No niin, vauhtiin kun päästiin niin teksti taas taipuu- muistiinpanot on paras HETI kirjoittaa auki koska pian en enää saa tekstistäni selvää saatikka että mitään muistaisin. Joten nuorten hevosten arvioinnista muutama rivillinen, olkaat hyvät!
"vanha" koulutusskaala toimii yhä - miksikäs se eläin olisi muuttunut?
TAHTI-IRTONAISUUS-KUOLAINTUNTUMA-KOKOAMINEN-SUORISTAMINEN -LENNOKKUUS
Muutamalla kommentilla lisättynä - osa kohdista liittyy vahvasti toisiinsa, ja esim suoristamista ei voida koskaan tehdä eteenpäinpyrkimystä unohtamatta! Vaikka kohdat liittyvät toisiinsa on eteenpäinpyrkimys yhä kaiken A ja O. Ilman "impulsion" ei ole työvälineitä minkäänasteiseen kokoamiseen.
Askellajit kerrattiin seuraavaksi, nojaten FEI:n ohjekirjaan, ja siinäkään ei mitää uutta taivaan alla; kysäisin itse käyntiin liittyen miten ja missä vaiheessa puututaan aliarvoisesti tuohon passikäyntiin jota saatta jännittyneillä nuorilla ilmeta- jonkun kulman tms voi antaa tilapäisenä ilmiönä anteeksi, mutta toki käynnin kokonaisarvosana putoaa vaikkei neloseen mennäkään.
Irtonaisuus ja rentous- tässä monelle uutena huomiona hengitykseen huomion kiinnittyminen- rentojen liikkeiden ja "iloisen ilmeen"lisäksi hevosen olisi hyvä hengittää kutakuin säännöllisesti jotta pysyisi hengissä ja jotain jaksaisi esittääkin...Kuolaintuesta taas sen verran, että yhä paras tuki on se, kun hevosnen "imeytyy" kuolaimeen ja itse hakee tuntumaa. Lennokkuusdesta ja joustavuudesta uusi amerikkalainen sanonta "airtime" mikä hyvin selittää toivottavaa vieteriä liikkeissä! Uusissa pöytäkirjoissa nuorille viimeisin merkintä on "harmony" joka selittää yhteistyön lunnetta ja myös hevosen ilmettä pitkän päälle. Tästä oli enemmän puhetta , ja kysyinkin, ratukoiden kohdalla maneesissa, ja paljon puhutusta suun aukomisesta ja kielestä Andersson totesi- taas kerran- että riippuu siitä millä tavoin j a mitä varten hevonen suutaan aukoo, miten rangaistavaa se on . Hieman auki oleva suu muuten rauhallisella kuolaintuella kulkevalla hevosella ei aiheuta pistekatoa, mutta jos suun aukomiseen liitetään hapan ilme, korvat luimussa, käden vastustelua, hännän huiskintaa ja tahtirikkoja yms, tässä toki rankaistaan ja reilustikin.
Kurssin vetäjä ei ollut päivittänyt materiaaliaan, ja lainasi mm Dieter Schulen PP-dioja iloisesti kopsattuina- mainitsi toki- mutta tietoa ja kommentteja tuli kiitettävästi liittyen niihin kohtiin, mihin nuoren hevosen esityksissä syytä huomioida. Kommentit lopussa koostuvat viidestä eri kohteesta- askellajien lisäksi siis kuuliaisuus/koulutustaso ja tulevaisuudennäkymät ja harmonia. Koska mitään kovin negatiivista ei saa sanoa, minua jopa vähän jäi harmittamaan se, että joskus ratsastaja huonolla ratsastuksella ei saa hevosesta parasta irti- tällainen olisi tarjottava kritiikissä kovin hienovaraisesti. Andersson aivan oikeasti sanoi, että koska ratsastajat tulevat esittämään kouluhevosia kouluratsasten, heitä ei saa pelotella pois lajista, vaan kaikki parannusehdotukset on kerrottava kiltisti. Huoh. Tässä kohtaa kovin ruotsalaista siis, mutta hyväksytään.
Huomio siis perusaskellajeihin, koulutustasoon ohjelmaan nähden, temepramenttiin ja luonteeseen ts yhteistyökykyyn, irtonasuuteen. Potentiaaliin ja ulkonäköön tai pikemminkin ilmeeseen, engl hyvä sana on "presence" jota enemmän näyttelyissä käytetään. Rakenteella enempi merkitystä GP:hen tähdättäessä, niskan on kuitenkin oltava oikein päin kaarella jo nuorena ja kiinnitys tarpeeksi ylhäällä. Mieluiten luontainen tasapaino josta helppo koota ja selkänsä läpi liikkuva. Joskus on rakenteellisesti notkoselkäisen eläimen liikkumista vaikea arvioida, samaten takakorkean.
Asenne, työmoraali ja tasapainossa (ylämäkeen) liikkuminen ovat vaatimuksia jo pienestä pitäen, viisivuotiaan pitää suorittaa siirtymiset tasaisesti ja kuusivuotiaalta vaaditaan jo kokoamista.
Teknisesti katsottuna peruutus kuuluu niihin vaikeimpiin liikkeisiin suorittaa hyvin - Andersson mainitsi että millään tasolla ei juuri yhdeksikön peruutuksia näe, kympeistä puhumattakaan!
Nuoren hevosen säpsähtely ja pieni ympäristöstä johtuva jännitys on ihan sallittua, kunhan sitä ei jatku läpi ohjelman.
Niitä kympin askellajeja katsoimme sitten videoilta mm nuorten hevosten MM:stä jossa saimme valmiita vertailukohteita niihin hevosiin joita sitten iltapäivällä itse katsoimme. "IF YOU SEE WHAT GIVES A TEN, YOU CAN MORE EASILY JUDGE OTHER NUMBERS"
Ja iloksemme näemme Siiri Kyrön 6-vuotiaan esittävän myöhemmin 8,8 käyntiä- 9 vapaasta käynnistä, mutta kokonaisarvosanaa hieman pudotti jännittyminen kootessa.Tosin meille ohjeeksi annettiin myös se, ettei heti pidä "leikkiä poliisia" ja mennä alas jokaisesta pienestä rikkeestä, vaan kokonaisuus ratkaisee! Toisinpäin sanottuna- laadukkaat liikkeet eivät myöskään saa antaa anteeksi selkeitä rikkeitä suorituksessa!
Ensin katsoimme yhden hieman jännittävän nelivuotiaan- tosin ratsatajakin jännitti ehkä vielä enemmän- ja sitten kolme viisivuotiasta, myös FEI:n ohjelmia, ja pari kuusivuotiasta ja yhden seitsemänvuotiaan. En huomannut kuvata kuin lopussa, kun oli niin kiinnostavaa katseltavaa ja kommentoitavaakin kysymisistä puhumattakaan. Itse olisin ehkä halunnut kuulla vielä rohkeammin kysymyksiä ja kommentteja- Andersson tuntui olevan helposti lähestyttävissä- mutta suomalainenhan osaa vaieta monella eri kielellä ja näin kävi vähän nytkin.
Käyntiä kun itse rakastan, sain taas kerran uusia ajatuksia tahdista ja energisyydestä sekä pienestä anteeksiannon mahdollisuudesta sen sijaan että "kyttäisin" sitä passikäyntiä että pääsisi rankaisemaan... Hienoja laukkoja nähtiin myös, ja koulutusaste ja liikkumisen helpottumista oli kiva katsella näin "vuosi kerrallaan". Lopuksi vielä oli hieman keskustelua siitä, miten kauniisti niitä mahdollisia ohjeita sinne ratsastajalle kerrottaisiin, ja tyyliksi nimenomaan positiivinen jossittelu- jos hieman enemmän uskaltaisit ratsastaa eteen..tai: yritä taivuttaa kulmissa huolellisemmin, valmistele, säilytä eteenpäinpyrkimys jne
Ihan kiva päivä näin keskellä harmaata talvenalkua- toivottavasti näitä nyt sitten muistaa kisakuden taas alkaessa! oli muuten eilisessä kouluratsastusseminaarissa puhetta myös siitä, että nuorten hevosten - siis ne jotka eivät heti kauden alussa vielä ole niin valmiita- kisoja saisi tarjota myös aluetasolla vaikka jossain Cup-muodossa ja matalemmalla tasolla. Kyllä niitä sieltä sitten nousee kansallisiinkin! Ja parhaat toivon mukaan myös kv-tasolle!
Mukavaa talvityöskentelyä kaikille nuorten hevosten kanssa- ja muistakaa myös ulos sieltä maneesista! Toivottavasti saisimme ihanan ja sopivan lumisen talven!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti