Mäntsälän retken porukan kanssa jatkoimme siis tiistaina englantilaisen puutarhan kautta Loviisaan; ryhmä oli jaettava kahteen venekuljetuksen takia, joten myös Loviisa tuli pikaisesti tutuksi joko ennen tai jälkeen merimatkan.
Tässä vaiheessa on annettava kritiikkiä- matkanjärjestäjän edellinen ilta klo 20-23.30 välillä oli täyttä työn touhua aina uhkailuun asti! Olin jo tammikuussa tiedustellut venevuoroja järjestävältä yritykseltä mahdollisuuden varata ja maksaa merireissu koko ryhmän osalta, jolloin näytettiin "vaalenavihreää valoa" -tosin sillä miinusmerkillä että ellei isompaa alusta kesään mennessä saada, on ryhmän jakauduttava kahtia merimatkan ajaksi, kulkuväli 1½ tuntia joten järjestelmänä tuo sopi tämäkin. Olin uudestaan yhteydessä toukokuussa, mutta kun sähköposteihini ei vastattu pääsin kolmannella soittamalla läpi ja varasin kaksi ensimmäistä vuoroa sinne ja iltapäivällä takaisin- kaikki vaikutti olevan ok ja lupasin ennen reissua vielä varmistaa tarkemman jaon. Olin ajatellut että Eijas Gardeniinkin olisi osa halunnut jäädä, ja tarkan lukumäärän ilmoitin sitten sunnuntaina sähköpostitse heti aamulla. Ihmetys oli suuri, kun satuin katsomaan e-postin maanantai-iltana illallisen jälkeen ja näytöllä ilmestyi pahoittelut siitä ettei ryhmämme mahdu aamulla veneeseen "asiakaspalveluvastaava on lähtenyt lomalle...verkkokaupassamme ollut ongelmia...pahoittelut.,- ehdotan ryhmällenne 7.8. jolloin paikkoja on sovitusti..... " Mutta kun ilkeänä ihmisenä lopulta ilmoitin lähettäväni sovitun ruokailun laskun tälle risteilyfirmalle, löytyi ihmeesti paikat juuri niihin vuoroihin joista olimme alunperin (puhelimitse) sopineet. Joten sain nukkua yöni rauhassa- sääliksi kävi sitä nuorta (?) naista jonka työpäivä tällaisten varaussotkujen takia oli venynyt lähes puoleenyöhön...Matkailuala on koronasta kärsinyt, mutta sitä suuremmalla syyllä pitäisi panostaa palveluun, eikö?
Loviisan vierasvenesatama jäi taakse
Linnoituksen historiasta oli selkeä näyttely isoimman säilyneen rakennuksen yläkerrassa
-kun Loviisan suuntaan retkeä suunnittelin, törmäsin koko Svartholmiin ensimmäistä kertaa!
1808 venäläiset sen ottivat haltuunsa kun rajaa ruvettiin siirtämään, ja Krimin sodan aikana englantilaiset pommittivat sen aika palasiksi- kaikki saarta ympäröivät rannat ovat kivisiä ja osa koostuu pieneksi murskaantuneista tiilistä, joten aikamoisia kivikasoja ovat osanneet rakentaa tuolloin.
Sen sijainti Loviisan edustalla- Valko näkyy selkeästi melko lähellä- on ollut sisääntuloporttina mantereelle kohdassa missä lahti avautuu aavalle. Venematka kaupungista kesti puolisen tuntia- tosin lähin ranta olisi ihan näköetäisyydellä, mutta vaatisi autolla niemen kiertämisen.
-Loviisan asukasluku noin 15.000, josta ruotsia äidinkielenään puhuu 40% ja suomea 55% joten katukyltitys on ensin suomeksi. Laitan satamaa mukailevasta vanhasta kaupungista myös muutaman kuvan- kahvipaikaksi voi ehdottomasti suositella "Tuskien kahvilaa" ja itse vierasvenesatamasta löytyi jopa merenkulkumuseo joka tällä kertaa jäi minulta katsomatta- muutama meikäläinen oli käynyt ja todennut ihan mukavaksi ja opettavaiseksi!
Kasvillisuus oli varsin "vanhanaikaista" sillä tänne eivät lupiinit (vielä) ole tehneet aluevaltausta, ja katajia löytyi puustosta paljon. Joutsenia lipui lahdella, lokit komensivat poikasiaan ja porukkamme söi maittavan lohikeiton paikallisessa bistrossa. Pientä hässäkkää oli siinä kun keittoa oli varattu sen 25 syöjän mukaan ja henkilökunta kuiskaili keskenään harmistuneena kun piti lisää laittaa meille suursyömäreille- hyvänen aika, merillä ruokahalu kasvaa!
Osa pääsi kommentoimaan matkaamme ja kesää ylipäänsä Östnylandin sivustolle Areenaan- ei ainakaan äsken vielä näkynyt -reportteri sanoi ilmestymisen kestävän muutaman päivän, mutta Areenan kautta voi kurkata ja kuunnella- minua
haastateltiin (på svenska) ainakin ja kuvia otettiin koko porukasta
 |
| Loviisan vanhaa kaupunkia |
 |
| lohikeitto maistui, mustikkapiirakkaa jälkiruoaksi |
 |
| ihania luonnonniittyjä |
 |
| Matkanjohtajan hirvihattu seurasi mukana tällekin reissulle- ainakin minut erotti joukosta! |
Uiminen onnistui parhaiten venerannasta, ja varalta jotkut kummitossut/croksit jalassa terävien kivien takia. Itselleni tuli vähän "ennätysfiilis" kun kahteen päivään tuli uitua niin joessa, järvessä kun meressäkin! Ja lämmintä oli vesi näillä helteillä!
Kotimatka Loviisasta kesti enää reilun tunnin, joten tiistaina 19-aikoihin erottiin kukin omille tahoillen, ja ainakin minä nukuin (-koiranpennusta huolimatta) seuraavan yön hyvin!
Kyseltyäni fiiliksiä kaikki tuntuivat tyytyväisiltä, ja jopa samoja kohteita - etenkin Strömforsia- suositeltiin uusiksi! Onneksi tässä on taas vuosi aikaa suunnitella!
Ja kiitos kaikille mukanaolleille + kuljettaja-Jukalle- teidän kanssa oli mukava ja mutkaton matkustaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti