Nyt onneksi taas luvassa POUTAA ja aurinkoa niin eiköhän tästä selvitä!
Tajusin hieman yllättäen että olen itselleni kahminut aivan valtavasti tekemistä, joten enää ei ehkä harmita etten (vieläkään) päässyt englantilaisen filologian kielioppi eli "satsanalys" -tentistä läpi.
Kotimaisen kirjallisuuden (25osp yht.) viimeinen osa sodanjälkeisen Suomen kirjallisuuden kehityksestä vuosituhannen loppuun alkoi eilen ja taas innostuin - muutaman kirjan olin kesällä lukaissut ja kuunnellut mm Tuntemattoman sotilaan automatkoillani, mutta että kirjallisuus on näin ihanaa, en muistanutkaan!
Sitten luvassa HAMK:n lisäksi Tampereella kieltenopettajien opetusmetodikoulutusta (en edes muistanut sellaiselle ilmoittautuneeni...) mahdollisesti keke-koulutusta (=kestävä kehitys, opettajille suunnattu koulutus) ja eilen sain käsiini Niilo Mäki-instituutin ohjelman jossa on tarjolla OPH:n koulutusta ammattikouluopiskelijoiden opiskelumotivaation tukemista- jos enää paikkoja vapaana.
En tiedä koskeeko tämä ongelma vain minua, mutta tuntuu ikäänkuin kaikki mitä päähän kaadetaan jossain koulutuksessa, on unohtunut muutaman viikon sisään. Tämä koskee erityisesti tietotekniikkaa- huomenna pitäisi olla videokokous tms ohjaavan kouluttajani kanssa aiheena mm oma OPS jonka tekeminen yhä pahasti kesken. Jännittää saanko mitään mikkiä toimimaan ja osaanko oikeaan osoitteeseen? Puhumattakaan kaikista pirun salasanoista joita pitää joka hetki osata valjastaa käyttöön!
Koulussa tuntuu kuin jatkuvasti olisin jotain unohtanut, ja kurssien kokonaisvaltainen suunnittelu on yhä kesken, Tunnin aikana jos pitäisi katsoa jokin filmi, sivuja ei löydy tai ollaan väärässä luokasssa jossa ei ole kovaäänisiä tai jotain muuta hölmöä- näitä epäonnistumisen hetkiä on ollut turhan paljon !
Onneksi muutamia onnistumisiakin - ilonpilkahduksia jos oppilaalle onnistuu saamaan "ahaa"-elämyksen tai muuten ohjata oikeaan, yllättäviltä tahoilta motivaation löytymistä tai muuten vaan onnistuneita päiviä niiden ikävien joukossa. Ensi viikolla tulossa tapakasvatusviikko - voi kuinka toivoisin että se huomioitaisiin myös KEUDAssa! Välillä tuntuu siltä, kuin olisin se ainoa "paha akka" koko talossa joka poistaa lippikset tunneilla ja ruokasalissa ja kieltää limsapullojen ja karkkien levittämisen luokassa! Ammattikouluissakin, siis toisen asteen koulutuksessa, on opettajan eräs tehtävä myös KASVATTAA ja sitä mielestäni teen - työpaikoillakin on eri ihmiset ja eri säännöt, ja jos jossain saa pitää hattua sisällä - no, joissain työpajoissahan se on jopa suotavaa, niin kaikkialla se ei käy. VALMA-oppilaiden kanssa harjoiteltiin jopa käsipäivää, ja he reippaasti katsoivat suoraan silmiin ja rennosti kättelivät- ei maailma vielä ole ihan piloilla!
--nyt just kohta hermostun kun en muista miten liitetään linkki tähän....OPH:n sivultalöytyy se tapakasvatusviikko - minä laitan jonkun muun valokuvan ja käyn suihkussa sillaikaa kun se latautuu...
VIIKON POSITIIVISET:
Nöpö-kissa osaa nykyisin ulkoilla illalla itse, ja hakeutuu sisälle puolisen tuntia seikkailtuaan. Emäntä hermona...
Auto sai tänään leiman vuodeksi eteenpäin. Ja siitä saan kiittää kuopustani & KEUDAa ; joku pallonivel varsineen vaihdettu, takapyörään lisätty satula sun muuta - näitä en osaa suomeksi ruotsiksi enkä englanniksi ja opettaa pitäisi autoalan pojille... noh, kukaan ei ole täydellinen, ainakaan minä!
Ratsastustunneilla ollut oppilailla hurjaa edistymistä ja ollut oikein mukava lajin parissa työstää! Sunnuntaina taas tuomaroimaan - H:linnaan tällä kertaa. Oma ratsastus jäissä, kuntosalilla sentään saanut käytyä!
Vanhan autoni jäljiltä pankkitilille tulossa liki satanen valtion ajoneuvoveroista tms - ilmaista rahaa , ainakin siltä tuntuu kun ei osanut odottaa! -Tiukan viikon aikaohjelma onnistuneesti kasassa.- enää perjantai! -Liput & lennot Hollantiin lokakuussa tilattu ja maksettu - majoituksen Riitta hoitanut. Global dressage -seminaari mulla ohjelmassa eka kerta. Jotain uutta siis sekin! - emätammani Grixie uudelleen kantava, ja pikkumies Gawain ei todellakaan ole pieni enää, menossa vieroituksen yhteydessä Kyröille Mallusjoelle. Kauppoja siitä tehtäneen isommalla porukalla, osaomistajaksi jäisin itsekin mieluusti. Lauantaina Hgin Ruskeasuolla Emile Faurien vetämä kouluratsastusklinikka-
ollut aiemminkin valmennustaan kuuntelemassa, joten luvassa ideoita ja oppimista siinäkin!
Nöyrästi vaan kai on hyväksyttävä ettei tämä elämä pelkkää hauskuutta ole, on niitä huonojakin päiviä. Nykyajan nuoret vaan tuppaavat kuvittelemaan ettei saa olla koskaan ikävää eikä tylsää, mutta hyväksymmekö me vanhemmatkaan sen että tulee mokailtua ja sanottua tyhmiä, jätetty asioita hoitamatta tai oltu huolimattomia ja unohdettu? - Tuttu ratsastusihminen on tänään tuomittu ehdottomaan vankeuteen alaikäiseen sekaantumisesta. Mietityttää, tiesin että "tapaus" oli oikeuteen menossa, mutta tulos oli yllättävä, en olisi ko. henkilöstä uskonut. Mutta syvällähän ne suurimmat kalat uivat...
-melkein unohdin, tuli se elämän (kirsikka) puu istutettua. Punaherukan tilalle, joka naapurinsedän kanssa reilu viikko sitten nyhdettiin irti.Vaikkapa vain opintojenkunniaksi. Puoleen hintaan näin syksyllä, saas nähdä onko keväällä enää hengissä!
Ja "kätilö"-elokuva tuli katsottua- yhtä hyvä ja karmea kuin kirjakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti