Yöllisiä mietteitä olivat mm;
*kulttuuriin liittyen -KIRJASTO. En ollut ajatellutkaan niin itsestäänselvää asiaa erillisenä "kulttuuri-ilmiönä" mutta sen puute ainakin on! Itse hermostuin parisen viikkoa sitten niistä oudoista aukioloajoista joita ilmeisesti Mäntsälän talouskurjuus teettää- aiemmin muistan kirjaston olleen auki KAIKKINA arkipäivinä klo 10-20 -nyt en torstai-iltana päässytkään lainaaman työmatkalle haaveilemaani äänikirjaa! Tässäkin tapauksessa- palvelut KIRKES-systeemin sisällä tilausmahdollisuuksineen ihan hyvät, mutta ne aukioloajat!!! Myös ne aamuiset klo 10-ajat ovat suotavia-olen itsekin joskus lähettänyt koululaisia aamupäivisin kirjastoon- ilmeisesti sattunut "oikea päivä" kun ovat aamulla päässeet sisään! - Tässä mahdollista harkita pientä maksuakin jos se henkilökunnan määrää lissä; ainakin aikuisille en usko että esim 1€/ laina olisi liikaa. Jos kaljanjuonti perheessä rajoittuu viikottaiseen saunaolueeseen x 2; niiden hinnalla saa jo viikossa 4 lainakirjaa ellei enempi! Tai sitten isäntä juo sen kaljan ja emäntä lukee kaksi kirjaa- samalla rahalla!
 |
| Kuvataidetta ja kirjallisuutta voi yhdistääkin... Espoon keskuksen Omnian aulasta. |
ja viereisessä kuvassa se materiaali mistä kirjoihinkin tarvittava sellu tehdään...
Tällä kertaa Mäntsälästä.
Kotimaista- ja mieluiten paikallista- sen olla pitää!
Taidetta lisää - Ateneum lie kaikkien tuttu. Junalla pääsee lähes rappusille. Ja tästä kevyt aasinsilta kulttuuritekoihin - vietimme hiljattain Minna Canthin- päivää- ainoa NAISEN liputuspäivä Suomessa. Joskus mietin miten hän ei elänyt sen pidempää kun 53-vuotiaaksi ja silti ehti tehdä valtavan uran niin näytelmäkirjailijana, kirjailijana, naisasianaisena liikenaisena ja seitsemän puoliorvoiksi jätetyn lapsen äitinä! Luettuani myös Fredrika Runebergistä, joka kirjoitti öisin talon hiljentyessä, voin vain kuvitella mikä onkaan ollut Minnan rooli seitsemän lapen yksinhuoltajana !?
Ehkä sydän ei sitten kestänyt kun elettyä elämää kulutettiin molemmista päistä!?
Mutta hatunnostonarvoinen nainen; kaikella kunniotuksella 19.3.!
*SUOMALAISEEN NAISEEN joka on kaiken takana ; aivan kuten Matti&Teppo jo viisasti kauan sitten lauloivat. Hänellä on ollut aitan avaimet hallussaan, hän on hoitanut lehmät ja pellotkin miesten ollessa metsällä tai sodassa, hän on kasvattanut ja ruokkinut lapsikatraan ja hän on näiden toimien ohessa usein synnyttänyt liki kymmenen lasta joista sata vuotta sitten ehkä vain reilu puolet saavutti aikuisen iän! Hän ei ole itsestään melua tehnyt, pysynyt hiljaa taustalla töitä tehden ja - Suomea rakentaen. Enkä tässä rupea miehiä parjaamaan - "suo, Jussi ja kuokka" ovat paljon saaneet aikaiseksi hekin, mutta se mitä parjaan on nykyajan valitus ja omien tekemisten ainainen laskeminen - jos vaimo siivoaa torstaina, mies tekee sen ilman muuta lauantaina, jos vaimo on lapsen kakkapyllyn tunti sitten pessyt, nyt on jo miehen vuoro hoitaa ne ripulipaskat.
Voi pyhät Sylvit ja pari muuta tätiä- tasa-arvo ei mielestäni synny siitä että tasan lasketaan koneella kuka tekee ja koska ja miten paljon vaan siitä että koti TOIMII- kukin tehköön tavallaan! Tottakai se tilanne, että mies makaa sohvalla kaljapullon vieressä matsia katsellen töiden jälkeen sillaikaa kun vaimo, myös töistä tultuaan, tekee ruoat, pesee pyykit, hoitaa lapset, käy kaupat ymym ei ole oikeudenmukainen eikä suotavaa, mutta näistä on osattava sopia etukäteen käytännön ehdoin. Omien poikieni ollessa pieniä olen hoitanut koko talouden ruoanlaittoineen ja kaupassakäynteineen-siivoamiset tehtiin usein koko perheen voimin- mutta minulle ei olisi tullut mieleenikään pilkkoa tai edes hakea saunaan puita tai saunaa lämmittää tai leikata nurmikkoa.Johonkinhan sitä lapsi- ja miestyövoimaakin oli käytettävä! - Sen nurmikon leikkuun olen oikeastaan nyt vasta yksinasuessani oppinut kun rivitalossa jokainen pääsee mokomaa konetta työntelemään kesäisin- kukin osaamisensa mukaan sekin!
Toinen esimerkki töiden järkiperäistämisestä lienee noin vuosi sitten Hesassa sattunut rengasrikko josta menin lähes paniikkiin ja ajoin puolityhjällä renkaalla jonnekin Sörnäisten huolto - eikun - bensa-asemalle mistä sain numeron mistä ehkä kannattaisi kysyä renkaanvaihtoa.... siis faktaa: Tähän ikään mennessä en ole eläessäni vaihtanut autonrengasta vaikka muistaakseni kuorma-autoajokorttikoulutukseen sellainenkin jotenkin mainittiin...Onnekseni paikalle sattui bensanostaja joka hyvää hyvyyttään pelasti minut pälkähästä -tiesin sentään miltä vararengas näyttää ja mistä takapaksin lokerosta se löytyi- tunsin jääväni kiitollisuudenvelkaan kun hän ei missään tapauksessa mitään korvausta työstään huolinut, vaan pyysi laittamaan "hyvän kiertoon".
Harvoin on muuten hevosen kengittäminen tuntunut niin hyvältä kun seuraavana päivänä sattui oppilaan hevoselle"rengasrikko" ja löin kiinni irtokengän, Helpompaa se on kun autonrenkaan kiinnilaittmainen - kas kun "kukin taplaa tyylillään".
*YRITTÄJYYS on myös asia jossa en ymmärrä miksi pitää olla nk NAISYRITTÄJÄT omine järjestöineen erikseen? Onko se varsinainen yhdistys sitten vaan miehiä varten? Minä taisin aikanai sitten kuulua ihan väärään järjestöön tai olenko sittenkin mies? Jotenkin tuntuu, että joskus asioista tehdään elämää suurempia vaikka ihan vaan normi työnteolla saadaan paljonkin juttuja korjattua?! Vai olenko väärässä?
Tämäkin minulle on vasta aivan hiljattain selkiintynyt, hidasälyinen kun olen; kuulun aivan pahasti tallottujen ja syrjittyjen kastiin ja minulle pitää muistaa antaa armoääniä koska:
-kuulun ruotsinkieliseen VÄHEMMISTÖÖN äitini puolelta, enkä edes mihinkään hienoon aatelissukuun kun isäni oli tavallinen suomenkielinen Aaltonen.Ja juoppo sellainen.
-olen PIENYRITTÄJÄ, jonka pääasiallinen eläke koostuu niistä itse maksamistani minimiYEL-vakuutuksista. Mistään lakisääteisistä vuosilomista en ole kuullut, äitiyslomatkin oli pisimmillään kaksi viikkoa....Sairaslomiakaan ei ole juuri tullut pidettyä.
-pahimmillaan ratsastuskouluyrittäjänä työtunteja ei todellakaan voinut laskea, ja ainoa mahdollisuus lomaan oli matkustaa kauas,kauas pois - mitä nyt oli varaa ehkä viikon verran vuodessa.
-olen pätkätyöläinen jolla ei ole tainnut KOSKAAN olla vakituisempaa työsuhdetta, mitä nyt nuoruuden huumassa kieltäydyin jäämästä Ahvenanmaalle,Mänttään, Vaasaan ja Kouvolaan missä olin töissä "toistaiseksi". Tämänhetkinenkin työsuhde jatkuu vain kesäkuuhun.
-olen NAINEN eli tienaan kuulemma vain 82-85centtiä miehen euroon verrattuna. Tosin omissa palkkakuiteisssani en ole moista koskaan huomannut...
-olen yli 50vuotias ja siis riskiryhmässä työnsaannin suhteen. (Ei voi pitää paikkaansa, enhän ole edes 50-vee juhlia vielä ehtinyt viettää...)
-olen eronnut ja vielä asuntovelallinen; voiko enää elämä tämän pahemmaksi tulla?
No, hupi sikseen, taisi mennä huumori jo sarkasmin puolelle, mutta mitä tahdon sanoa on että asioita voi myös hoitaa asioina sen kummemmin kaikesta vouhottamatta; ihan vaan työtä tekemällä. Ja hyvässä lykyssä - siitä nauttimalla! Olen sikäli onnellisessa asemassa että olen saanut aina tehdä mitä rakastan - opettaa. Niin ratsastusta kuin kieliäkin, niin isoja kuin pieniä oppilaita, niin helppoja ja lahjakkaita kun hankalia ja haastavia, joskus rautalangasta vääntäen ja joskus hiljaa kiroten (ok, myönnettäkööt - kovaan ääneenkin on tullut jotain joskus kommentoitua, muttei kiroamalla). Mutta aina tyytyväisenä siihen kun oppilaat onnistuvat ja joskus jopa siitä tulevat erikseen kiittämään! Erityisenä kokemusta kartuttavana ja soveltavana lisänä lie kaikki ne hevoset jotka olen urani aikana kouluttanut ja osaa kilpailuttanut - kun yhteistyöllä saa nelijalkaisen ison eläimen kuuntelemaan ja nöyränä parastaan yrittämään .- se tunne on vallan mahtava! Sen verran täytyy myöntää oman iän kuitenkin jo vaikuttaneen, että tarkkaan jo harkitsen minkälaisen nuoren selkään kiipeän - notkeus, nopeus ja tasapaino ei enää jostain kumman syystä ole samaa luokkaa kun kaksikymppisenä...
Mutta jopa Niinistö oli kiinnostunut maaseudun tulevaisuudesta- miten vihreät sitten saavat myös sydänsavolaiset vakuuttumaan maaseudulla tästä aatteesta onkin haastetta! Mutta silti - Mäntsälässä voisimme ylipuoluerajojen kehittää niin matkailua kun maataloutta ja maaseudun asuttamista jatkossakin- ideariihi pystyyn! Uutta kun rakennetaan - olen ollut pettynyt kun ei edes vaihtoehtona (nyt uudelle Ehnroosille) ole missään näkynyt suomalaista hirsirakentamista!? Tämä rakennusalan kilpailutus on - anteeksi nyt- ihan sairasta touhua. Kun halvin voittaa, joko on kyseessä a) liian alimitoitettu ja huonosti laskettu tarjous---yrittäjä tekee konkurssin tai b) "halvalla tehtynä tuloksena pelkkää sutta"
. Niin, ja tietty hometta kaupantekijäisiksi!
MAAHANMUUTTAJAPAKOLAISET on minulla sitten seuraavana aiheena - ihan mielenkiintoisen vierailun tein tänään yläasteen luokkaan jossa on ollut pakolaiskoululaisia vuodenvaihteen jälkeen; nyt jo kahdessa eri luokassa yhteensä 24. Siitä lisää ensi kerralla- nyt nukkumaan, huomenna ensin kouluun ja sitten veroilmoituksen tekoa taloudellisen neuvonantajani luona (kuulostaapa hienolta!)
- Nyt muistan jo oman numeronikin - saako mainostaa ::
121.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti