Ensinnä- sorry jos/kun layout näyttää oudolta- se on blogger enkä minä joka on muuttanut ulkoasuaan. Sitten: Taas päivä Lapissa, kuvapainotteinen. Ja luulin jo että olin painanut kamerassa jotain ihmenappia kun yhtäkkiä kaikki kuvat olivat- mustavalkoisia! Mutta hei, lumi on!!!

pieniä puroja, kelahonkia, kanervaa ja sammalta.... Lappi teki minuun vaikutuksen, vaikken poronporoa ole edes nähnyt!

Tulipa käytyä korkeallakin- Kaunispää on se laskettelijoiden lähtöpaikka. Onneksi ei ollut suksia eikä riittävästi lunta! Mutta maisemat olivat upeat!

Pitkään mietin, pitääkö. Mutta toki piti: Uida Lapissa, Saariselältä, ihan puolisen kilsaa hotellilta löytyi vallan karttaan merkitty uimalammikko. Siellä piti tietty pulahtaa, ennen saunaa raskaan päivän päätteeksi! Ruokaa ja juomaa on myös tullut nautittua ihan olan takaa- miniloma loppuu huomenna, näillä mennään ja olo vallaan "freessi" Kotimaanmatkailu avartaa!

LAPPI-kotimaan matkailua parhaimmillaan!

Tätä reissua suunnittelin jo noin kuukausi sitten, ja, tavoilleni uskollisena, toteutin samantien. Pari klikkausta koneella ja matka oli varattu, samaten kun hotelli - kylpylähotelli päivän "tarpomisen" jälkeen tuntui NIIN sopivalta!

Kunnes pari viikkoa sitten Holiday Clubista soitettiin pahoitellen että remonttisuunnitelmat toteutettaisiin juuri sillä viikolla kun olin itseni heille buukannut! Tarjous majoittua samaan hintaan neljän hengen mökkiin ei kuitenkaan kiinnostanut kun tuo hotelliAAMIAINEN on se, mistä nautin eniten - ei siitä, että itse joutuu ne aamiaistarvikkeet kaupasta hakemaan ja tekemään! No, hätäpäissä päätetty vaihtoehto nro kaksi ei ollut ihan sitä mitä olin ajatellut- mm aikamoinen homeen tuoksu niin huoneessa kun käytävälläkin, epäsiististä suihkusta puhumattakaan, mutta kyllähän tämä kolme yötä kattaa niin ei ruveta mollaamaan sen enempää. Suomalaisen matkailun puolesta puhuisin kuitenkin nyt- ihmetystä herättää se, ettei Lappia mainosteta, kun ulkomaiset turistit eivät pääse maahamme ilman karanteenia! Kokoetusivun mainos yhteistyössä Lapin matkailu/Finnair varmaan tuottaisi tulosta- nyt syyslomalla täällä olisi tilaa paljon useammalle tallaajalle tai esim polkupyöräilijälle kuin mitä täällä nyt on!

-Kuvassa näkyvä "suljettu, toiminta lopetettu"-kyltit eivät ole tarpeellisia- tuli mieleen Baad-Gasteinein alue viitisen vuotta sitten missä oli paljon toimintansa lopettaneita, ränsistyneita hotelleja! Ei sen näin pitäisi mennä!

Vaikka ruska nyt jo on varsinaisesti ohi, on Lapissa niin palon nähtävää ja tekemistä- keilasalia myöten Saariselällä- että syysloman olisi moni perhe voinut viettää täällä- joko Finnairin lentoja hyödyntäen ( yt-neuvottelut pitkällä...) junalla tai vaikka omalla autolla välietapeilla pysähtyen - monet ovat keinot kotimaanmatkailuun!

Itse en ole täällä koskaan käynyt- myönnettäkööt- koska on ollut helpompi lähettää pojat ja isukki laskettelemaan ja itse jäädä pitämään ratsastusleiriä lomalla, ja nyt vasta huomaan että onhan täällä muitakin vaihtoehtoja kun se laskettelu! Taas saadaan suomalaisia syyttää markkinoinnin osaamattomuudesta kun jo meikäläinen näkee mitä mahdollisuuksia nämä maisemat tarjoavat kunhan myynti ja markkinointi toimisivat! Palaan asiaan uudelleen kunhan huomenna taas olen patikoinut ja- jos busssiyhteydet toimivat- käynyt tutustumassa Inariin!

-Polkuja, teitä opaskylttejä -kaikkea löytyy! UKK:n kansallispuistossa on tilaa liikkua!

ja tähän vielä pari mainosta : Pubi Panimo sisustettu tosi hauskasti ja ruokaravintola "Pirkon pirtti" A-oikeuksineen todella tasokas ruokapaikka - suosittelen!

-Seikkailu jatkuu huomenna- ehkä illalla taas lisää ajatuksia. Myönnän että ollut pitkä tauko bloggaamiseen, mutta täältä sitä materiaalia löytyy ja koska on syysloma, on aikaakin!

 AIVOT OPINTIELLÄ neuropsykologian tri Heli Isomäen luentopäivä kieltenopettajille Helsingissä 5.9.2020    

Etsittiin vastausta aivojen kannalta siihen, mikä oppimista edistää tai estää. Kokopäivän ohjelma tuntui hieman pitkältä ja olisi voinut tiivistääkin, mutta verrattuna vuoden takaiseen Nuorten mielenterveyttä käsitelleeseen ohjelmaan kokonaisuus pysyi käsissä ja omat aivonikin ehti sulattaa. vertailuksi kannattaa lukaista kirjoittamani kooste 21.10.2019!

Heli Isomäki painotti, että hänen näkövinkkelinsä on täysin biologinen, eikä siten puuttunut varsinaiseen opetustyöhön, mutta faktaa ja vihjeitä tuli sitäkin enemmän! Isossa SYK:n auditoriossa oli liki 50 uteliasta ja paljon kysymyksiä tekeviä opettajia, joten keskustelua syntyi todella paljon. Isomäki työskentelee peruskoulun ja toisen asteen ikäisten nuorten kanssa joten opettajien ongelmat olivat kovin tuttuja.

KOHTAAMISISSA ensimmäinen tärkeä huomio on se, että "Tunneaivot käynnistyvät aina ennen järkiaivoja" ja tämä seikka pitäisi huomoida jopkaisessa oppimistilanteessa. Tytöt ovat tässä myös herkempiä esim opettajanvaihdoksiin ja ryhmän koostumukseen. Jos oppilas on jo valmiiksi virittynyt tunnelmaan " en-osaa-en-halua-" on sitä vaikea rikkoa.

Sitten oli puhetta nykyajan "multitaskaamisesta" ja aivojen sopeutumisesta siihen, että tehdään tuhat asiaa kerralla ja keskittyminen rikotaan jatkuvasti .Millenium-lapset/nuoret ovat pienestä pitäen tottuneet tähän, mutta vaikka jatkuva keskittymisen häiriö ei heitä kiusaa, eivät aivot pidä siitä- ne kun ovat kotoisin kivikaudelta....

Vanhempi ikäpolvi reagoi keskeytyksiin nuoria selvemmin, mikä sinänsä on hyödyllistä sen "oman ajan" etsimisen kannalta.

Isomäki totesi myös että itseaiheutettu ADT- tarkkaavaisuuden häiriö ( vrt ADH) on yleistynyt ja mainitsee siitä omaltakin kohdaltaan: Kirjallisuudesta nauttiminen on mahdollista vain kesälomalla kun aivot muuten saavat olla työpaineista erossa! Olen itse huomannut samantapaista levottomuutta- kirjan lukeminen ja siihen rauhoittuminen  on entistä vaikeampaa kun jo ajatukset lähtevät harhailemaan ja puhelin- ym viestit katkaisevat keskittymisen.

"FLOW" tilan löytäminen olisi paras edellytys oppimiselle, mutta sen saavuttaminen nykyajan kiireen keskellä ei ole helppoa!

Hormoni dopamiinia erittyy hyvänolontunteen yhteydessä, ja koska eri pelit helposti "koukuttavat" nostaessaan dopamiinitasoa, on jopa puhuttu "dopamiinipaaston" tarpeellisuudesta jolloin tietyksi aikaa -viikko tai kaksi- jätetään pois kaikki positiivinen maedia, kahdenkeskiset palautteet ja jopa fyysinen kosketus. (No, eiköhän korona ole tätä viimeisintä hoitanut melko tehokkaasti...)

Myös AIVOHUOLTO on oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää - siitä puhuttiin jo vuosi sitten nuorten mielenterveyden yhteydessä. UNI-LIIKUNTA-RUOKAVALIO  - kaikkia asioita joista monet nuoret tänä päivänä tinkivät!  (Omalta osaltani pitäisi toki syömiseen ja juomiseen enemmän kiinnittää huomiota - juustot & viini maistuvat, jäätelö on hyvää kun yksin syö ja uneen pääsee muka paremmin kun ottaa yömyssyn...)

Kun puhutaan uuden oppimisesta, on tärkeää että oppilaalla on asiasta hallinnan tunne- liian vaikea tai liian helppo tehtävä pilaa kaiken. Tässä on tunnin aloituksella suuri merkitys- opettajan on saatava oppilaan aivot viritettyä oikeaan tunnetilaan jotta ne olisivat vastaanottavaiset! Tunnepuolella oppilaan ei pitäisi koskaan epäonnistua- tekniset ongelmat saadaan aina korjattua! Isomäki puhui myös lämpimästi tasoryhmien puolesta, ja totesi mm Youval Hararin todenneen, että opetettavien henkilöiden maksimimäärä on noin sata jotta opettaja pystyy hahmottamaan kokonaismäärän. Ei ihan helppoa toteuttaa aineenopeilla, ja tänä syksynä huomasin itsekin että oppilasmäärän tuplaantuessa 40;ä 80:een on oma muistini koetuksella ja kokonaiskuvan saaminen on työläämpää. Plussana toki, että saan keskittyä vähempiin aineisiin- äikkä, ruotsi, yhteiskuntaoppi ovat erityisen mieluisia, ja terveystieto ja etiikka kiinnostavia, vaikka vaativat enemmän paneutumista.

Lisää kuvateksti

Opettajan määritelmä neurologiselta kannalta katsottuna on :

ammatillinen AIVOSTRESSAAJA 

sillä oppimista tapahtuu vain kun aivojen stressitilaan puututaan.

Sopiva stressitaso nostaa suorituskykyä, kun taas liiallinen ajan myötä aiheuttaa burn-otin.

Liian matalalla stressitasolla ei oppimista tapahdu, ja liian pitkäkestoinen tai "ylisyötetty" informaatiotulva myös heikentää oppimista.

Stressi aiheuttaa ylikuormitusta myös vanhempien "huolipuheen" kautta tai uusia asioita opeteltaessa liian nopeasti.

Väsymys, kipu ja nälkä lisäävät stressiä ja heikentävät oppimista.

Ympäristö, (=avokonttorimaiset luokat, huonot istuimet, väärä valo tai melu ) vaikuttaa stressitasoon, kuten myös kiusaaminen ja yleinen turvattomuuden tunne. 

LIIKUNTA on ehdoton keino oppimisen parantamiseksi koska se nostaa endorfiinitasoa ja myös neutropiinipitoisuutta veressä joska lisää oppimista.

Omat ajatukset ja tunteet vaikuttavat oppimiseen- siihen voi vain vaikuttaa kukin itse. Tästä pääsemme sitten ITSETUNTOON ja sen kehittämiseen! 

ITSETUNTO (selfesteem)  jaetaan sisäiseen arvomaailmaan ja minä-pystyvyyteen. Sisäiset arvot kehittyvät lapsuudessa ja ovat yhteydessä siihen miten jo pientä lasta hoivataan ja rakastetaan jotta hän tuntisi olevansa arvostettu. Mikäli sisäinen arvo on heikko, on yksilön koko ajan todistettava "olevansa hyvä" 

Minä-pystyvyys kehittyy suhteessa eri tilanteisiin ja asiayhteyksiin ja tuo positiivisesti kehittyvänä asioiden hallintaan liittyviä kokemuksia, ja hyväksyy myös vastoinkäymiset. Myös huonot tunteet on voitava hyväksyä!

Kehu aina hyvin tehtyä työtä- ei henkilöä itseään!

Mikäli itsetunto on kunnossa, oppiminen helpottuu ja resilienssi toimii!

"Children do if they can"

"Youngsters do if they want"

"Adults do cause they have to"

Kontrollin säätelystä sen verran, että koska itsesäätely kehittyy aina 25 vuotiaaksi asti (joillakin ei koskaan...) on vähän hassua että "työnjohto palkataan vasta viimeiseksi ihmiselle käyttöön" Tämä vahvistaa sen tosiasian ettei nuorille pidä antaa liian varhain liikaa vastuuta! Itsesäätelyongelmainen oppilas tarvitsee usein "sparraajan" joka heti kertoo kun menee hyvin ja osaa kannustaa!

PELIMAAILMASSA tarkoituksena on koukuttaa pelaaja ja saada siten taloudellista voittoa. Asioita on tutkittu paljonkin - mm dopamiinin eritys onnistuneessa pelitilanteessa koukuttaa pelaamaan lisää- aivan se mikä on tarkoituskin!

Oppimisessa taas vaaditaan työntekoa ja epämukavuusalueelle menoa, mikä ei todellakaan avaa mitään dopamiinivirtaa! 

Liian epärealistinen tavoite myös tappaa yrittämisen halut - Isomäki kertoi hauskasti "suuresta työtarjouksesta" joka latistui pian omaan mahdottomuuteensa vaikka motivaatio eli palkkiokin oli kohdallaan (100.000€) - reilun viisikymppisen naisen olisi hieman vaikea saavuttaa seiväshypyn ME vaikka kuinka aloittaisi harjoittelun....

ONNISTUMAAN OPPII VAIN ONNISTUMALLA- jos tavoite tuntuu kaukaiselta, se on hyvä pilkkoa pienempiin osiin, jolloin hetkittäisiä epäonnistumisiakin on helpompi sulattaa.

OPETTAJANA sinun olisi hyvä kannustaa aina:

Ennen tuntia laita 7 kiveä (-ehkä kolikotkin kelpaavat?) vasempaan taskuusi, siirrä ne sieltä oikeaan aina muistaessasi antaa positiivisen palautteen - tunnin jälkeen kaikki pitäisi löytyä oikeasta taskusta!

OPISKELUSTRATEGIAT alkavat siitä, että eri käsitteet tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Nuoret eivät useinkaan kehtaa kysyä jotain mitä eivät ymmärrä, joten muutamia sanoja ja kokonaisia käsitteitä on syytä "kansankielelle" avata. (Selitä sana "otsikko, pääasia, kappale, kapasiteetti..."?)

On myös osattava antaa selkeä "resepti" miten lukea kokeisiin- ei "kpl 8" vielä kovinkaan paljon avaa....

Opittava sietämään myös epämukavuustasolla liikkuminen - jos kokeeseen harjoittelee vain jo osaamiaan asioita, koska ne vaikeat sitten ajattelee oppivansa?

Kuulimme myös esimerkin erityisoppilaan "Curling-vanhemmista" jotka välttääkseen ikäviä aggressioita herättäviä tilanteita, tekivät aina kuten lapsi halusi ja "sitten mentiin yhdessä saunaan" 

Viimemainittua reseptiä minäkin kannatan! Ja sitten uimaan! Ihan vaan aivohoitoa endorfiinitason ylläpitämiseksi !

Lisää kuvateksti

Suomessa matkaillen koronaa karkuun - mitä upeita mahdollisuuksia!

Lomamatka se on pienikin reissu kun suuntaa pois kotoa- ei se kaikkein kaukaisin kohde välttämättä se paras ole, kotimaakin on mahtavia kokemuksia täynnä! Pohdimmekin jo Kirsin kanssa pitäisikö aloittaa "pakettimatkojen" myynti kotimaisin eväin, niin hyviä ideoita saimme kahden päivän aikana!

Olin sunnitellut jo useamman vuoden sellaista historiallista laivamatkaa Tampereelta ehkä Virroille asti vanhalla höyrylaiva Tarjanteella, mutta vaikka tarjolla oli bussikuljetus Virroilta takaisin Treeelle reittivuorolla, tällainen eestaa-meno päivän aikana tuntui hassulta.
Runoilijan reitti vaikutti myös melko suositulta, kun lähtöjä Treelta kuitenkin  vain keskiviikkoisin ja perjantaisin, niin miten varmistaa hyvä sää jos matkaa varailee monta viikkoa etukäteen?
Luettuani Wilma Ruohiston mielipiteen kolumnissaan Iltalehdessä tuli ensin mieleeni mukavuudenhaluiset ihmiset - "kaikki-minulle-heti-paketissa-ja -halvalla" joiden tarpeisiin kotimaanmatkailu ei tällä hetkellä vielä vastaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006579849.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share&fbclid=IwAR0-OBVDpevIbkfVNh1gg-fqhUiu-oUGjayjPzqGcvgVZU9xn_VBrD6odcQ

Markkinointi on se, missä me vaatimattomat suomalaiset häviämme- se, miten upeita paikkoja maastamme löytyy ja mitä kaikkea tekemistä riittää, se pitäisi kertoa ääneen ja kehumalla!

Omasta reissusta muutama kuva, ja sen verran plussaa ja miinusta mitä matkan aikana koin:
*keli ei latistanut tunnelmaa pienestä sateesta huolimatta
*ajan patina näkyi etenkin lounashyteissä- harmi ettemme olleet älynneet varata etukäteen
ruokailua koska laivalle noustuamme vuoro oli täynnä! Enkä ihmettele syytä kun ikkunoista kurkimme -
sinne olisi ollut hyvä pukeutuakin erikseen...
*Asiantuntuvat kuulutukset matkan aikana MUTTA vain suomeksi ja englanniksi- missä ruotsi?
Herrojen Gallen-Kallela, Simberg & Co aikoina tiedotukset luultavimmin ruotsiksi...
*ystävällinen, vaikka kiireinen  henkilökunta. Ilmeisesti hieman alimiehitetty koronan takia, mutta sallittu matkustajamäärä lie ollut täysi.
*Tampere-Ruovesi 4,5 tuntia tuntui sopivalta pätkältä- siihen sisältyi Muroleen kanavakin- mutta toki olisi voinut jatkaa Virroille asti sen 8 tuntia!

Lähtö satamasta Särkänniemen vierestä

Lähtöhöyryjä päästellään...

Tampere, adjö!

Ruotsia eivät laivayhtiö Hopealinjan henkilökunta olleet opetelleet...Sen verran mieleni pahoitin, että laitoin palautetta yhtiölle.

Sateiden välissä kirkkaampiakin hetkiä!

"Runoilijanreitiksi" kutsuttu vesitie häivytti arjen, ja lomailu jatkuu saapuessamme Ruovedelle.

Muroleen kanava oli sikäli pieni pettymys, että sulkuja oli vain yksi. Mutta ihan kuten "ennen vanhaan" siinä rannalla olijoita oli riitävästi huiskuttamassa ja matkustajiakin otettiin laivalle lisää!

https://photos.google.com/photo/AF1QipO1EeCri2QaoFXZwbXRc6u0FGAZZQ2jyYGNrZOt

(Reilun minuutin pituinen video ohessa)
-Tulipa mieleen parin vuoden takainen kesäreissu Savonlinnaan ja Heinäveden Valamoon Riikan kanssa- siellä kanavatuttavamme oli Karviossa- kuvia ja juttuja tässä blogissa 24.7.2020 jos kiinnostaa Itä-Suomen matkailu!

Ruoveden satama klo 14.30- ja maihin! Loivaa ylämäkeä koko kunnan keskus, aloitimme ihanasta puukirkosta jota nuori kaveri kesätöinään esitteli. 4200 asukkaan kunnasta ihan mukava matkailuesitekin -
https://www.ruovesipalvelee.fi/matkailu/

Pettymys oli ettei kymmeneen vuoteen ole päästy yksityisomistuksessa olevaan Kalelaan sisälle- nyt oli tyytyminen laivalta tähyilemiseen. Kuulema kyseessä jotain riitaa kunnan ja omistajien kesken mainoskuluista tms- hölmöä!
https://ateneum.fi/nayttelyt/taiteilijoiden-ruovesi/

Tuolla puiden lomassa se Gallen-Kallelan ateljee piilottelee.

http://www.ruovedenratsutalli.fi/Etusivu/

Koska kaikkea ei ehdi,  jäi Ruoveden ratsutalli ja Laitisen Tuukka nyt käyntiä vaille, mutta eihän tähän lomaan hevosia pitänyt kuuluakaan...Kunta kuitenkin tarjoaa ratsastuslukiota jolla pieni paikkakunta pystyy profiloitumaan!

Ruoveden kirkko -ihana puukirkko!

Viereisessä kuvassa ihan OIKEA 19-airoparinen  kirkkovene eikä mikään sellainen nykyajan piirretty muunnos! Venekunnista ja reiteistä löytyi myös tietoa- sata vuotta sitten on kokoonnuttu sunnuntaisin koko kylän voimalla!



Kirkon jälkeen katsastimme ulkoilmamuseon nuoren reippaan naisen johdolla joka fiksuna myönsi  ettei vielä kaikkea tarkalleen osanut selittää, mutta opettelee koko ajan lisää! Muutamia kuvia sieltäkin, tuvan esineet erityisen mielenkiintoisia!

uunista ulos törröttää puiset rasvankeruukuirut- kaikki syötävä talteen!

etualalla vanhanajan lastenkiikku

Näistä tuskin vangit ovat karanneet?

Kun kulttuurikehdossa aikaamme vietettiin, pitihän tuo lähdekin katsastaa mutta ei minulla ainakaan mikään runosuoni alkanut pulppuamaan...Ja mitä lie vanhaa vettä kun kyltissäkin joka näkyy sillankaiteen vieressä, kehotettiin olemaan juomatta.

Majapaikkoja taitaa kunnasta löytyä, ja jos kunnon vaellukselle halajaa , tarjoaa Helvetinjärven kansallispuisto rotkoineen upeat puitteet- jokaiselle jotain! Sataman ravintolassa söimme myöhäisen lounaan; hinta/laatu-suhde ei ihan kohdallaan mutta vatsa täyttyi odottaessamme Kirsin miestä meitä hakemaan. Matka Mänttään kesti reilun 30minuuttia, ja nukuttuamme yön jatkui matkailu Serlachiuksen museon kesänäyttelyllä. Henkilökohtaisesti koluan myös vuosittain nuo pysyvät maalaukset - Repinin eräs taulu on suosikkejani!

 Kantaaottava ympäristoaktivismi ja globalisaatioon liittyvät niin hyvät kuin huonot puoletkin oli tänän vuonna pääteemana italialaisten nuorten tailteilijoiden esittämänä. Ihan mielenkiintoisia ja osittain kauniitakin teoksia!

Muutama klassikko on pakko laittaa tähän!

Mänttä oli kotikaupunkini v 1979-80 ja pitimän oikein googlettamalla tarkistaa kun muistin että asukkaita olisi tuolloin ollut kaupungissa noin 8000. Nyt yhdistyneenä Vilppulaan asukasmäärä jää alle 10.000 vaikka tuolloin tarkistamani luku molemmille silloin yksittäisille kunnille oli lähes 15.000!
Tämä on asia mikä minua huolestuttaa- MIKSI oi miksi maaseutu tyhjenee- nyt koronan jälkeen toivoisi että etätyö tulisi yhä suositummaksi ja se luonnossaliikkuminen mikä tänä keväänä sai alkunsa, jatkuisi muuttoliikkeenä!
Onhan politikoilla nuo selityksensä- pitää asua ahtaasti että infra vesineen, teineen ja sähköineen toimisi halvalla, ei saa eriarvoistaa ihmisiä pitkin koulu- ym kuljetuksin, kaikki MAKSAA, MAKSAA ja maksaa liikaa jos asuu maalla. Mutta minkähintainen on terve elämä?
Kun puhutaan suomalaisista maailman onnellisimpana kansana- ovatko ne onnelliset kiireisessä suurkaupungissa vai avaralla maaseudulla?
Asuminen on sitäpaitsi maalla paljon halvempaa kuin  kaupungissa, tosin kauppamatkaa ei ehkä saa kävellen tai edes pyörällä tehtyä, ja taas raivoavat vihreät autonkäytöstä! Mutta näin vain on, että harvaanasutussa maassamme tuota kulkuvälinettä tarvitaan - miksi ei tuotekehittelyä voida tehdä yksinautoileville kaupassa- ja työssäkäyville vaan lähes kaikki autot ovat "perheautoja" tai äärioikeistolaisten polttoainesyöppöjä katumaastureita!?

G.A. Serlachiuksen kotitalon pihanäkymä (nyk "Gösta-museona)

Minun vanhan kotitaloni näkymä sata metriä Keurusselän rannalle päin. Taloa ei enää ole.

Suomen vesistöt ovat aivan mahtavia. Ja uimaanhan minä sinne aina päädyn, ennemmin tai myöhemmin.

En haluaisi olla paatoksellinen, mutta kyllä tämä kotimaanmatkailu aina ne ukomaanreissut voittaa (vaikka niitäkin on tullut ihania tehtyä- usein talvisin)
ja ajatusta pakettimatkoista voisi tosiaan kehittää eteenpäin joku matkatoimistokin-
Esim aloitus Tampereelta Tarjanteen kyydissä Ruovedelle, käynti em. paikoissa ja seikkailijoille vielä se Helvetinjärvi, mahdollisesti Ruoveden ratsutalli jos kiinnostusta hevosiin, yöpyminen ja jatkoa Mänttään kulttuurin pariin, siitä ehkä Keuruulle (30km) jossa ihana vanha kirkko ja muutakin mukavaa, jatkoa Jämsään.....
Tällaisista parin-kolmen päivän paketeista voisi leipoa ihan mukavat nyytit erikseen lapsiperheille  (jossa ehkä mahdollisuus oman oppaan kanssa kiertää taidetta-lapsille-näyttelyä?) ja kulttuurinnälkäisille pariskunnille/ulkomaalaisille jotka ovat mukavuuteen taipuvaisia oma retki ja sitten köyhille opiskelija-seikkailjoille omansa! Mahdollisuuksia riittää- kuka tarttuu syöttiin? Se taitaa olla tosiasia, että suomalainen on ulkomaille matkatessaan tottunut valmiisiin pakettimatkoihin jonka maksaa etukäteen ja joka sisältää lähes kaiken ruokineen ja yöpymisineen, niin miksei vastaavia voisi järkätä Suomessakin? Ja nimenomaan sillä ajatuksella, ettei mitään pelkästään ulkomaalaisille suunniteltua ylihinnoittelua tulisi noudattaa, vaan lähinnä valmismatkat helpottaisivat matkabudjetin tekoa ja suunnitelmia- etenkin lapsiperheille!

Tätä kautta ehkä monen silmät aukeaisivat sillekin että koko Suomi pysyisi asuttuna- ei kaikkien todellakaan tarvitse työntyä ylikalliisiin kaupunkeihin jos vaan saadaan työllisyys toimimaan muuallakin! Pieni on kaunista!

Oma matkani päättyi tällä kertaa junamatkaan Vilppula-Tampere-Järvenpää josta vanhin poikani minut autolla haki, toimitettuani hänet kotiin suuntasin Mäntsälään missä kaksi hyvinvoivaa kissaa tuntuivat kysyvän että "joko sinä olet takaisin?" No, tulevalla viikolla suuntaan sitten "puolilomalle" Ypäjälle tuomaroimaan joten saavat kissut taas telmiä keskenään ja sukulaisten ruokittavana.
Ypäjältä käsin en ole juuri turistikatselmuksia Forssaa pidemmälle tehnyt- pitäisiköhän nyt?

Marjastaminen ja sienestäminen on näin loppukesällä "halpaa huvia" ainakin jos siitä pitää! Minä en juuri välitä mustikanpoiminnasta, ja pakastinkin on täynnä, mutta sienireissulla oli ihan pakko pysähtyä välillä vattupensaisiin!

Nyt on niin hyvä marjavuosi- älkää valittako koronaa vaan mars marjoja poimimaan- niistä ei tartuntaa saa!
-Jos innostun, laitan lisää tekstiä kotimaanmatkailusta - mieluusti otan toki lukijoiltakin ideoita minkä takia konetta avaamaan, hevosjuttujahan ne lähinnä on ollut mutta elämä on kaikkiaan aika monimuotista -ja toivottavasti sellaisena pysyy!