kylmä suihku piristää -kuva Kyprokselta kesällä 2010Kai se vaan on hyväksyttävä, ettei aina jaksa olla innostava, tehokas ja aikaansaapa. Vaikka omalta kohdaltani elämänmeno on välillä tuntunut siltä kuin olisi jatkuva "mania" päällä eikä depressiosta tietoakaan, mutta koko tämä viikko on ollut aikalailla matalalentoa.
Nyky-yhteiskunta on pitkälti taloudellisiin arvoihin perustuva täällä länsimaissa, ja asettaa meille ihmisille rankat vaatimukset mitä tulee tehokkuuteen ja aikaansaamisiin. Ellet ole sataprosenttisesti mukana - pois alta. Ja aina pitää suorittaa. sitten ihmetellään kun nuorilla menee huonosti on viina& huumeongelmia, syrjäytymistä, juurettomuutta ja mielenterveyshäiriöitä.
Kaiken pitää myös aina olla "kivaa", vastoinkäymiset aiheuttavat suuria neuroottisia ongelmia, mielenrauhan järkkymistä ja traumoja. Ennenvanhaan todettiin vaan että "se mikä ei tapa, se vahvistaa".
Jazz-tapahtuman jälkeen olen lähinnä ollut saamaton- onkos se nyt sitä kesälomaa sitten? Ratsastustunteja toki päivittäin, mukavia oppilaita ja kivoja hevosia, vähän siivoamista, mansikan- ja mustikanpoimintaa, uimista ja saunomista, asioiden järjestelyä, mutta en edes ole saanut syksyn tunteja suunnitelluiksi, oma OPS vielä aivan kesken eikä kalenterimerkinnöissäkään ole mitään järkevää. Jaa, paitsi Grixien uudelleensiementäminen keskiviikkoiltana. En minä näistä hevosista näköjään pääse, kun vaan lisääntyvät. Yli kolmekymmentä vuotta elettyä "hevosenelämää" on jättänyt jälkensä. niin hyvässä kuin pahassakin. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois!
Sen soisi kaikkien nuortenkin keksivän, jokin intohimo, mikä vie mennessään, antaa jokaiselle aamulle syyn herätä, nousta ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan! Kaiken kattava uteliaisuus ja mielenkiinto uuteen ja oppimisenhalu - niin kauan kun sitä riittää on asiat hyvin!
Intohimon kohde saisi toki olla jotain vaaratonta ja jopa terveellistä kuten urheilu, eläimet, järjestötoiminta tai harrastus tai mielenkiintoinen työ. Ja siinä yhteydessä se tunne, että on tarpeellinen ja osallistuva - ihan jo osana Ericsonin tarvehierarkia-pyramidia! Valitettavasti ääri-islam kuten muutkin ääriuskonnolliset liikkeet vievät nuoria mennessään juuri sen omalla kohdalla tuntuvan tyhjyyden takia, jonka tilalle löytyy tapahtumia ja merkityksellisyyttä.
Tässä kuva käsityöläisestä Kyprokselta- käden taito on hyvä niin töissä kuin harrastuksisakin!
varsa Gawain nauttii käsittelystä! 
Yhteisöllisyys on tärkeä asia- se tunne, että kuuluu johonkin ryhmään ja että on hyväksytty. Se on ratsastuspiireissä niin itsestäänselvää, etten ole asiaa edes tullut ajatelleeksi. Oman ratsastuskoulutoiminnan parasta aikaa on ollut Mäntsälässä 80-90-lukujen taite, ennen laajaa matalasuhdannetta joka veti monelta toiminnalta jalat alta. Nuorilla oli tallilla selvät pelisäännöt- olin ilmeisesti aika tiukka- ja ketään ei syrjitty tai kiusattu ja kaikki osallistuivat. Kun nuorille antoi vastuuta, he myös kantoivat sen. Muistan kuinka porukka oli saanut "kerjättyä hyväntekeväisyyteen" Mäntsälän väristä maaleja, ja kauhisteltin lapsiraukkoja jotka "jollain jäteväreillä" maalasivat innolla silloista kerhotupaa- marjapuuron-oksennuksen.-vaaleanpunaiseksi. Kunnes minua informoitiin että kiltti sponsori oli antanut heidän itsensä valita värit. Olin sanaton. Piti vain hyväksyä että makuja on monenlaisia ja nuoret asuttivat sitä kerhotupaa, en minä.
Sen verran vielä mainitsen tästä "heppahöperyydestä" että ne nuoret, jotka aikanaan talleilla luuhasivat lähes aamusta iltaan, olivat koulussa ihan hyvin menestyviä, jotkut jopa priimuksia. Se, että ammentaa voimaa jostain harrastuksesta ei ole pois muusta elämästä!
Kesä ja marjat! Nam.
Sen verran olin reipas eilen, että sensijaan että olisimme menneet pojanpoikani kanssa "niiskuttelemaan" eli hoitamaan ja ratsastamaan/ajamaan ponillamme, suuntasimme mansikkatilalle ja poimimme alle tunnissa yli kolme kiloa (=3kg) mansikoita hintaan 11€. Nopeaa, edullista ja yhteistoiminnallista - poika pisteli mansikoita koriin tiuhaan tahtiin eikä olisi halunnut vielä lopettaa vaikka astia oli täynnä! Sama asia tapahtui edellispäivänä mustikkametsällä, ja ihme ja kumma, minä joka olen aina inhonnut mustikanpoimintaa, innostuin ja saatiin helpolla piirakanainekset kasaan!
Jokaisella meistä on omat vahvuutemme joita kannattaa hyödyntää- kuka on kätevä käsistään, kuka osaa laulaa tai piirtää, kuka tanssia, kuka on erittäin taitava sosiaalisissa suhteissa, kuka missäkin urheilussa. Nämä asiat olisi koulunkin hyvä kartoittaa vaikka pienillä merkinnöillä oppilasluetteloihin, niin jokainen opettaja pääsisi käsiksi niihin hyviin asioihin, joden avulla edetä . Ei tästä nyt sen enempää, oppilaat vielä odottamassa illemmalla, ja jos niitä mansikoita vielä vähän sinne pakkaseen tänään..
PS! kello on yli 23, mutta olen kuitenkin jossain tänään onnistunut - yli neljä kiloa perattua mansikkaa menossa pakkaseen. Hercule Poirot- dekkaria voi katsella hyödyllisesti marjoja perkaessa. Ja tunnit pidetty ja uimassa & saunassa käyty- kesä on ihanaa aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti