Matkustamista, mustikkametsää ja matojakin...

 Nopesti etenee tämä pennun kehitys- minulla ollut vasta reilun kuukauden ja pentu kasvanut, kehittynyt ja ehkä viisastunutkin aivan valtavasti! Kakkaa ja pissaa tulee jatkuvalla syötöllä, mutta enenevissä määrin ulos puutarhaan tai jopa lenkin varrelle metsikköön/ ojanreunoille.

Viimeksi olin hieman huolissani siitä, osaako koirakin ikävöidä komentelavaa kissaa, ja vastaus saatiin tiistaina kun oli madotettu kaksi kertaa ja oksennuksen mukana tuli - eläviä suolinkaisia-hyi! Vatsaväänteitähän nuo olivat aiheuttaneet kuolinkamppailussaan joten se selittäneet muutamat yönyyhkytykset- ei sentään Nöpön hautajaiset! Varalta madotin sitten lekurin suosituksesta vielä neljännen kerran, joten eiköhän tuo nyt ala lihomaankin. Katsoin jostain koirien neuvola-ohjetaulukosta ja hieman alipainoinenhan tuo tuntuisi olevan. Ehkä parempi niin, syöppöjä kun ovat ja pikemminkin ylipainoa riittää. Tässä on madoilla varmaan ollut osansa, täytyy ne jatkomadotuksetkin hoitaa huolella!

Järvellä ja järvessä on taas käyty, en uimaan päästä vielä, mutta polskia saa. Koiria ja uusia ihmisiä tavataan kävelyllä lähes päivittäin, ja "temppukoulu" Tomin johdolla aloitettu- istumisesta siirrytty vähitellen makaamiseen.Mitä kaikkea se mahtaa osatakaan kun palaan Tanskan reissulta elokuun puolessavälissä ja pojat ovat sitä hoitaneet viisi päivää?

Ninjalla on selvästi Nöpöä ikävä, herkkyys virtsatietulehdukselle ilmeni taas heti verisenä virtsana, ja tiputtelua sinne-tänne- tyyliin- särkylääkkeistäkin huolimatta. Suhde tuohon villipetoon kun ei ota korjaantuakseen- aina ensimmäisenä pakoon kun Susu hieman liikahtaa...

No, ongelmien summa tuntuu olevan vakio- nyt kun koiran pissaa ei enää tarvitse niin paljon siivota, pitääkin niitä kissan tekemiä haisevia teelusikkalammikoita putsata sen sijaan. Nukkuu kuitenkin minun kanssani viime yönä jopa Nöpön paikalla- joten toivoa ehkä on?

Narussa kulkeminen onnistuu heti kun pihasta on päästy- tässä menee minun koirapsykologia hakoteille kun pitää houkuttelemalla ja puoliväkisin saada Susu pihasta- sitten kun päästään tielle ja lähipoluille, tassu liikkuu ja vauhtiakin löytyy! 

Vieraassa paikassa helpommin- teimme vierailun Kemiöön jonne automatka Kain/minun jaloissa kesti lik kolme tuntia suuntaansa ja hyvin meni! Pissaaminen onnistui levähdyspaikalla, kotimatkalla kakatkin tuli. On tämä varsinaista pikkulapsi- kirjoittelua ja -elämää!

Kemiössä Götan Kajsa-koira on yhä tutkinut minut ja autoni Fasu-kaveria odotellessa, mutta nyt olikin järkytys suuri- uusi auto ja uusi koira, ja vieläpä rasavilli pentu! Kajsa, joka aina mieluusti on kanssani tehnyt eripituisia metsälenkkejä, protestoi täysin piilotumalla helteellä pentua karkuun verannan alle...

Susun uskalsin päästää mustikkametsässä vapaaksikin, ja sai varoa kun se tuli lähelle ettei oma astia tyhjentynyt..-Lähes sama ongelma oli pari päivää sitten kanttarelleja poimiessa- ne olisivat myös raakana pennulle maistuneet!

Autossa kulkeminen tuntuu onnistuvan- ei itkua valitusta eikä hammasten kiristystä, hyppää mieluusti namin perässä etupenkin jalkatilaan ja nukahtaa helposti. Tosin olin torstaina käyttänyt reippaan aamulenkin ennen lähtöämme niin uni tuli jo senkin takia pian.

Ainoa vähemmän hauska juttu tältä reissulta oli "keittiökakat" kun istuimme ulkona puutarhassa syömässä, Susu livahtikin sisään astioita kannettaessa ja väsersi mehevät tortut keittiön matolle. Olikohan liian kohtelias kakatakseen ulos ruokailuamme häiritsemään?

Helteet ovat riivanneet-tai sitten ei. Lyhyempää lenkkiä rauhallisessa vauhdissa on tietty tehty, ja välillä olen laittanut lämminilmapuhaltimen kylmälle, mutten kovin pikäksi aikaa. Sähkön säästö on ihan faktaa nykyhinnoilla ja ensi talven toimituksia ajatellen!

On oikeastaan hullua että tarvittiin sota ja maailmanlaajuinen matalasuhdanne ennenkun ihmiset ymmärsivät ilmastonmuutoksen estämiseksi tarvittavien toimenpiteiden tärkeyden!

Itseni kohdalla on myönnettävä, että mietin jo vähän tarkemmin minne on autolla mentävä, ja ajonopeuden pudottaminenkin taitaa olla uuden auton myötä tosiasia-  pienempi moottori kuluttaa enemmän kun se menee isoille kierroksille jo 80km/h jälkeen...

Sieniä olen jo vähän löytänytkin, ja mustikkametsä odottaa- niin paljon kun marjojenpoimintaa inhoankin, niin tykkään niitä syödä!

Kovasti puhutaan nyt sisälämpötilojen laskemisesta talvella sähkön säästämiseksi, ja jo oli sosiaalisessa mediassa koviakin kannanottoja tyyliin"koska minulla on varaa", "haluan nauttia kotonaolemisesta" jne - uskomatonta! Jospa turha "kerska- ja kulutuskulttuuri" vihdoin saisi kunnon näpäytyksen ja elämänarvoja katsottaisiin vähän eri kulmasta! Korkojen nosto on puhututtanut monia- omalta kohdaltani laskin summittaisesti että asuntolainan kuukausimaksu noussee 50-70€ - siihen löytyy kyllä varat ilman että ainakaan ruoasta joutuu tinkimään! Mutta jonkinlainen taloussuunnittelu tulee olemaan tarpeen!

Säästäväisyys ja järkevä energiankäyttö Euroopanlaajuisesti olisi pitänyt aloittaa jo vuosikymmeniä sitten, toki, "parempi myöhään kun ei milloinkaan"-nyt pakon edessä!

Ukrainan sodalle toivotaan tietenkin nopeaa ja järkevää loppuratkaisua; ymmärrän hyvin että uutisiin turrutaan kun ne aina ovat huonoja. Suomen kannalta on hyvä että Uniperin tilanne saatiin ratkaistua- sanonpa vaan että itse alunperin ihmettelin miksi se ylipäänsä piti ostaa- hiilivoimaloineen. Saksan riippuvaisuus Venäjän kaasusta kuulostaa hurjalta- ollaan oltu sisnisilmäisiä täällä Euroopassa, rupeaa vähän jo epäilyttämään että Putin on näitä asioita juoninut jo useamman vuoden..

No, onneksi ei eläinten kanssa tarvitse taloutta tai maailmantilannetta miettiä, mutta myönnän että koiraa hankkiessani mietin sitäkin vaihtoehtoa että olisi jonkun hylätyn /uudelleensijoitettavan koiran ottanut, mutta ajatus tyrehtyi jo siihen, ettei niiden taustasta ja "traumoista" välttämättä saa tietoa. Ja kissaan pitää tottua- pennulle se on helpompaa. Tai sitten ei.

Mukavia lenkkeilykelejä ja sopivasti vettäkin -meille kaikille!