Aino, Järvenpää 26-28.4. -prof Hilary Clayton

perjantaina jatkoi Susanne von Dietzen jälkeen tutkimustyötä hevosen biomekaanikasta tehnyt prof Hilary Clayton Britanniasta- todella mielenkiintoinen ja maallikollekin ymmärrettävä esitys vaikka kyse oli lähes eläinlääketieteestä!                           

                     anatomia

                       rakenne

      toimivuus                 kestävyys


-tässä kohtaa heti kirj.maininta- mun muistiinpanot ovat huonon käsialan lisäksi sen verran sekavat, että toivottavasti saan ne asiallisesti purettua ilman väärintulkintoja -tässä yksi esimerkki: "OBS the ribcage-if your leg is too back, it will disturb tarmarna" - menee suurinpiirtein näin: "Kylkiluiden kaaren koosta riippuen joitakin hevosia häiritsee liian taakse vedetty pohje-mahan suolisto voi olla herkkä" -englantia ja ruotsia sekaisin....
Sitten rakenteeseen aloittaen sellärangasta ja sen nivelistä, joita on häntä mukaanlukien melkoinen määrä (56)- ihme että ratsuhevoset ylipäänsä pysyvät terveinä! -Alle kopsasin vertauksena ihmisen selän nikamien toiminnasta kertovan videon (englanniksi)-kannattaa katsoa ja verrata!

https://www.spine-health.com/video/facet-joints-video

https://www.spine-health.com/video/lumbar-osteoarthritis-video

prof Claytonilla oli rutkasti tutkimustuloksia ja taulukoita mm tilastoituna ne nivelet joiden välit eniten vaivaavat hevosilla- mielenkiintoista faktaa ja melko kattava otanta.

Yllättävää oli se, miten eri kulumat  jakautuvat ympäri selkää- seuraavasta taulukosta selviää:

 Selän ja kaulan yhtymäkohdassa (alkuosa sä´ästä) ja lannerangassa näyttäisi olevan eniten ongelmia ellen aivan väärin ymmärtänyt - herää kysymys minkäverran ratsastajan painopiste melko takana vaikuttaa ja ratsastuksen laatu- liikkuuko hevonen "selkä notkolla" vai kantaako ratsastajaa lihaksistollaan? Yläkuvassa tutkielman asteikon jakautuminen 0-3 välille. Tutkimus tehty siis jo teurastetuilla eläimillä.(56kpl) Kyseessä selkänivelten pieni fasettinivel, joka joskus myös voi oireilla "kissing spines"oireyhtymän keralla; näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa keskenään.

Satulan sovittamiseen ei vaikuta pelkästään säkä, sen koko ja kaltevuus, vaan myös lavan asento ja kiinnittyminen rintaonteloon sekä kyynärpään taakse, kylkiluiden eteen  ulottuvan "vyölinjan" pituus- mikäli tämä on lyhyt on satulansijaa vaikea löytää hyväasentoisesta sä´ästä huolimatta. Lavan kaltevuus on myös mielenkiintoinen - mitä pidempi ja kaltevampi lapa hyvillä kiinnikkeillä- sitä lennokkaampi ja pidempi askel, kun taas estehevosilla suositaan jyrkempää ja liikkuvaa lapaa joka antaa kyynärpäälle paremman mahdollisuuden taipua ja siten myös vetää polvet ylös esteeellä. Rakenteella on siis merkitystä eri lajeissa,(mutta senhän me jo tiesimmekin, eikö?)

Kuvat aiheesta sling muscles horse

Lisää kuvia haulla sling muscles horsevoidaan saada irti, kertoo hyvin paljon siitä miten se on työskennellyt Tee ilmoitus kuvista

Tulokset internetistä

Kiinnostavaa juttua oli myös näistä rintakehää ja säkää ympäröivistä lihaksista, joiden oikeanlainen
käyttö vahvistaa myös säkää ja saa sen ikäänkuin "koholle".Hyvin treenattu hevonen kehittää aina myös säkälihaksiaan ja kun säkä nousee tulee koko hevosesta ryhdikkäämpi.Tämä lie tuttua niille, joiden nuorelle ostettu satula ei enää noin puolenvuoden- vuoden työskentelyn jälkeen sovi -Sitten oli puhetta käsitteestä GRF eli ground reaction forces jossa paras teho saadaan kun jalka on pystysuorassa (vertikal) maahan nähden -näistä voimista 58% todettu liittyvän etujalkoihin mitä tulee painopisteeseen.-sivuhuomautuksena prof mainitsi etujalkojen välisen rintalihaksen, "petron",  jonka kehitys liittyy sivuliikkeiden onnistuneeseen työskentelyyn.
Se tieto mitä hevosen lihaksistosta saadaan on asiantuntijalle varsin hyödyllistä tietoa,  ja myös takaosassa on näitä sling-lihaksia reisien molemmin puolin bicepsin lisäksi.

 -Tässä mentiin jo hieman fysiikan puolelle, mutta vielä ihan ymmärrettävästi..
Lisää lihaksista- mm gluteus maximus eli iso pakaralihas ja sen käyttö joka tosin on tärkeä, mutta hevosen kokoamista ajatellen joutuu siitä lähtevä ja takakintereeseen ulottuva koukistaja (kuvassa "hamstring muscles") paljon kovemmalle! Kintereen epävakaus                                                                                                            ja jopa heiluminen liittyy tämän

lihaksen heikkouteen jota voidaan siellä maastossa mäkityöskentelyssä parantaa!
-"raising the whiters"-experiment  tapahtuu painamalla /"raapimalla" edestä rinnan alta taaksepäin etujalkojen välistä esim tylpällä kaviokoukulla tms.
Lannerankaa saa taas koholle painamalla kädellä hännänjuuren yläosasta



Sitten askellajeihin, jossa käynti ilman liitovaihetta on helpoin - painopiste pysyy melko keskellä
Kaksitahtisessa ravissa taas hevosen selkä jännittyy ja kantaa liitovaiheessa ja sen tasapainopiste vakauttaa ja kontrolloi raviliikettä. Sitten näytettiin "baited stretches" (=rounding exercises and bending excercises- kuva) joita voi hyvin tehdä ennen ratsastusta koska ne saavat selkänivelfasettien nivelsiteet liikkeelle ja helpottavat liikkumista joustoa lisäten, Näitä kaularangan ja osittain kylkienkin sivuttaisvenytysiä kutsutaan usein "porkkanaleikiksi" hyväksi todetun työkalun takia .

Jänteet ja niiden toiminta seuraavaksi. Ensimmäisenä mainittiin ei-elastiset "positional tendons" jotka ovat auttamassa lihastyötä ja helpottavat ennenkaikkea täsmällisyyttä- verrattiin pianonsoiton tarkkuuteen. Elastiset jänteet taas auttavat lihasten toiminnassa venytyksessä/supistuksessa ja säästävät sikäli energiaa. (Kun hevosen lihaksistoa työskennellään vahvemmaksi, tämä säästää jänteitä mutta hukkaa energiaa- --lisää ruokaa!!)

Lennokkuuteen tarvitaan näiden jänteiden kimmoisuutta ja "ponnahtavaa"voimaa mikä myös altistaa ne vaurioille. Kuten 40+ ihmiset, myös hevoset 12+ ovat jo sen verran kilometrejä taittaneet, että ylikuormittamista on vältettävä ja treenin on oltava säännöllistä ja vaihtelevaa niin ohjelman kun pohjan suhteen. 1-2 vapaapäivää viikossa jo vodaan suositella!

*On muisttettava, että raskasrunkoisellakaan hevosella ei ole yhtään sen "isommat" jänteet kun kevyemmällä, mutta painon johdosta rasitus on suurempi.

*Hevonen, jota ei nuorena ole rasitettu/treenattu, ei kestä vanhana!

*Kaikille hevosille on pohjaa vaihdeltava kestävyyden lisäämiseksi ja muistettava että kovin pehmeällä pohjalla ei kannata ratsastaa hevosta väsyksiin sillä silloin jänteet joutuvat erityiselle rasitukselle. Kovan työn jälkeen hyvä viilentää jalkoja! (Nyt kirjoittajan huomio: kestävän kehityksen nimissä - älkää ainakaan talvella sitä vettä tuhlatko jos lunta löytyy- siitä saa pariksikymmeneksi minuutiksi kivat sulavat paketit käärittyä jalkojen ympäri!)

*Nuoret hevoset: ULOS ja mieluiten ryhmässä leikkimään!

Tämä perjantainen "paketti" oli sen verran mielenkiintoinen, että vaikken lauantaina päässyt kuulemaan varusteiden vaikutuksesta hevoseen olin sunnuntaina paikalla kun prof .kertoi epäsymmetriasta eli vinoudesta hevosissa- todella mielenkiintoista. Mutta sen osan taidan purkaa vasta lauantaina- yllättäen näiden asioiden läpikäyminen muistiinpanojen mukaan vaatii jopa aivotyötä. Ja nyt en tarkoita pelkästään huonoa käsialaa....
-Kuvat julkaistu prf claytonin luvalla (1.5.2019)   Jatkoa siis seuraa!