Kieltenopejen verkkokurssit, kestävää kehitystä ja EDUCA-messut. Siihen päälle sanomalehtiviikko-huh!

OKM:n kustantama kieltenopeille suunnattu verkkokurssin tekemiset päättyivät eilen.Hienolta kalskahtava kurssinimi " Eloa ja iloa monimuotoiseen kieltenopetukseen" innosti minut syksyllä ilmoittautumaan, ja kuten blogini periaatteeseen kuuluu, nyt pitäisi vastata kysymykseen MITÄ OPIN?
Opin sen, ettei saisi lusmuta, sillä "kaikki minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" on niin totta!
Eurovolta-todistuksen saadakseni minulla on vielä pari viikkoa aikaa päivittää tietoni, kirjoittaa kokemaani ja oppimaani ja tehdä vertailua muiden kurssilaisten tekemisiin ja kommentteihin. Eli koko kurssin dossier tekemättä!

Ihan mielenkiintoinen lopetus kurssille oli se, että jokaisen ryhmän "miniverkkokurssit" esiteltiin nk opiskelijoiden toimesta ja me muut kuuntelimme ja kommentoimme. Alustat, joille kurssit rakennettiin, oli jokaisen omassa valinnassa, meillä oli ruotsin preppikurssi (lukion ja amiksen alkua ajatellen) luotu tälle samalle Blogger-alustalle kun tämä blogi, ja se toimi melko hyvin. Oma osuuteni koskien kulttuurijuttuja näytti vaan kovin valjulta kun en ollut osannut "upottaa" kyselyä mihinkään mistä saisi vastata klikkaamalla. It-tuelle siis tarvetta!

Valoa tunnelissa? Turkuun ajaa 2½ tunnissa kun talviset olosuhteet vielä eilen olivat suorastaan ihanteelliset- tie kuiva ja valoa riitti takaisintullessakin kello viiteen asti!
Tämäntyyppinen kurssi olisi voinut olla esim kokonaisen viikon pituinen vaikka kesäaikana, niin siihen olisi päässyt paneutumaan paremmin- nyt taisi minulta asiat unohtua heti kun Turun AMK:n ovi takanani sulkeutui ja auto parkkipaikalta löytyi. Ainainen kiirekin painoi- koira kotona odottamassa, ratsastustunti pidettävänä ja joskus olisi hyvä talosta niitä villakoiriakin imuroida vähemmäksi... Yksi seikka mikä on vaikuttanut sekä kestävän kehityksen että kielten opiskeluun, on tämänhetkinen toimenkuva- ei ole oppilaita joihin testata näitä uusia ajatuksia! Mutta tämä blogi on juuri sitä varten että jotain opitusta aikanaan ja tarvittaessa löytyisikin!

 Pakko laittaa kuva opiskeluolosuhteista- periaatteessa ihan hyvä idea kun pyörivä tuoli on yhdistetty pöytätasoon ja tuolin alla vielä tilaa laukulle yms MUTTA itse tunsin itseni kovin sidotuksi ja pakotetuksi tiettyyn istum,a-asentoon, eikä auttanut vaikka rakennelma liikkuikin eri suuntiin omilla pyörillään. En edes selvittänyt pystyikö korkeutta yms säätämään, mutta vapaampi löhöäminen olisi minulle suotavampaa!

EDUCA-messuista kirjoitin jo erikseen TAIKOJA- blogissa joten siitä ei paljon enempää, kun kerran vielä maininta tästä ruotsalaisesta Micke Hermanssonin "Grej of the day"-tyyppisesta opetuksesta joka kolahti - ei niinkään uutena, mutta vahvistamaan näitä jo tiedossa olleita juttuja kuten tarinankertominen ja lyhyissä tietoiskuissa pysyminen sekä kertaaminen, kertaaminen ja jälleen kerran kertaaminen ensin tunnin, sitten päivän ja sitten vielä viikon kuluttua!
 https://blogs.sis.uta.fi/taikoja  -löytyy lisää!

Folkhälsan tarjosi myös mielenkiintoista kuunneltavaa Åsa Fagerlundin johdolla ruotsinkielisellä Hörnan-nurkkauksessa, ja sinne tulin tietenkin niin myöhään että tilaisuus oli loppumaisillaan.Positiivinen psykologia ja pedagogiikka tuo tuloksia, eikä ole mitään ihmejuttuja vaan ainoastaan kun pysähtyy hieman miettimään miten asioita ilmaisee ja mitä oppilaille ylipäänsä sanoo, on jo paljon voitettu!

 

-Vielä muutama kohta Fagerlundin luennosta; yleisölle jaettiin täytettäväksi papereita, joissa eri ominaisuuksista sai rastittaa omansa ja nämä tulkittiin positiiviselta näkökulmalta jolloin ne myös ovat vahvuutenasi. Miltä kuulostaa seuraava lista:  uteliaisuus-luovuus-arviointikyky-oppimisen into-näkökulma-rohkeus-kestävyys-rakkaus-rehellisyys-energisyys-ystävällisyys-sosiaalinen kyky-yhteistyökyky-oikeudenmukaisuus-anteeksiantaminen-nöyryys-johtajuus-itsensähallinta-kiitollisuus-toivo-huumori -kauniiden asioiden löytäminen ja arvostaminen
-löydätkö itsestäsi joitakin näistä?
Huippuopettajaksihan me kaikki haluamme, ja siinä oli neuvoja jakamassa tri-veljekset Ilkka ja Harri Virolainen. Aika lohduttavaa sinänsä kuulla ettei "mitään uutta taivaan alla" mutta tässäkin se kertaaminen teki hyvää. Hanna Visala ja Matti Rönkä johdatteli sitten valeuutisiin ja tämän jälkeen  alkoikin jo olla aika hakeutua Kestävän kehitykseen liittyvään paneelikeskusteluun kuuntelemaan millaista sivistystä me oikeastaan tarvitsemme?! (Parit oppikirja-ostokset toki laukunpohjalle ensin...)

Todella mielenkiintoinen paneelikeskustelu jossa puhujina Jutta Urpilainen, Hannele Cantell ja Arno Kotro- kaikki inhimillisyyden puolesta, toki tekniikkaa hyödyntäen. Tein  muistiinpanoja, mutta ne lie kadonneet- tämä asioidenkadottamispuoli minussa ottaa pian ylivallan enkä pian löydä itseänikään? ! Kirjaan seuraavaan blogiin - jos löytyy!

Kestävän kehityksen kurssi jatkui lauantain luennolla ja tehtävillä ja kestää vielä kevään, ollen  todella mielenkiintoinen ja kattava- joskus aiemmin kuvittelin että kestävä kehitys vaan on sitä ettei tuhlata vettä tai heitetä pois ruokaa, mutta hyvänen aika- se tosiaan käsittää koko elämänkirjon. Osittain verkossa käytävät opinnot laahavaat tässäkin perässä kun sattumanvaraisesti surffailen sivustoilla enkä aina tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta mukana ollaan! Syksyllä suututti kun AC-tapaamiset aina sattuivat torstaisin jolloin minulla ratsastustunnit Klaukkalassa- ja olin vähällä lopettaa koko opinnot, mutta uutta intoa tuli taas viikonloppuna!  -Todella kestävän kehityksen  ääriesimerkkinä ehkä Pentti Linkola, jonka elämänkerran hankin pari viikkoa sitten mutten ole ehtinyt muuta kuin aloittaa- kiinnostavalta vaikuttaa!
Finlandia-palkittu "Niemi" meneillään - en tiennyt mitä olin odottanut, enkä tiedä tykkäänkö, mutta kolmasosa on jo luettuna- eräänlaista huumorilla höystettyä maailmanhistoriaa tämäkin!

Olen yhä liian paljon yrittäjä kuuluakseni OAJ:hin, mutta viereisen julisteen sanoman allekirjoitan- ehdottomasti!

Näihin mietintoihin ja ajatuksiin päätän tämän postauksen - kiitos jos olet jaksanut lukea!
Aina ei järki juokse ihan täysillä, ja nyt tuntuu hieman ruuhkaiselta tuolla aivosolujen osastolla!