tiistai 9. huhtikuuta 2019

Pessoa junior Ainossa- selkeästi, suoraan ja mutkattomasti


Täydet neljä tuntia jatkuen iltakymmeneen tuntui aluksi kovin pitkältä kun tilaisuuteen oli ilmoittautunut vain neljä ratsastajaa, mutta syy selvisi ohjelman aikana- ongelmiin todella paneuduttiin ja niitä ratkottiin ja kotiläksyjäkin sateli !

pappa Nelson "Neco" Pessoa
 Ohjelman järjestäjänä näkyy olleen sama ruotsalainen taho joka aiemmin toi Roffe Bengtssonin Suomeen - ja voi jessus sitä showta! Valitettavasti se osa ruotsalaisuudesta  menee minulta yli ymmärryksen kun musiikki pauhaa, valot vilkkuu ja yleisön pitäisi taputtaa ja huutaa....No, ehkä Bengtssonin klinikasta oli mennyt jotain palautetta koska tämä alkuohjelma ei kestänyt tällä kertaa niin pitkään vaikka samat "istutaan hämyvaloissa nojatuoleissa ja rupatellaan" -kohtaukset oli mukana mutta  minimoitiin tällä kertaa ja Hocku kysyi aivan viisaasti tarvitaanko käännöstä johon yleisö totesi ettei tarvittu- helpotus! -Muuten järjestelyt toimivat ja tauon aikana mahtui vessaankin - nauratti kun miestenvessaan oli kerrankin jonon tapaista! Parkkipaikkaakin riitti yllättävän hyvin ja se purkaantui nätisti-olin odottanut pahempaa ruuhkaa!
Muutamia ihan fiksujakin kysymyksiä oli asetettu ennakkoon ja valotaululle heijastui myös ratsastuksen tavoitteet- ei se TAHTI sieltä mihinkään ole kadonnut vaan listataan aina vaan ensimmäisenä!. Kun puhutaan TASAPAINOSTA, se koskee myös ratsastajaa- etenkin on ihailtavaa katsoa miten saksalaiset ja hollantilaiset  pitkät miehet hallitsevat myös yläkroppansa mukautuessaan hyppyyn tai vaikuttaessaan hevosiin! Vasta kun oma vartalo on täysin hallinnassa voidaan vaikuttaa hevoseen! CONTROL eli kontrolli - hevosen on oltava pohkeen ja ohjan välissä- niin yksinkertaista se on. KESKITTYMINEN - vaatii molemmilta 100% koska urheilusuoritus kestää sen +/- minuutin verran ja uutta mahdollisuutta ei tule. TYYTYVÄISYYS on se tunnetila minkä on löydyttävä niin ratsastajalta kun hevoseltakin harjoituksen/kisan lopussa- on osattava arvioida koska lopettaa sillä liian paljon tai liian vähän pilaa kaiken.Sitten Rodrigo vielä puhui vaatimusrajoista ja minne ne vedetään - on muistettava että ihminen käy vapaaehtoisesti omalla epämukavuusalueellaan, mitä taas emme voi hevoselta olettaa. Tässä on ratsastajan fiiliksella tosi tärkeä merkitys, mutta itse fyysisen rajojen tuntemiseen löytyy uusia teknisiä apuvälineitä kuten kuvasa oleva mittarinäyttö sekä hevosen että ratsastajan sykkeestä! Ilmeisesti ruotsalainen keksintö koska esittelijä oli paikalla ja Rodrigo on laitetta testannut jo jonkun aikaa.

-Kysymyksistä mainittakoon Balout du Rouesta - se on Rodrigon elämän hevonen ja oli niin ylivoimainen älykkään luonteensa ja terveytensä takia- "he was just special" -Ratsastajan paineen sietokyvystä oltiin myös kiinnostuneita, ja tähän Rodrigo totesi että kun jo lapsesta oli kasvanut kiinni kisamaailmaan ja tunsi suurimman osan kanssakilpailijoista, ei niitä paineita siellä "tuttujen joukossa" niin ehtinyt kasvattaa vaan pystyi keskittymään oleelliseen; kokemus opettaa hallitsemaan hermot. ON kuitenkin pysyttävä valppaana kisatilanteessa, koska on muistettava että hevonen on luotu laiduntamaan ja juoksemaan joten tämä on otettava huomioon kaikessa ratsastuksessa ja hevosen käsittelyssä. Ja ongelmien ilmaantuessa- oli ne ratsastuksellisia tai terveydellisiä- on pysyttävä maltillisena ja avoimena eri vaihtoehdoille sekä annettava hevoselle aikaa. - Hevosten kanssa on muistettava pitää asiat yksinkertaisina -KEEP IT SIMPLE! Se ei ole erityisen älykäs eläin mutta sillä on hyvä muisti ja se haluaa olla mieliksi. Jokainen päivä hevosen kanssa on erilainen. - Vielä ratsastajan kropan hallinnasta- rinnakkaisurheiluksi ei enää riitä tuo tallilla aikaa viettäminen ehkä whiskypullon ja kavereiden kanssa, vaan jokaisen on itse mietittävä mikä laji on mieluisa-ratsastusta tukee mm lenkillä- tai salillakäynti, uiminen, jooga - valitkoon kukin mieluisensa!
 Pakko oli laittaa tämä viereinen kuva jossa Rodrigo, ruotsalainen järjestäjä Amanda ja monitoimimies Hocku Wahlman istuvat pikkulampun valossa ja sivulla olevat loisteputket vievät vähäisenkin valon. No, ainahan eri tilaisuuksissa on jotain parannettavaa...

 Ainoon olisi mahtunut vielä puolikatsomollista- liekö ajankohta ollut huono ja väki väsynyttä Tampereen messujen jälkeen? Ja toki, arkinen maanantai-ilta on ainakin pitkämatkalaisille melkoinen haaste ja viime yönä se haaste vielä kulminoitui lumimyrskyyn keskellä lämmintä kevättä!
Maneesin päädyssä meneillään ensimmäisessä harjoituksessa - neljä puominylitystä ympyrällä- Jessica Timgren hieman hankalalla 8-vuotiaalla tammalla.Ensimmäinen perusapu on ETEENPÄIN ja siitä sitten SIVULLE jotta saadaan myös joustavuutta aikaiseksi. Ulospäin suuntautuvalla avoväistöllä aloitettiin ja tämä olikin jo ensimmäinen haaste sekä Madis Mornan 6v FWB:lle että Jessican tammalle- sivullevievät avut eivät olleetkaan itsestäänselvät! Kannukset sai lainaksi ja myöhemmin myös raipan sekä suosituksen hankkia Regumate (-hormonivalmiste hankaliin kiimoihin) kun alkoi tamman takaosa kevenemään kun puomin ylitys ei miellyttänyt. -Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kannuksia voisi esteillä jättää pois- tilanteen on aina tulkittava yksi kerrallaan ja ratsastajan rauhallisuus ja maltti kasvattaa luottamusta. Myös laukassa molemmat ratsukot pääsivät laukkaamaan puomien yli tahdikkaasti askelmärää säätäen (4-6 )- keskittymisharjoitus onnistui myös tammalle kun se ymmärsi tehtävän ja Jessica pysyi rauhallisena ja riittävän päättäväisenä. -Vähän täytyy Madiksen FWB-tammaa kehua, suoraviivainen Cagliostrolainen teki pyydetyt tehtävät halukkaasti. -Jumppasarjaa pääsivät sitten hyppäämään (ravilla sisään pomppu-2,5m-pomppu-3m-pomppu-6m (jossa keskellä puomi) pysty- 6m-7m -keskellä puomi- okseri . Viimeistä väliä tosin muuteltiin tarpeen mukaan - haluttiin teräviä pyöreitä hyppyjä jossa lyhyiden etäisyyksien myötä myös etuosa saatiin ylös ja terävyyttä hyppyyn.

 Madis ja FWB Chardonnay Nahi (i Cagliostro) kuuntelee ohjeita Rodrigolta.


Rodrigo ratsasti ennen taukoa myös itse ja tauon jälkeen oli vuorossa "men in black" eli Valtteri Reilin ("-not Bottas ??") ja Antti Linna jotka ilmeisesti olivat peilin edessä suunnitelleet yhtenevän pukeutumisensa kuten parhaat mannekiinit- tai sitten vaan sattuma oli pelissä..
Eräs aika hyvä juttu Rodrigon suusta;
"Better to have a whip and not need it, than need a whip when you don´t have it"


 Molemmille herroille lyhennettiin  jalustimet estetyöskentelyn ajaksi jotta he saisivat hevosensa liikkumaan kevyesti ja itsensä mukaan hyppyyn  kunnolla. -Edellisten ratsastajien jalustimia oli taas alussa pidennetty koulutyöskentelyn ajaksi jotta he  parantaisivat myös omaa istuntaansa ja ryhtiä. Herrat  olivat jo varsinaisen verryttelyn suorittaneet pikkumaneesissa ja pääsivät verryttelyhyppyjen pariin. Tästä oli juttua kisoihin liittyen - ei liikaa hyppyjä- ratsastaja saattaa niitä rohkaistuakseen tarvita, mutta hevosesta ei pidä ottaa terävyyttä pois vaan säästää voimat radalle. Eikä mitään isoa!
Rodrigo painotti sileällä ratsastuksessaan moneen otteeseen jalkojen ja istunnan merkitystä "everything comes from the leg" ja sitä että hevosen pitää pysyä kontrollissa koko ajan (=peräänannossa) mutta kuitenkin liikkua eteenpäin ja olla kevyt kädelle. Ratsastaessaan hän käytti standing martingalia- melko löyhällä- jotta hevonen löytäsi rajansa minkä yli ei päätä saa heittää. (se oli ollut koeratsastuksesssa epävakaa) Gramanohjat hän tuomitsi täysin - hevonen niihin oppii ja se kaula rullataan kasaan ilman vaatimusta takapään ja selän työskentelystä- ei seuraa mitään hyvää! Hän myös teki pienet hypyt kiintomartingalilla, mikä Suomessa ja kv  on kisoissa kielletty( mutta minkä olen nähnyt mm Whitakerin veljesten käyttävan englantilaisissa kansallissa joskus 90-luvulla) Nuorten hyppäämää sarjaa Rodrigokin hyppäsi ja hevosen kuumentuessa hypyn jälkeen teki pysähdykset - paras varhainen puuttuminenn ennenkuin tilanne on jo niin paha että hevonen lähtee käsistä esteen jälkeen. ja kun /jos tulee ongelmia- toista ja pysy rauhallisena ja toista.
Antin ja Valtterin hypätessä rataa  noin 130-40 tasolla Antin hevonen käyttäytyi hyvin suoraviivaisesti ja luottavaisesti- ainoastaan askelmäärän muistaminen suhteutettuihn väleihin ja radan järjestys aiheutti Antille ongelmia- Rodrigon toteamus oli kylmästi että "peli on pelattu ja hylätään " kun viimeiset esteet menivät väärässä järjestyksessä...Valtterin hevosen ensin kuumetessa lähestymisissä ja sitä oli pysäytelty tietylle okserille , se ottikin yllättäen stopin samalle esteelle radan aikana (vaikka suunta oli eri) ja hyppäämisestä oli tula ongelma. Taas tarvittiin raippaa ja uskottavuutta jotta ongelma ratkeaisi mutta tässäkin tapauksessa Valtteri pysyi rauhallisena ja lopulta ratsasti radan todella siististi.Oli myös puhetta radalle tulosta lähtömerkkiä odotellessa- toki kannattaa "näyttää" niitä pelottavia esteitä, mutta lähinnä ohimennen tekemättä asiasta liian suurta numeroa. Ja on hyvä muistaa että aika ennen starttia on hyvinkin rajallinen - myös ne vähemmän pelottavat esteet on pian ylitettävä- ja mieluiten puhtaasti!
"Vahvoista" hevosista joku kysyi, ja taas palattiin siihen tosiasiaan että koska hevonen on ihmistä sekä isompi että vahvempi, on ihmisen oltava se fiksumpi osapuoli eikä yrittää voimankäyttöä vaan oveluutta. Siirtymiset ovat AINA hyvä lääke hevoselle joka on vahva edestä! ja toki, ellei tänä auta voidaan varovasti miettiä toista kuolainta.
PAljon oli asiaa yhdelle illalle ja havainnollistavia esimerkkejä- kiitos ratsastajille jotka laittoivat itsensä likoon koekaniineina- ja paljon mietittävää mutta ihanaa oli se, ettei mitään varsinaisest uutta ollut hevonen on yhä hevonen ja myös KIITOKSEN merkitystä painotettiin. Ja palaute ratsastakille oli rehellistä ja suoraa eikä mitään lirkuttelua. -toisaalta, hyvästä suorituksesta palkittiin myös !

Luulen että yleisölle jäi paljon mietittävää ja hyödynnettv!
Itse olin jopa vallan nostalgisissa fiiliksissä- sen takia kaivelin yli 40 vuotta vanhaa valokuva-albumia ja blogin ekassa kuvassa ei suinkaan poseeraa Rodrigo vaan isänsä "Neco" joka aikanaan oli poikansakin esikuva. Minä mietin mitä kaikkea itse opin Ranskassa ollessani vuonna 1978 ja laitan vielä sieltä jonkun kuvan. Mitään hyvää kuvaa en Rodrigosta löytänyt - en eilen enkä 40 vuoden takaa- mutta kohteliaasti poika kanssani muutaman sanan vaihtoi ja valitti etti muistanut vaikka silloisen työnantajani hyvin muistikin ja paikat- Rodrigo oli viiden vanha kun tämä suomalainen sielläpäin pörräsi ja kävi perheen saunassakin testaamassa....




 yläkuvassa työnantajani, hevosenomistaja Ghislane Lefevre ja vieressä italialainen Diego de Riu joka oli työtätekevänä oppilaana Pessoalla ja on sitemmin tehnyt kv-kisauran startaten mm Helsigissä.


*Omassa puutarhassamme 4ha "maastoa" missä piti hevosia Pessoan ohjeen mukaan työstää *Ristikkoa hyppäämässä kanssani x "le Gris" (en muista oikeaa nimeä) joka oli aivan ehdoton lemppari.
*Hevosten hännät letitän yhä kurakelillä ranskalaisten ohjeiden mukaan * Chambonin kanssa juoksuttaminen nuorilla - myös epätasaisella alustalla *Harjaus ennen ratsastusta vain "pölyt-pois"-ajatuksella ja kunnollinen hierontaharjaus hevosen ratsastuksen jälkeen, paitsi jos niin hikinen että piti pestä* Yöksi kaikille villapintelit *hevonen on pakoeläin - ole aina valppaana! *Myyntihevosia saatettiin barrata melko rajustikin, mutta kv huippuja käsiteltiin kuin kukkaa kämmenellä* Aina eteenpäin*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti