Matkailu avartaa- tällä kertaa Irlanti-in English with the languageteachers! part 1)

Paras aloittaa heti, koska lupasin raporttia englanninopejen lehteen tästä yhdistetystä huvi&opintomatkasta - 8päivää Irlannissa menee jo lähes työstä kun on NIIN paljon sulateltavaa!

Kuvia tässä  heikonlaisesti- puhelimella otetut siirtyvät automaattisesti bittiavaruteen ja siten käytettävissä hetimiten, mutta ne "kunnon kuvat" saan näkyville vasta kotiinpalattuani johtojen ja latausten pariin. Tässä kuitenkin muutama näyte- ensimmäinen Moher-kallioilta. Paikka mikä pistää ihmisen hiljaiseksi ja jossa todellakaan en toivoisi olevani syysmyrskyjen aikaan! Korkein pudotus yli 120m, suojakaiteita vaan nimeksi tietyn matkaa, ja sitten kyltit jossa sanomaa varovaisuudesta ja omasta vastuusta... En tiedä paljonko itsemurhia täällä toteutetaan mutta ei ihan mikään normipaikka uimahyppyjä varten!
Galwayn kaupunkiin (as 80.000) tutustuimme myös paluumatkalla ensin seurattuamme rantaviivaa parikymmentä kilometriä epämääräistä kiviröykkiö-kallio-maata ihmetellen. Lisää kuvia tosiaan kun pääsen kotimaan kamaralle!

Tutustumista uusiin ihmisiin tapahtuu aina vastaavilla matkoilla, ja oli jo puhettakin näistä sosiaalisista taidoista ja niiden kehittämisestä- 28 opettajalla jos miten erilaiset taustat. Onpa joukossa muutamia joita puhuminen natiivien kanssa jännitti- uskomatonta, mutta mitä tulee suomalaiseen kieltenopetukseen- totta! Bussissa tulikin eilen istuttua kaikkiaan ehkä 8tuntia -ihan työpäivän verran, mutta kiinnostavaa! Ajatuksia tuli muiden kanssa vaihdettua jos-vaikka-mistä.

Tämä päivä alkoikin sitten opintojen merkeissä, ja ensimmäisen opptunnin pitäjä Brian (sukunimiä ei käytetty) kertoi heti alkuun ettei ollut saanut infoa opettajaryhmän tulosta ennenkuin perjantaina, ja tietoa aiheesta siinä samassa- koulusysteemistä Irlannissa olisi tarkoitus puhua.
Onnekseni Brian on erityisopettaja, joten hän rakensi ainakin osan tietoiskustaan erityisopetuksen varan, mutta valitettavasti puhe sinkoili hieman sinne-sun-tänne ja kokonaiskuvaa oli vaikea hahmottaa. Jopa minä, epätekninen ihme, tuumailin kun power-pointtiin tehdyt muutamat diat eivät meinanneet aueta, ja tekninen toiminta muutenkin oli -- hmm sanoisinko aika avutonta. Mutta aiheestaan innostunut tämä opettaja oli, ja erikoistunt autismiin. Mitään valaisevia esimerkkejä emme kuitenkaan saaneet, ja minulla ei myöskään ollut tilaisuutta kysyä onko hän tuttu kirjan "the Horse Boy" (Rupert Isaacson) kanssa tai sen kirjottajan tai muihin tukihenkilöihin (USA) Valaisevaa asiassa oli se, että Irlannissa tukea saavat opiskelijat todellakin saavat tukea jopa 6-8t /viikko ja integroidussa opetuksessa koulunkäyntiavustajia  tosiaan on käytettävissä .
Lyhyen tauon jälkeen kanssamme jatkoi Paul, jonka erikoisalaa psykologia ja kirjallisuus. Kävimme myös kasvatustieteen historiaa läpi- ei sinänsä mitän uutta, mutta hieman erilainen katsontakanta  oli todella piristävä! Laitan oheen muutamia pointteja hänen luennostaan:

*Oli oppilas minkä ikäinen tahansa- oppimisessa ASENNE ratkaisee!
*oppimisen psykologiaa tutkittu oikeastaan vasta 1. maailmansodan jälkeen jolloin paljon muuttui - nasten äänioikeus ja tasa-arvo saivat sijaa.
*Vasta tuolloin myönnettiin että käyttäytymistieteitä ja oppimista ylipäänsä pystyttiin tieteellisesti tutkimaan
*Aiemmin oltiin sitä mieltä, attä ihmisen mieli oli ikäänkuin "musta laatikko" ja sinne ei haluttu kurkata.
*Miten onkaan menneisyys muuttunut ja mikä on meidän osuutemme siihen?
*kävimme läpi myös  oppimisen suuntaukset- behaviorismi Pavlovin koirien kera, kognitivismi John B Watsonin ajatuksin, konstruktivismi Lev Vygotskin näkökulmasta ja motivaatiosta Dylan Williamin ajatusten mukan.
Behaviorismin ongelma on se, ettei siinä opeteta ongemanratkaisutaitoja, vaan pelkästään toistoa ja ehdollistumista, mikä ei pitkän päälle enää riitä. Se oli hyvin hyödyllinen menetelmä esim 1900-luvun alussa kun teollisuus kasvoi ja tarvitsi osaavia  (ja nöyriä) työntekijöitä, mutta ei enää tänä päivänä vastaa työelämän vaatimuksiin.
*Benjamine Bloom pohjusti tietonsa ylioppimiseen ja automatisoitumiseen jossa kuitenkin huomioidaan lähtökohtana se kultturellinen ja faktoihin perustuva tausta joka jokaisella opiskelijalla on. Tietyt asiat ovat jo siis odotettavissa.

Oppimisen portaikko  liittyen opettamiseen

*Uuden tiedon on aina perustuttava ennalta opittuun, "vanhaan" tietoon
*Aina jos esittää kysymyksiä luettuun/opetettuun perustuen, on alussa tehtävä niitä todella "tyhmiä" ja helppoja kysymyksiä itseluottamuksen luomiseksi.
*Kun vaatii vastauksia ennalta esitettyihi kysymyksiin luetun jälkeen, on todistettu että  lukeminen tapahtuu paljon harkitummin ja asioita jäsentäen jos kysymyksiä osaa odottaa- oli ne sitten tyhmiä tai ei.
*Älä anna suoria vastauksia vaan esittele eri ratkaisut.
*opetuksen on oltava näkyvää (=visible) ja ymmärrettävää
*Miten saada oppilas ottamaan riskejä oppiakseen tehokkaimmin?
*Feelings- tunteiden avulla saadaan tehokkuutta oppimiseen - tehtävien vaikeutuessa se saa tunteet liikkeelle ja jos tuntee hallitsevansa useita eri asioita uskaltaa myös ottaa riskejä uuden oppimiseen
*Ajatusleikkejä tyyliin "Mitä teet jos sinulla on 30 minuuttia aikaa pelastautua ennen maailmantuhoa" -saa oppilaat aktiivisesti miettimään eri vaihtoehtoja ja parantaa ongelmanratkaisutaitoja.
*Dylan William opettaa feedbackin tärkeyttä; esim opetetun asian tiimoilta voidaan oppilaita pyytää näyttämään "valoa" vihreä -keltainen - punainen riippuen miten hyvin asia on mennyt perille.
*Myös ei-niin-positivinen-palaute on aiheellinen, mutta voidaan esittää esim . arvioinnissa siten, että ensin kerrotaan mikä on mennyt hyvin ja sitten pyydetään kiinnittämään huomiota korjaamaan seuraavat asiat:
*"hylätty" on aika ruma sana- on positivisempaa käyttää termiä "vielä kehitettävä"
*Hyvä palaute tuottaa ajattelemista - siinä minun on pakko lainata Kirsti Lonkaa kolme viikkoa sitten kun hän halusi vaihtaa sanan "feedback" tietyissä tapauksissa uusiosanaan "FEEDFORWARD" -tässä ajattelemista meille jokaiselle!
*Interlanguage-systeemi kehittyy , mutta siinä on myös huomioitava metacognitiolaiset oppimisperusteet ja osattava analysoida virheet- pelkästään niitä punakynällä alleviivammalla eit tulosta synny!


Lounaaseen päättyi sitten tämänpäiväiset oppitunnit, ja jotain oli minulta mennyt ohi kun olin vielä palaamassa luokkaan klo 14.30 vaikka jo piti kokoontua kaupunkikierrosta varten! Siitä, ja muusta mukavasta Irlantia koskien lisää ensi viikolla kun pääsen paremman kameran kuviin käsiksi- näiden kahden  ensimmäisen päivän perusteella on odotettavissa todella mielenkiintoinen ja mukava viikko!

Iltapäivän turistikierrokselta O`Connelly street. Oppaamme oikealla punatukkainen -kuinka ollakan!?