Presidentti Ahtisaari, Haaviston Pekka ja taiteilija Lionel Smit kanssani Didrichenin taidemuseossa ;)

afrikkalaisten värien kylläisyyttä kaikilla!

IHANIA isoja sekatekniikalla toteutettuja tauluja, hauskoja veistoksia, positiivinen ja iloinen taiteilija ja arvovaltainen yleisö - siinä ainekset aurinkoisen torstai-illan onnistumiseen! Ja kiitos Riitalle, jolta kutsun avajaiiin sain kun ei itse ehtinyt, sekä Anna-Marialle joka lähti seurakseni !
Tämä näyttely lie jatkumoa "taidekesälle" joka nyt jo on kääntynyt syksyyn .- paljon on nähty ja paljon toki jäänyt näkemättäkin - Hollolassa Pyhäniemen kartanon Hugo Simberg-näyttely taisi jo olla ja mennä kun kaikkea ei muista eikä ehdi!
              Lionel Smit, eteläafrikkalainen 34-vuotias toisen sukupolven taiteilija valloitti iloisuudellaan ja positiivisuudella sekä ihanan isoilla värikkäillä teoksillaan! Naurettiin, että olisi pojasta ollut jopa talonseinää maalaamaan- isokin pensseli ja tela on näköjään käsissä pysynyt!
Presidentti Martti Ahtisaaren avajaispuhe (only in English, by the way) oli mieleenpainuva siinä, kun hän kertoi näyttelyyn lainaamistaan tauluista. Lahjat presidentti Nelson Mandelalta lahja muistoksi  EteläAfrikan valtiovierailusta vuodelta 1997. NelsonMandela on ollut Ahtisaaren kaikista tapaamista henkilöistä se kaikkein kunnioitusta herättävin jota Ahtisaari ihaili varauksettomasti,ei vähntään sen takia että mies vankilassa syyttä vietetystä 28vuodestaan huolimatta ei ollut hitusenkaan katkera. Näitä ihmisiä jos maailmassa olisi enemmän, sodat voisi unohtaa! Ahtisaari kuuluu itse samaan joukkoon.

 Afrikan kehitys viime vuosikymmenenä on ollut paikottain jopa huikeaa, ja paikottain, usein terrorisotien takia, raadollista. Mantereena minun mieluinen, "hasta manana"-elämänasenne olisi joskus täälläkin kohdallaan! Toki, se ripaus pohjoismaalaista ahkeruutta mitä sinne Suomestakin on lähetetty ja lähetetään, on varmasti tervetullutta ja tarpeellista! Saisimme kaikki keskittyä enemmän toisilta oppia ottamaan ja puhaltamaan yhteen hiileen - no nyt meni jo sanahelinäksi....
Parempi hiljaa olla ja tankata niitä kuvia- näyttely siis avataan huomen

ja jatkuu tammikuun loppuun saakka; ehdottomasti katsomisen arvoinen !
Minulla taas alkaa ideat pursuamaan, minne kaikkialle nuoria voisikaan viedä ja mitä kaikkea näyttää ellei tuo raha, tai sen puute,  olisi nykypäivänä pahana hidasteena! Se yleissivistys mitä nyt ollaan supistamassa amislaisten osalta kostautuu ennenpitkää kaksijakoisuutena yhteiskunnassamme - merkkejä on nyt jo nähtävissä. Onneksi nyt jo on otettu kantaa sekä poliittisesti että asiantuntijatahoilta mihin olemme menossa jos opettajat ja opetus korvataan digitaalisesti ja muualla ei tarvitse vierailla kun tietokoneen ääressä... En yleensä politiikkaa kovin tarkkaa seuraa, mutta nykyhallituksen eipäs-juupas-peli alkaa jo kyllästyttää!

-Rohkaisin itseni kertomaan viereiselle miehelle
miten tyytyväinen olen kun oppositiossa olevat vihreätkin asiasta räksyttävät...
Politiikkaa mahan täydeltä minun osaltani nyt hoidettu!
Ja jos joku ihmettelee onko tästä tulossa poliittinen puoluekirjoitus on vastaus ehdoton EI - olen sitoutumaton, vihertävä ruotsinkielinen oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ja työntekoa sekä työntekijöitä kannattava yrittäjä jolloin saan kääntää pääni aina siihen suuntaan mistä milloinkin sopivasti tuulee :)
Ja kelit senkun syksyn myötä komistuu!

melkein- taiteilijan- kanssa-selfie  ;)

PS! Onko taidenäyttely riittävä syy huonosti valmisteluihin oppitunteihin huomiseksi? On meinaan vähän huono omatunto... Improvisaatio eläköön, aamulla vielä ehtii!