Suomessa liki 80.000, enemmistö miehiä, jotka ovat jo syrjäytyneitä tai syrjäytmisuhan alaisia, Monella heistä on puutteita niin kirjoitus. kuin matemaattisissa ja digitaidoissa, ja mitä vanhemmista on kyse, sen enemmän on heitä, joilta puuttuu peruskoulun (tai vastaavan) jälkeinen koulutus. Myös mitään oppimisvaikeuskartoituksia ei ole monellekaan tehty, mutta nyt Taikoja- projektin kautta yritetään saavuttaa ja auttaa tätä porukkaa ihan arkipäiväisten taitojen päivittämisessä! Siihen liittyen on lukutaitopäivä varsin hyödyllinen muistutus siitä, että vaikka ala-asteilla on opittu tavaamaan ja jonkinlainen lukutaito on takataskussa, osaako sitä sitten hyödyntää?
Koska luit viimeksi ja mitä luit?
Ymmärrätkö jonkin vempeleen käyttöohjeet ensilukemalla, entä miten sujuu virkasuomi kun postista saapuu jonkinlainen vaikkapa työttömyyteen tai opintoihin liittyvä paperi? -Minun täytyy myöntää, että niin opettaja kun olenkin ja opintoja suorittanut vuosiksi, sain lukea "Opintotuen muutoksenhakulautakunnan I jaoston" päätöksen useampaan kertaan ennenkuin ymmärsin etten ole KELA:lle velkaa satasen liikaa maksetusta opintotuesta kesäkuun 2016 osalta. Selkein ymmärtämystäni kasvattanut osio oli se, ettei liitteenä ollut laskua....
LUKUTAITO, ihana taito. Tule mukaamme juhlistamaan YK:n lukutaitopäivää 8.9.! Ota valokuva, jossa näytät millaisessa arjen tilanteessa hyödynsit lukutaitoa. Jaa kuva somessa. Käytä aihetunnisteita #lukutaitohaaste #lukutaitopäivä#LiteracyDay. Haasta mukaan myös kavereitasi! Lue lisää: https://blogs.sis.uta.fi/
 |
| Tähän kirjaan oli pakko tutustua että osaa Wickströmiltä jotain torstaina kysyäkin. Ei hullumpi kirja , mutta kovin monta matsia siinä pelataan...Mukana lukemassa Nöpö, joka paranemaan päin pahasta tasapainoaistia horjuttaneesta korvatulehduksesta! |
Työpaikallani OMNIAssa Espoossa on haaste otettu hyvin vastaan ja kirjaston kanssa olemme suunnitelleet ohjelmaa koko viikoksi; huipentuma tullee torstaina kirjailija Mika Wickströmin myötä joka on luvannut kahdessakin koulussa kertoa lukemisesta ja uusimmasta kirjastaan "Shefki Kuqi-Kosovon härkä". Toivottavasti pojat arvostavat!
Hauskinta kohdallani oli ehkä se, että vaikka Litmanen ja Aki Riihilahti (kiitos SRL) ovat niminä tuttuja, en tästä jalkapalloilijasta ollut koskaan kuullutkaan! Kuitenkin lähes jokainen miespuolinen henkilö jolle asiasta olen maininnut, tiesi ko urheiljan heti.
Myöskään kirjailja Wickström ei nimenä sanonut minulle mitään, vaikka on voittanut "vuoden urheilukirja"-palkinnon jo 1998 kirjastaan.kunniakierros.
OPPIA IKÄ KAIKKI!
Koska jo keväällä lupasin sijaistaa erityisopettajaakolleegaa kolme viikkoa ensi viikosta alkaen, on edessä melko täysi työviikko! Olin jo viime viikolla täysin kypsä niin työkiireisiin kuin vapaa-aikaankin; Nöpö-kissan sairastuttua poissaollessani, raha-asioiden mutkistuessa ja sitten pisteenä ii:n päälle auton hajottua torstaina! Lauantaisiin koulukisoihin kuljetuksen hankkiminen Grixielle oli kiven alla (kiitokset 1. exä-Peralle kun hoiti!!!)
Perinteinen suomalainen "pään täyteen vetäminen" perjantai-iltana kävi mielessä...
Tuskistellessani autokorjauksen hinta-arvion/ uuden auton hankinnan kanssa huolestutti tietenkin päivittäinen liikkuminen - Espooseen tulee 75km Mäntsälästä, ja myös työn puitteissa saattaa tulla kilometrejä. Puhumattakaan omista valmennuksista, joita taitaa olla lähes päivittäin. Enpä ole tuotakaan tullut ajatelleeksi miten korvaamattoman tärkeä auto kulkuvälineenä minulle on!
Pelastus löytyi tänään, kun 2. exä on autoa vaihtamassa ja hetken aikaa lie "kahden auton loukussa" jolloin minulle viikoksi toinen liikeni - vau, kiitos Kakelle! Mulla on aika hyvät nää exät!
Näin tuo vaan on - kun hätä on suurin on apu lähellä!
Tämän postauksen ympärillä nyt tällä kertaa pyöri vaan omia narsistisia ajatuksia, mutta opetuksena olkoot kiitollisuus siitä, että asiat tuppaa järjestymään! Kissa paranemaan päin, hevosen tallaamat varpaat sittenkin tallella, ajopeli alla, kasvattajapalkinnosta riittänee rahaa autonkorjaukseen (tai käsiraha uuteen?) , pikkumiehiä yökylässä fammua ilahduttamassa ja puolukkametsässä, eikä tänä viikonloppuna edes ole satanut!
Elämä on loppujen lopuksi aika pienistä asioista kiinni - ottakaamme koppi ja arvostakaamme läheisiämme ja ystäviämme - he ovat sen ansainneet!
Göteborgin kisoistakin on kirjoitettvaa varmaan postauksen verran, mutta siitä myöhemmin. Muutama kuva tähän kuitenkin.
Ja ruotsalaisista sen verran, että nuo "Hannu Hanhet" osaavat iloita ja kannustaa kanssakilpailijoiden menestystä sekä omiaan - Peder Fredriksonin kulta EM-esteillä oli ääntähuumaavaa! Siinä kyllä kalpenee suomalainen kateus- ottakaamme oppia!
Hauskaa ja opettavaista oli seurata nelivaljakoiden etenemistä etenkin maasto-osuudella Slottsparkenissa! Taas tuli opittua uutta- mm se, ettei näiltä valjakoilta oteta maastossa kokonaisaikaa, vaan ainoastaan estealueen sisäinen ajanotto pelasi. Minuutin - pari ne siellä pyörivät merkattujen paalujen välissä - huh olisin kyllä eksynyt, niin hurjan näköistä menoa oli!
Paluu arkeen hienon kisaviikonlopun jälkeen (kiitos Anulle ja Tössälle hyvästä seurasta ja pienistä kommelluksistakin!) oli vastoinkäymisten ansiosta melko täydellinen, mutta nyt on fiilikset taas kohdallaan - syksy tulee ja muutamasta kauniistakin päivästä on päästy nauttimaan. Uimavedetkin sen verran kylmenneet että jo saunakin maistuu - avantouintikausi hiljalleen lähestyy...
Palailen vielä koskien Göteborgin tuloksia ja etenkin kouluratsastusta, mutta ensin on tulossa työntäyteinen kirjallisuusviikko - tervetuloa mukaan lukutaitoa kehittämään vaikka selfien avulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti