltä saatu "kello" jossa kuonolla/tassuin siirretään luukkuja, tyhjenee kolmessa (3) minuutissa. Otin aikaa eilen.
Ulkona käydään kolme-viisi kertaa päivässä, naapurit hoitavat päivällä usein parikin lenkkiä kun itse olen töissä, ja ainakin yksi lenkeistä on tunnin mittainen ja pyrin pääsemään sellaiseen paikkaan että voi irtikin pitää. -Viime lauantaiset halkotalkoot Katrinrannassa olivat myös Susun mieleen- löytyi 7v tyttö leikittämään ja muutenkin mukavaa kun paljonihmisiä ympärillä!
Syksyinen Sääksjärvi, Mäntsälä
Iiriksen tuomat pullat talkooväelle häiritsevät hieman keskittymistä leilkkeihin Emman kanssa
Koirakavereitakin on kaksi- Akin Topin kanssa sovittiin, että tavataan taas enemmän sitten kun Susu kasvaa ja järkiintyy- pieni tiibetinspanieli ei tosiaan enää jaksa Susun touhotamista!
Mutta Teri, 3v leikattu australian-labraduudeli jaksaa- niit on hauska katsella pellolla kun toinen juokseee sulavasti ja ketterästi, ja kömpelö vauva häseltää perässä. Terikin kyllä huomauttaa kun hösellys menee liian kovaksi, mutta kohteliaana gentlemannina ei pahasti.
Toinen kaveri on Riitan Alma, jonka kanssa pihaleikitkin maistuvat- sellainen "juostaan kovaa ympäri taloa"-tyylinen. JA välillä sadevettä juomaan. Viimeksi sieltä tullessani kuvittelin minulla olleen väsynyt pentu kotiinviemisinä, mutta mitä vielä intoilu jatkui taas tunnin kuluttua!
Teri ja Susu hippasilla kirkon takana pellolla
Joku sanoisi tietty tähän, että mene nyt koirapuistoon- se on alle kilometrin päässä- mutta en ole siellä käynyt Fasunkaan kanssa. Ensin ajattelin sitä kun ei ole rokotettu ja kaikkia muitakin pöpöjä voi saada, ja sitten olen kyllä kuullut juttua omistajista jotka tuovat vihaisiakin koiria sinne ja käskevät muiden pysyä poissa. En halua pennulle huonoja kokemuksia.
Mutta toki, lisää pitäisi vieraisiin tutustua- menin ilmoittamaan pentunäyttelyyn Helsinkiin 4.12. ei sen pienempään kun isoon kv kisaan. Ja katselin ettei Susulla ole lainkaan niin hienoa "saukkomaisesti tyveen paksunenevaa" häntää kun Fasulla. Mutta muuten on ulkonäöllisesti minulle mieleen. Ja toki luonteenkin puolesta. Vaikkei aina....
Lisää vanhoja "taidekuvia" - emme saaneet varista riittävän lähelle, mutta kiinnostava lintuhan tuo on Susun mielestä - paljon kiinnostavampi kuin fasaanit!
Postaukset taitavat vielä harventua nyt kun töissä on täystohina päällä, mutta myöhäistään näyttelystä teen taas juttua. Lukijoita saisi olla sen 50 vähintään - niissä luvuissa on tasaisesti menty.
Mukavaa inhottavaa marraskuuta- mun puolesta voisi tämän kuun poistaa kalenterista! Kellään tutulla ei ole synttäreitäkään marraskuussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti