More ideas and hints for the daily work, stories about Ireland and dinner at Haikko

the Haikko manorhouse

Mia Lybeck (who has been an excellent organizer for everything !) explains to our group about the evening program at Haikko.

We began again at 10 am after coffee, and no by practicing the "dictagloss"-method where you write down clues of what you have been hearing, (twice) and then write it out. Nice and faster  method also for pupils who has problems with dictation!  We had also made notes about what we had learn´t yesterday, and the written textes were hanging on the walls while we checked as  many as we had time to do ;at least five. interesting!

Mark was then talking about teaching through the senses, and the need of motivation in every  subject. He remembered us also about the reasons why pupils not always are so alert - youths often  have slept too little, have love problems , might be hungry or waiting for the test next lesson....As a teacher, try to understand and always keep a "plan B"and flexibility with your lesson when you teach!

Take always your identity with you to the classroom and share your experiences, but not too much. Be interested in your students, mention their birthdays, collect knowledge about their hobbies, favorite music, films etc - there are hundreds of ways you can  keep your students focused!

We sorted out some grammar changes, especially differences between spoken and written English, and then we got a practice how and when to use the mobile:

The question was to find out how many and who the Irish noble price winners  in literature are. We worked in small groups and made this marks:

-in some groups only one or two persons opened their advices and searched info, and the others sat still or talked about other things.                                                                                                                        - In some groups there rose interesting discussions  about the subject.                                                       - in some groups they divided the search.                                                                                                - in some groups they got a lot more information than was required - in my group for instance, we made also marks about only two Finish nobelists and a lot of German ones!

Then we had to compare the information we had found by ourselves, with the "normal" way to keep a lesson  :                                                                                                                                                 

the teacher standing/ sitting in front of the students reading the information from a book and those students, who are active, making notes.                                                                                                                                            . 

The idea of this "test"was to show, that technical tools can be useful and even motivate pupils to do more, but remember to keep some suitable rules when and how to use phones!

Mark and Irish whiskey!

Ireland and also the Irish language was the next fascinating subject.  Knowing history helps to understand the present, and Ireland really is an interesting island with both protestant and catholic religions. Mark showed us some rare pictures from some islands on the Atlantic coastline, and also houses painted with a kind of graffiti made for the memory of  the hunger  years called the great Famine in 1845  when 1 million Irish people died or moved abroad.                                                                    

Poems, songs (Molly Malone!) and rhymes can help pupils to remember and learn things.

Then we took a look at an Irish whiskey bottle with interesting texts to fill in with different nouns or adjectives etc - again a proof that you can teach without a book by using your imagination! Then some of us tested a nice whiskey-toddy receipt Mark told about: Hot water, clove, dark sugar (or honey? ) and some lemon, and believe me - it tasted smooths and really good. Normally I don´t like whiskey at all!

Then we had even more things to rise a discussion about - everyone got a potato, and again we discussed in groups about different ways to fix food of potatoes, and could have continued talking about how it grows etc. Marl made us also consider about how and when you finish a discussion- sometimes it is alright to continue a good discussion instead of interrupting it briskly!                      

Then Mark also asked as to consider about this sentence:

"If you always do what you´ve always done, you´ll always get what you always got"

We finished the day by watching "some funny words in disorder to put in order" from the address www.wordle.net.  and videos where Mark was training his son to talk and play with the English language - nice to see a two-years-old boy act just like children in his age are acting. Most of us teachers are even mothers so it was moments of memorizing the childhood!

It took appr. 20 minutes for the ship to reach Haikko from Porvoo, just a nice short enough trip because of the rainy weather!

Haikko manorhouse, we sat in the Romanov- suite! We had such a nice dinner with either fried salmon or smoked beef and as dessert rhubarb pie with tasting cinnamon ice  cream. - lovely tastes! 

Mia Lybeck with two of the participants in the hall of the manor.

I will check the text tomorrow yet , but it was necessary  to write things down before I  forget things! 

Then I will also tell about the  program of Friday and  try to make a conclusion of all I learnt and how much of it I can practice with those pupils who have some kind of learning problems! And I think, it will be a lot! -John Dewey was mentioned again today, I like!

and last, something i fully agree with Mark about:

Spontaneous things are the best!

Inspirated in Porvoo - VAU!

I´m too tired to write down anything very clever, but this day has been so inspiring that I`m full of new ideas and can´t wait until school begins and I can begin to test them!

Porvoo- Borgå - it is so eye-opening to look at a very familiar town with the eyes of a tourist  - all new for me!

Mark Andrews is just what I remember from Kuopio two years ago - full of good humour, inspirated and openminded, a really heartwarming teacher! As I remembered, he is not only teaching the language, he is teaching us teachers how to teach! 

I put here just a few remarks of the work today - I`ll make a conclusion of these three days on Friday, because tomorrow we will have a nice dinner at Haikko manor house, where we enter by boat!

Ideas given by Mark:

-the beginning (of a lesson) gives you the atmosphere

-Don´t do things you can ask  your pupils to do (in our case, the blinds which were drawn down to keep the room dark enough for pictures)

-"the hotel boutique" - we had to solve the idea of this word in groups and we ´ve done some THINKING too!

-We had to create something new all the time, and were introduced to "the pyramide"- activity which was a good way to activate our teamwork skills and co-operation by writin/drawing down our thoughts about England! 

Here is five different thoughts of England- the last is our groups painting, what I´m partly in charge of.

We were divided into five groups of six/each, and after making the posters, we had to agree which of the points were most significant for England. Then Mark gave us a warning about to generalize too easy the English are...." etc. 

-Even if you have a plan for your lesson, try to feel your pupils interests for the moment and be able to use it! It means : "Go with the flow" 

-when the energy is flowing, don´t cut it off- be flexible!

-instead of doing a generalization of things, remember the sentence; "in my opinion"

 The English flag and how it was built

Finally we had a talk about the English flag and its history and about the vote they had in Scotland last Autumn and about how to talk about more personal things- we were introduced to know the PARSNIP -letters:

don´t talk about Politics, Alcohol, Religion, Sex, Narcotics, Ideologics or Porc  if you´re not very familiar with your students!

and then last but not least - don´t be afraid of the new it- systems the new generation is born with it! And we had a video with Marks two-years old son who first made some "learning-stuff" his father asked, but then used a computer gallantly!

We ended up the first day by watching a two minutes long  video telling the Jesus-story in a modern way - take a look!

Youtube - "the digital nativity"

Now, I have to get some sleep - it is a new day tomorrow. and I`m already waiting for it!

-

29-31.7. -odotettavissa englantia- porvoolaisittain!

SUKOL:n järjestämä kieltenopettajien englanninkesäkurssi odottaa ke-pe Porvoossa, ja vetäjänä superihana Mark Andrews GB:sta jonka kurssilla Kuopiossa olin jo kaksi vuotta sitten.

 Mark "laivautumassa" Kuopion risteilylle -13

Odotettavissa paljon ideoita, inspiraatiota ja ryhmätöitä and, of course, plenty of interesting discussion in both Finnish and English! Hope the weather will be nice, we will spend one evening strolling around in the old town of Porvoo, and the last evening at the manor Haikko, by boat! Allover, the program seems to be very interesting and I`m looking forward to it!

Palautuminen arkeen sujunut vähitellen, opiskelu- ja työinspis yhä hakuteillä, mutta viikonloppuna sain sentään käytyä Kemiössä ja poikkesin Kiskoon moikkaamaan myymääni hevosta, Lauraa. Oli mukava nähdä hevonen tyytyväisenä ja toimvana ratsain ja kisaura Martta-tyttösen kanssa on mukavasti alkanut, sijoituksia ja jopa voittoja on tullut niin este- kuin koulukisoistakin! Tämä on kasvattajalle sitä mannaa minkä takia tätä työtä olen jaksanut niin monta vuotta tehdä! 

Lauries Glorie

todistettavasti viimeinen kuva itsestäni ratsastamassa kilpaa, ja vieläpä kouluradalla, on viime vuoden elokuulta Porvoosta. Sijoitusta en muista, luokka oli joku vaB,  kun tuo koulupuoli on ollut itselleni vain välietappi esteisiin....

Mustikoita ja sieniä oli mukanani reissusta, ja kun ne nyt on perattu ja pakastettu, on olo lähes tyytyväinen. Tekemällä asioita ja asettamalla tavoitteita- joskus aivan pieniä- tulee hyvä olo. Näin oppilaillakin. Realistiset tavoitteet, pientä "tyrkkimistä" tarpeen tullen, ja avot- edistystä tapahtuu!

Yksi tosi ikävä asia jota on uutisissa otsikoitu eilen ja tänään, on Muhoksella perhekodin erään hoitajan murha ja nuorten paikalta  pakeneminen autolla. Tätä nimenomaista tapausta sen tarkemmin tuntematta, pelkään että kun pahoinvointi ylittää kaiken mahdollisen rajan , tyhmyys tiivistyy joukossa ja taustat ovat tosiongelmalliset, saattaa tämäntapaisia asioita sattua jatkossakin kun määrärahoja yhä tiukennetaan ja varhainen puuttuminen jää tekemättä! Ei perhekoti ole mikään rikollisten kasvatuslaitos, mutta varojen puuttuessa  ja ilmeisesti byrokratiankin vallitessa, on säästöillä todella ikävät seuraukset. Vasta viiden -kymmenen vuoden kuluttua näemme mitä tämän hallituksen tekemät säästöt koulutukseen maassamme vaikuttavat!

Heinäkuorma vuodelta 2011- tämä kesä oli ensimmäinen yli kahteenkymmeneen vuoteen kun en ole ollut heinätöissä!!! Mikä helpotus ja mikä haikeus!

GRIXIE,GAWAIN JA IRA

ihan pakko laittaa tämäkin kuva  -- pikkuäijä Gawain, reilut 2kk, tykkää hypätä! Tästä ollaan puuhaamassa kimppaomistajuutta, ja "Hevostalli.net" sivuston keskustelupalstalla koko idea, varsa, alullepanijat ym on jo teilattu täysin. Onneksi joukossa myös on ollut ihan kivoja kannanottoja, ja näyttäisi siltä että parinkymmenen hengen kimppaomistajuus toteutuisi. Tästä "some"n voimasta vaan senverran, etteivät ihmiset ajattele miten pahasti he voivat loukata- etenkin nuoret ovat niin herkkiä kritiikille! Kiusaamistahan esiintyy myös, ja tällä saralla ovat tytöt poikia paljon pirullisempia ja taitavempia! 

"Ammuttu nuoli ja sanottu sana- niitä et takaisin saa"

palailen perjantaina tai myöhäistään lauantaina kurssikuulumisten kera!

Pää tyhjä - eikä vieläkään kesää!!!

24.07.2015

kylmä suihku piristää -kuva Kyprokselta kesällä 2010

Kai se vaan on hyväksyttävä, ettei aina jaksa olla innostava, tehokas ja aikaansaapa. Vaikka omalta kohdaltani elämänmeno on välillä tuntunut siltä kuin olisi jatkuva "mania" päällä eikä depressiosta tietoakaan, mutta koko tämä viikko on ollut aikalailla matalalentoa.

Nyky-yhteiskunta on pitkälti taloudellisiin arvoihin perustuva täällä länsimaissa, ja asettaa meille ihmisille rankat vaatimukset mitä tulee tehokkuuteen ja aikaansaamisiin. Ellet ole sataprosenttisesti mukana - pois alta. Ja aina pitää suorittaa. sitten ihmetellään kun nuorilla menee huonosti on viina& huumeongelmia, syrjäytymistä, juurettomuutta ja mielenterveyshäiriöitä.
Kaiken pitää myös aina olla "kivaa", vastoinkäymiset aiheuttavat suuria neuroottisia ongelmia, mielenrauhan järkkymistä ja traumoja. Ennenvanhaan todettiin vaan että "se mikä ei tapa, se vahvistaa".

Jazz-tapahtuman jälkeen olen lähinnä ollut saamaton- onkos se nyt sitä kesälomaa sitten? Ratsastustunteja toki päivittäin, mukavia oppilaita ja kivoja hevosia, vähän siivoamista, mansikan- ja mustikanpoimintaa, uimista ja saunomista, asioiden järjestelyä, mutta en edes ole saanut syksyn tunteja suunnitelluiksi, oma OPS vielä aivan kesken eikä kalenterimerkinnöissäkään ole mitään järkevää. Jaa, paitsi Grixien uudelleensiementäminen keskiviikkoiltana. En minä näistä hevosista näköjään pääse, kun vaan lisääntyvät. Yli kolmekymmentä vuotta elettyä "hevosenelämää" on jättänyt jälkensä. niin hyvässä kuin pahassakin. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois! 

Sen soisi kaikkien nuortenkin keksivän, jokin intohimo, mikä vie mennessään, antaa jokaiselle aamulle syyn herätä, nousta ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan! Kaiken kattava uteliaisuus ja mielenkiinto uuteen ja oppimisenhalu - niin kauan kun sitä riittää on asiat hyvin!
Intohimon kohde saisi toki olla jotain vaaratonta ja jopa terveellistä kuten urheilu, eläimet, järjestötoiminta tai harrastus tai mielenkiintoinen työ. Ja siinä yhteydessä se tunne, että on tarpeellinen ja osallistuva - ihan jo osana Ericsonin tarvehierarkia-pyramidia! Valitettavasti ääri-islam kuten muutkin ääriuskonnolliset liikkeet vievät nuoria mennessään juuri sen omalla kohdalla tuntuvan tyhjyyden takia, jonka tilalle löytyy tapahtumia ja merkityksellisyyttä.

Tässä kuva käsityöläisestä Kyprokselta- käden taito on hyvä niin töissä kuin harrastuksisakin!

varsa Gawain nauttii käsittelystä!

Yhteisöllisyys on tärkeä asia- se tunne, että kuuluu johonkin ryhmään ja että on hyväksytty. Se on ratsastuspiireissä niin itsestäänselvää, etten ole asiaa edes tullut ajatelleeksi. Oman ratsastuskoulutoiminnan parasta aikaa on ollut Mäntsälässä 80-90-lukujen taite, ennen laajaa matalasuhdannetta joka veti monelta toiminnalta jalat alta. Nuorilla oli tallilla selvät pelisäännöt- olin ilmeisesti aika tiukka- ja ketään ei syrjitty tai kiusattu ja kaikki osallistuivat. Kun nuorille antoi vastuuta, he myös kantoivat sen. Muistan kuinka porukka oli saanut "kerjättyä hyväntekeväisyyteen" Mäntsälän väristä maaleja, ja kauhisteltin lapsiraukkoja jotka "jollain jäteväreillä" maalasivat innolla silloista kerhotupaa- marjapuuron-oksennuksen.-vaaleanpunaiseksi. Kunnes minua informoitiin että kiltti sponsori oli antanut heidän itsensä valita värit. Olin sanaton. Piti vain hyväksyä että makuja on monenlaisia ja nuoret asuttivat sitä kerhotupaa, en minä.

Sen verran vielä mainitsen tästä "heppahöperyydestä" että ne nuoret, jotka aikanaan talleilla luuhasivat lähes aamusta iltaan, olivat koulussa ihan hyvin menestyviä, jotkut jopa priimuksia. Se, että ammentaa voimaa jostain harrastuksesta ei ole pois muusta elämästä!

Kesä ja marjat! Nam.

Sen verran olin reipas eilen, että sensijaan että olisimme menneet pojanpoikani kanssa "niiskuttelemaan" eli hoitamaan ja ratsastamaan/ajamaan ponillamme, suuntasimme mansikkatilalle ja poimimme alle tunnissa yli kolme kiloa (=3kg) mansikoita hintaan 11€. Nopeaa, edullista ja yhteistoiminnallista - poika pisteli mansikoita koriin tiuhaan tahtiin eikä olisi halunnut vielä lopettaa vaikka astia oli täynnä! Sama asia tapahtui edellispäivänä mustikkametsällä, ja ihme ja kumma, minä joka olen aina inhonnut mustikanpoimintaa, innostuin ja saatiin helpolla piirakanainekset kasaan!

Jokaisella meistä on omat vahvuutemme joita kannattaa hyödyntää- kuka on kätevä käsistään, kuka osaa laulaa tai piirtää, kuka tanssia, kuka on erittäin taitava sosiaalisissa suhteissa, kuka missäkin urheilussa. Nämä asiat olisi koulunkin hyvä kartoittaa vaikka pienillä merkinnöillä oppilasluetteloihin, niin jokainen opettaja pääsisi käsiksi niihin hyviin asioihin, joden avulla edetä . Ei tästä nyt sen enempää, oppilaat vielä odottamassa illemmalla, ja jos niitä mansikoita vielä vähän sinne pakkaseen tänään..

 Puutarhanhoito- ei todellakaan kuulu vahvuuksiini, mutta joskus se aurinko paistaa risukasaankin kun keskeltä rikkaruohoja kehkeytyi näinkin ihana ruusu!

PS! kello on yli 23, mutta olen kuitenkin jossain tänään onnistunut - yli neljä kiloa perattua mansikkaa menossa pakkaseen. Hercule Poirot- dekkaria voi katsella hyödyllisesti marjoja perkaessa. Ja tunnit pidetty ja uimassa & saunassa käyty- kesä on ihanaa aikaa!

JAZZ, WATER, SUMMER and WATER AGAIN! but joyful and nice with good friends!

PORI JAZZ

lauantaina 18.7.2015  

Viimevuotisessa seurassa - Riitan ja Tiinan kera - nokka kohti Poria Hyvinkäältä klo 9 lähtien. Aurinkoa & sadetta luvattu tasaisesti, ja konserttiliput lupasivat sisäänpääsy klo 13 alkaen Kirjurinluodolle.

Hotelli Cumulus viime vuotuiseen tapaan varattu majapaikaksi, ja sinne jätimme kamppeet puolenpäivän jälkeen.                                                                                                                                  ( Tosin sunnuntain aamiaisen jälkeen sovimme vaihtavamme ensivuoden majapaikan - tee loppu, leivät loppuivat, kahvi suorastaan pahaa ja valomerkki ilmoitti klo 9.30 aamiaistilaisuuden päättyneen, jolloin lisämaksusta saisi jatkaa  brunssilla kello kymmenen! Henkilökuntaa emme voi syyttää- tekivät parhaansa vaikka oli alimiehitys, mutta johtotasolle terveiset siitä, ettei ihan kaikkia murusia kannata asiakkaiden kustannuksella yrittää kerätä - mahtoiko tuolle brunssille olla paljonkaan osallistujia?)

Nepalilainen ravintola torin tuntumassa sai toimia meille lounaspaikkana, ruoka oli hyvää, hinta kohtuullinen ja palvelu erinomaista joten vatsat täynnä jatkoimme matkaa kohti määränpäätä.

Jazzkadulle tultaessa alkoi tihkusade, mutta urhoollisesti katsastettiin muutamat standit matkalla Kirjurinluodolle, jossa oli sisäänkäyntejä viimevuodesta lisätty ja pahoja jonoja ei päässyt syntymään.

Sateen takia nautimme kahvit katoksen alla ja majoittauduimme hetkeksi uuteen "lepoilutelttaan" jonne tiensä olivat löytäneet muutkin sadettapakoilevat, mutta jonne musiikki kuului sopivasti.

Riitta tutkimassa jazz-kadun tavaratarjontaa, huomioi repun kiinnitys sadetakin alla :)

Tiina hoitaa puhelimitse yrittäjän työasioita ja itse taidan vaan nauttia kuivassa paikassa istumisesta.

Komeaääninen laulajatar U.S.A.sta,  Liv Warfield lämmitti yleisön mukavasti iltapäivän sateessa, ja tunnelma toki meilläkin nousi kun pääsimme anniskelualueelle ja juhlan kunniaksi tilasimme punaviiniä. Seuraavaksi esiintyi jäähyväiskiertueellaan Kuubasta "Orhestra Buena Vista Social Club " esittäen hyvinkin brasilialaistyylistä rytmikästä musiikkia Omara Portuamdon laulaessa. Jo 84-vuoden ikään ehtinyt laulajatar oli hauraan näköinen , mutta ääni yhä voimissaan. Tässä vaiheessa oli sade jo onneksi tauonnut, ainoastaan villasukkia ja vahakangastakkia alkoi olla illan viiletessä ikävä...

Omara Portuando

Soul-tyyppistä blues-vivahteista tanssimusiikkia tarjoili jo 70-luvulta tuttu "Kool & gang" letkeällä meiningillä ja siinähän tuli ihan nuoruus mieleen 70-80-luvun taitteen musiikin myötä. 

Illan pääesiintyjäksi oli valikoitunut aikanaan Led Zeppeliniäkin johtanut Robert Plant, jonka musiikki ei kuitenkaan meihin arvon naisiin ihan kolahtanut, vaikka omalla alallaan ihan hyvää lie ollut - muutamia taitavasti soitettuja kitarasoolojakin oli joukossa. -Liekö eläkeiän nostaminen ollut  ajankohtaista tuolla maailmallakin, kun tälläkin herralla ikää jo 66 vuotta mutta yhä  jalka nousi ja ääni kulki? 

Robert Plantin hyvästelimme puoliltaöin, meidänikäisemme ladyt eivät enää menneet jatkoille, joten hyvinnukutun yön jälkeen  lähdimme  sunnuntaiaamuna sadekuurojen vuorotellessa auringon kanssa vielä jazz-kadulle ja saimme paikallisoppaaksi Tiinan oppilaan, Porin taideyhdistyksen puheenjohtajan Anna Hallsin, joka esitteli meille Porin taidegallerioita ja työpajan. Sadetta kävimme vielä pitämässä Keski-Porin kirkossa, josta suuntasimme autolle ja kotimatkalle iltapäivällä. Kaikkiaan taas ihan virkistävä irtiotto arjesta ja paljon ideoita herättävä kokemus!!

Porilaista graffitia- ihan luvalla Annankadun ja Valtakadun sisäkorttelissa. 

 kirkossakin kävimme...

lisää graffitia

Oppimisen antia koko viikolta -

UTELIAISUUS, ENNAKKOLUULOTTOMUUS ja ITSENSÄ LIKOONLAITTAMINEN ovat ehkä ne päällimmäiset asiat jotka tämän tapahtumarikkaan viikon jälkeen tulevat mieleen.

Muutama lyhyt kommentti - en tee mind-mappia kun vanhanaikaiset ranskalaiset viivat viestivät saman asian siitä, mitä olen oppinut:

-Porin kaupunkikartta, ruokapaikat, tapahtumapaikat tulivat tutuiksi

-juttuhetki yksinäisen ikäihmisen kanssa kissoista tuntui ihan hyvältä alkuviikon majapaikassani - toivottavasti Bed& Breakfast- tyyppinen majoitus saa maassamme lisäsijaa.

-hyvin organisoitu tapahtuma jättää hyvän jäljen

-Savonlinnassa olisi syytä myös panostaa toiseen kotimaiseen. Sitä kutsutaan asiakaspalveluksi

-Taidetta kaikille, kaikilta ja jokapuolelle - HYVÄ asia!

-Oppia voi monella eri tavalla, monessa eri paikassa.

-Ekologisuus alkaa näkymään jo liikeajattelussa- keskustelutilaisuus Itämeren elvyttämisestä erityisen positiivinen .Nyt sitä yhteistyötä nuorten ja myös luonnonsuojelijoiden kanssa pitäisi jakaa.

-Liikkua voi huomaamattakin - uudet suunnitelmat jokapäiväisestä "pakkoliikunnasta" voisi ujuttaa opintoihin huomaamatta - haittaako tuo, että jokin luokkatila sijaitsee vaikka kilometrin tai kahden päässä koulusta kunhan annetaan AIKAA siirtymiseen?

-hevosalan ihmisten kanssa viettäessäni aikaa, huomasin taas miten KOKONAISVALTAINEN elämäntapa hevos- ja ratsastusurheilu on. Liikuntaa, vastuunkantoa, sosialisuutta ja ammattipuolella- RANKKAA TYÖTÄ. 

Kaikenmaailman valittajat voisivat huolehtia vaikka kymmenpäisestä hevoslaumasta, ratsastustunneista, hevosen kouluttamisesta, oman firman laskuista,kirjanpidosta, markkinoinnista ym muutaman kuukauden niin oppisivat mitä OIKEA työnteko on.

-Huippu-urheilusta ja liikunnan harrastamisesta puhuttaessa voitaneen miettiä myös amatöörin ja ammattilaisen eroa. Tästä hieman omia ajatuksiani:

Toimiessani ammattilaisena ratsastuskouluyrittäjänä ja hevosten kasvattajana ja -kouluttajana tein aina nuorten hevosten  kilpailusuunnitelman koko kaudeksi; talvesta alkaen. Myös kisakalenteriin oli tutustuttava ja kauden päätavoite tähtäimessä (omalta osaltani usein suuripalkintoinen Breeders Prize) oli tehtävä alustava kisasuunnitelma. Vaikka kisoja Etelä-Suomessa on riittämiin, ajoin juhannuksena 2002 Kiuruvedelle kilpailemaan koska samana vuonna Breeders oli sillä suunnalla eli Kuopiossa ja halusin varmistaa että hevoseni matkustaa pitkiäkin matkoja rauhallisesti ja osaa yöpyä vieraassa paikassa. -Grixie voitti Breedersin tuona vuonna ja yli 5000 € palkintosumma oli ihan hyvänä palkkiona tehdystä työstä .                                                                                                                                   Tässä kohtaa muistui mieleeni niinkin raadollinen asia, että kun isän hautajaispäivää vuonna 1992 mietittiin omaisten  kanssa, ilmoitin heti ettei minulle viikonloppu sopisi kun oli kisoja. Isä laitetiin haudan lepoon eräänä torstaina. Tärkeysjärjestys ennenkaikkea!

Valmennus tähtäsi aina ja vain paraneviin suorituksiin, toki "force-majeure"-tapauksiakin sattui, mutta niihen ei kuulunut huonot sääolosuhteet, likaiset ratsastushousut, väärä satula tai naapurin puutarhajuhlat pienestä flunssasta puhumattakaan! Työ oli hoidettava, hevoset ratsastettava kunnolla.

 palkintojenjaossa Breeders 2014 Ypäjä Graal-Jenna Yrjövuori 4. Tänä vuonna jo useita voittoja 130cm-luokissa.Systemaattisen jalostuksen ja työn tulos- Sebbe Numminen& Satu Liukkonen työstäneet poikaa Ruotsissa 3-vuotiaasta 5-vuotiaaksi asti ennen myyntiä Jennalle. Juniorityttö totutteli vuoden poneista hevosiin siirtymistä, mutta nyt on oikea sävel alkanut löytymään, upeata!

 Jokakesäistä toimintaa vuodesta 1986 jolloin ravuritamma Lucky Surprise syntyi. Tässä Grixie nyt jo kolmivuotiaan (i Cagliostro) Georgen kanssa.

"Pippi är starkast i världen men Ira är nog näststarkast"Pienen ponivarsan ottaminen syliin sujuu, ruumillinen työ käy kuntoliikunnasta. Vasta omasta tallista luopuminen on pistänyt miettimään kuntolenkkejä ja salillakäyntejä. Peruskunnosta huolehtiminen on jokaisen ihmisen velvollisuus, ja keinoja on paljon joten jokainen löytäköön itselleen sen sopivimman!

Kaikessa toiminnassa oli suunnitelmallisuus mukana - vaikka muuten olen hyvinkin "hetken lapsi" ei urheilutuloksia voi odottaa tehtävän hetken mielijohteesta. Pidin myös päiväkirjaa ratsastuksesta, ja ainakin kisoista piirsin radat ja kommentoin paperille missä oli ollut ongelmia ja mikä meni hyvin. 

Samat asiat mitkä liittyy valmennukseen ja urheiluun yleensä ovat  päteneet hevoskasvatuksessani - olen usein miettinyt miksi ratsuhevosten tiinehtymistilastot ovat  niin huonot, ennenkuin minulle selvisi, etteivät kaikki tammanomistajat toimikaan tammojen ehdoilla, vaan mietitään miten jonkun tamman kuljetus oriin luo sattuisi yksiin kesälomamatkan kanssa, tai ei saada siemennystä/astutusta oikeaan aikaan kun on työkiireitä tai kukaan ei ehdi viedä hevosta oriasemalle tai eläinlääkäri ei juuri sinä hetkenä vastaa puhelimeen...Olen itse liikkunut hevosautolla tamman kanssa maanteillä jopa öisin  tai muuten vaan ajellut lentoasemalta tai oriinpitäjän luota spermatuubi kainalossa lukemattomat kerrat mitä ihmeellisimpinä kellonaikoina.Kerran heräsin juhannusaamunakin neljältä laittaakseni Toscalle kiimankatkaisupiikin ohjeiden mukaan , eikä siinä ollut mielestäni mitään kummallista. mutta omien tammojen tiinehtyvyys on ollut arviolta yli 90% kun varsojakin on vuosien varrella syntynyt yli kuusikymmentä. On nähty vaivaa. 

Keli mikä keli- työt on hoidettava!

Talvella poseeramassa David Cassidy ja Galahad 

Sitten asia, josta voidaan olla hyvinkin eri mieltä, mutta uskallan yhä väittää, että myös OPETTAMINEN  on kutsumustyötä ja vaatii vaivannäköä. Toki voidaan heikkenevien PISA-tulosten varjossa vinkua ja valittaa puutteellisesta tekniikasta, mutta työhön paneutuminen, oppilaan kuunteleminen ja AIKA on se jolla ratkaistaan niitä todellisia ongelmia. 

Tämän kun muistaisi. 

Keskiviikon antia torstaita myöten...

Puuvillan puisto tarjosi keskiviikona mielenkiintoista kuultavaa heti aamusta otsikolla "Tuevaisuuden lukujärjestys-miten oppiminen muuttuu"

Juontajana Helsingin YO:n Katri Korolainen ja kuultavina vas, prof.Leena Krokfors, HS:n Caijus Niemi, keskustan Tuomo Puumala ja aivotutkija Mari Tervaniemi.
Kaikkiaan mielenkiintoinen ja avartava keskustelu, missä mietittiin yli ainerajojen ulottuvaa yhteistyötä, musiikin vaikutusta oppimiseen, eheytettyä ilmiöpohjaista näkökulmaa ja itsenäistä tiedonhankintaa. Niemi korosti medialukutaidonja kriittisen lukemisen tärkeyttä ja Tuomo Puumala painotti opitun tiedon soveltamisen taitoa.
Hyviä ajatuksi kaikkiaan, ei mitään mullistavaa, mutta mahdollisuuksia myös erilaiselle oppijalle omalla tavalla omaksumiseen! HYVÄ!

- Koska  syksyn ohjelmassa on osaltani myös tulossa keke-koulutusta (=kestävä kehitys) en valitettavasti päässyt päällekkäisyyksien takia kuuntelemaan Greenpeacen "hiililaivan uppoamisesta energiaremonttiin" ulottuvaa keskustelua. Olisi ollut mielenkiintoista verrata tämän porukan radikaaleja mielipiteitä torstaina kuulemaani Ålandsbankenin isännöimään "Elävä Itämeri" -tilaisuuteen!!!

Suomen lukiolaisten liitto etunenässä tarjosi kutsutuille tahoille hyvän ja ravitsevan koululounaan jossa 95% kotimaisia raaka-aineita. OPH mukana tiedottamassa, paikkana remontin alle piiloutuva Kuninkaanpuiston koulu, joka ei ulkoisesti kovin houkuttelevalta näyttänyt, mutta sisälle tultaessa oli mukava ja avoin fiilis hyvän lohikeiton ääressä. Marjaana Mannisen keräämä aineisto kouluruoasta oli mielenkiintoiben , etenkin kun ongelmasksi näyttää muodostuvan pikemminkin yläluokilla ja lukiossa ruoan syömämättömyys kuin hinta/laatu.

 Marjaana Manninen  esittelemässä OPH:n aineistoa ja tutkimustuloksia.

 Herkullisen lohisopan jatkeena mansikkakiisselia ja kahvia - tällä kertaa porilaisen Eskimo-pakkausyhtiön sponsoroimista astioista. Kesäiset lomien aiheuttamat tiskaamisongelmat päätyivät Eskimon hoidettaviksi- lautaset maatuvaa paperia, onneksi Keke;n kannalta...

"Paremman oppimisen paikka"- Suomi-areenan katetulla pihalla oli jo hyväsää käynnissä sinne päätyessäni enkä siis alusta asti ollut kuuntelemassa mm miten  uusi opetusministerimme Sanni Grahn-Laasonen perustelee koulujen/koulutuksen valtavia säästötavoitteita. Kovin painotettiin ettei pahoja leikkauksia tarvita, kunhan vaan karsitaan päällekkäisyyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäisistä keskustelijoista oli osa vaihtunut, ja koolla olleet heittivät ajatuksina halun motivoida ja kannustaa , oppilaaan oikeus tulla kuulluksi, syrjäytymisen ehkäisy -miten näkyy leikkauksia tehdessä- tulokset vasta vuosien kuluttua. yksilöllisyys ja opintopolkujen joustavuus katsottiin myös tärkeäksi. Vähän kuulosti kaunopuheelta ja sananhelinältä, ympäripyöreätä vaikka ihan mukavia ajatuksia tässäkin!

opetusministerimme,  Sanni Grahn-Laasonen, on myös äiti. Usein taidamme unohtaa että politikkomme ovat myös tavallisia ihmisiä ja jopa perheellisiä!

Kirjastoon mars! Ja miettimään miten minusta tuli kirjailija? Tai ainakin tätä miettivät vas kuvassa Milja Kaunisto, ylen uutisankkuri Matti Rönkä, Eppu Nuotio ja JP Koskinen kun he tunnin verran viihdyttivät kuulijakuntaa kertomuksillaan siitä esikoisteoksesta ja missä ja miten sitä kirjoittamisinspistä löytää! 

tähän voin vain lisätä sen ajatusen, että moni ongelmanuori voi saada kirjoittamalla helpotusta elämäänsä, vaikka tuloksia ei välttämäti näytettäisii edes opettajalle vaan pöytälaatkolle!

15.45 eteenpäin oli luvassa MTVn "suuri viihde- ja draamakeskustelu" sekä diskussion på svenska om "försvarspolitik och hurudan allians vi har 2025 i vårt land"?

Tilaisuudet lähes vierekkäin, joista MTV oli pettymys kun taas Peter Nymanin juontama ulkopoliittinen paneeli oli yllättävän kiinnostava. Edestakaisin siinä tuli laukattua, hyvä asia liikuntaa ajatellen :)

Näitä poliittisia "eläimiä" kun yleensä vaan näkee/kuulee TV:ssä niin Haglund ainakin oli ihan edukseen! Keskustelu Ruotsin mahdollisesta kiinnostuksesta kanssamme puolustusyhteistyöhön tosin rönsyili ja mielipiteet vaihtelivat, no, kai ne naapurit nyt meitäkin sitten auttaisi kovan paikan ttullen. 

Loppuillan, päivällisen jälkeen, vietin sitten hevostellen kun pääsin katsomaan kasvattaamani ja kuusivuotiaaksi asti kilpailuttamaani DIMMYä Leenan  ja hänen perheensä kanssa. Tarkasti minut haisteltiin läpi, tunnistettiin siis. 

TORSTAI-aamu olisi alkanut Zumballa jos olisin ollut aktiivisempi , mutta aina ei jaksa. Suotakoot tämä siis välillä oppilaillekin!

Puuvillan puistossa, partiolaisten toimesta ihana keskustelu siitä, ettei koulu aina riitä...

Mukana mielenkiintoisia persoonia; ihana, vihreiden Jani Toivola - koulukiusattu,- Hjallis Harkimo- luokalle usesti jäänyt, Piia-Noora Kauppi finanssialan keskusliitosta, Anna Munsterhjelm, partiolaisten puheenjohtaja, mukana myös lukiolaisten liitossa ja varsinainen energiapommi,  ja sd:n Esa Suominen . Yhtenä huomionarvoisena pointtina keskustelussa mieleeni jäi vapaaehtois- ja harrastustyön tärkeys mainittavaksi myös CV:ssä! Työnantajapuolen edustajat antoivat selvästi ymmärtää, että mitä aktiivisempi (toki ei sentään ihan satoja  luottamustehtäviä...) nuori on, sitä mieluummin otetaan töihin! Vapaaehtoisuus ja oma mielenkiinto toki tärkein - ei mitään pidä harrastaa kartuttaakseen CV:n tietoja!!! Mutta, Piia-Noora mainitsi että esim USA:ssa asianajajatutkintoon kuuluu vapaaehtoistyön osuus! Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa yhä enemmän tarvittavia tunneäly ja sosiaalisia taitoja, johtamistaitoja kehitetään nimenomaan harrastetoiminnan yhteydessä! -tämä on niin tuttua ratsastuskoulutoiminnassa, hevosnuoret ovat aina kantaneet vastuuta niin eläimistä kuin kavereistaankin! Suomessa tapahtui näiltä tiimoilta valtava notkahdus kun 90-luvuna alussa vanhempien valitukset Suomen Ratsastajainliittoon aiheutti "hoitajakadon" talleilta ja ratsastamaan ruvettiin tulemaan kello kaulassa. Tallilla vietetty aika on monelle nuorelle ollut jopa syrjäytymisen ehkäisyä! 

 Neuvottelufoorumin huomiona myös se, että vaikka työ mielellään saisi olla intohimo ja mielenkiinnon kohde on myös hyväksyttävä se ajatus että joku tekee töitä "vaan" sen toimeentulon takia ja ne varsinaiset intressit ovat ehkä intohimoisesti jossain harrastuksessa. Myös monikoulutuksellisuudesta ja tulevaisuuden tavoitteista puhuttiin, ja ja ajatus näyttötutkintomahdollisuudesta myös akateemisella alueella oli esillä. Kaikkiaan mielenkiintoinen ja positiivinen paneeli, vaikka nyt Hjallis ei ollutkaan Janin kannattaman joogan puolella ;)

juontajavaihdoksesta jäi nuoren miehen nimi multa kuulematta, mutta blondiinin  vieressä istuva aina niin positiivinen vihreiden Jani Toivola lie kaikille tuttu! 

Esa Suominen ja energinen partiolainen Anna Munsterhjelm

kehitysvammainen poika "pöllähti" areenalle kesken keskustelun asettaen paneelikeskustelijoiden huumorin ja erilaisuuden sietokyvyn testiin - hyvin onnistui Pia-Noora suodattamaan kaikki ylimääräiset pusut ja halaukset ennenkuin pojan äiti lapsensa  haki! :)

-valinnanvaikeudesta johtuen kuulematta jäi koulukirjan digitalisoiminen, nordisk välfärd utan kultur- finns det? ja AApiskukko aavikolla- projekti osaamisen viennistä mikä olisi ollut hyvinkin mielenkiintoista kuultavaa.

"Ei polku tää...viekö se minnekään ?" SAKKI ja SAMOK keskustelua klo 12.15 jatkui opinnoista ja opintopoluista Arja Juvosen, Aila Paason, Pipsa Hurmerinnan, OlliPekka , nuorten edustajan Sonjan ja skeittilautailija Teron kanssa.  Tiukan ohjelman ja etäisyyksien takia en tähänkään tilaisuuteen ehtinyt ihan ajoissa, mutta paljon heräsi kysymyksiä kun sivuttiin ammattikoulutusta, ja hyvin monenkirjava oli keskustelijoiden tausta- esim OAMK:n koulutuspäällikkö Arja Paaso on kasvatustieteiden professori, mutta käynyt pitkän opintien alkaen keskikoulusta keittiöpuolemn ammattikouluun ja siitä myöhemmin restonomiksi ja ammattiopettajaksi, kasvatustieteiden maisteriksi ja apulaisrehtorin viran myötä johtamistaidon opintoja ja tri väikkäri vuonna 2010- tässä hyvä todiste elinkäisestä oppimisesta!

Hauskoja urakehityksiä on ollut myös Pipsa Hurmeinnalla, joka kymmenen vuotta elätettyään itsensä mallina Pariisissa päätyikin kokiksi aikuisopintojen kautta ja nauttii työstään. - Terolla taas "nurinkurinen" tausta kun hän on takerrellen suorittanut perusopinnot ja vasta iltalukiossa sai yo-myssynsä. Jatkettuaan sitten opintoja yliopistossa ja valmistuttuaan maisteriksi biologia pääaineenaaan, vaihtoikin täysin suunnitelmia ja perusti yrityksen kahden kaverinsa kanssa toimien nyt asiantuntijana ja rakentajana skeittiratojen parissa!  -Työelämän pelisäännöistä lisätietoa jo koulupenkille kaipasi opiskelijoiden edustaja Sonja , jolla oli takanaan ikävä työssäoppimisjakso yksityistä vanhainkodista. Itse sain puheista sellaisen käsityksen, että ehkä oppilaassakin tällä kertaa oli ollut hieman vikaa. en ole samaa mieltä siitä, että KAIKKIEN työssäoppimispaikojen pitää olla niin kympin arvoisi- jokunen huonokin kokemus saattaa kasvattaa nuorta hyvinkin ! Tietää ainakin mitä EI halua työelämässään!

-Arja Juvonen puhui niin positiiviseen sävyyn uusista opintopisteitä, etten voinut olla kysymättä miten ne hänen mielestään vaikuttavat opettajien työhön. No, hänen mielestään jo kymmenen vuotta sitten lanseerattu näyttösysteemi olisi hyvänä pohjana ammattipuolelle, enkä ollut tajunnut mainita huoleni koskevan eniten atto-aineita, Työtähän uusi systeemi toki alussa tuottaa, sen hän myönsi.

kello 14 alkoikin taas useampi mielenkiintoinen keskustelu, joista valitsin maantieteellisesti lähimmän "hyvät ja huonot uutiset koulunpenkiltä"  jossa Reetta Räty ja Ville Blåfield  hauskasti vetivät keskustelua viime aikojen ajankohtaisista otsikoista liittyen koulumaailmaan. Jo aiemmin esiintyneet Duudsoninen ihana Parviainen ja kepun  Tuomo Puumala loistivat fiksuilla kannanotoillaan, kun taasen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei mitenkään vakuuttanut hiljaisella olemuksellaan, Keskustelun aiheina  mm huonontuneet PISA-tulokset, tutkimus poikien istumisesta, intialaisten koululaisten lunttaamisesta - suorastaan hauskoja otsikoita joita puitiin ihan asiallisesti mutta pilke silmäkulmassa. LIIKUNNASTA tai pikemminkin sen puutteesta nousi keskustelua ja Parviainen oli hieman huolissaan nykyään vallitsevasta "yliturvallisuusongelmasta" - pienikin onnettomuus liikuntatunnilla aiheuttaa jopa poliisittkinnan ja "syyllisen "etsimisen. Myös aivotoiminnen kehittämisestä jopa ulkoa-oppimisen kautta keskusteltiin, ja vaikka

                                                                                           ilmiöpohjainen oppiminen on suuressa muodissa, luovat päivän rutiinit turvallisuutta etenkin erilaisille oppijoille , koska kaikki eivät ole "itsestäänohjautuvia" ja projekteista innostuneita. Miten paljon koulu saa muuttua, että kaikki oppilaat kuitenkin ovat toiminnassa mukana? 

ihanat Duudsonit - tällä miehellä opettajkoulutus! 

iltapäivän ohjelmasta valitsin sitten LAHJAN ITÄMERELLE jotta saisin vähän eväitä omaan KEKE-koulutukseeni ja toki ihan mielenkiinnosta luonnonsuojeluun. Osallistujat olivat isojen liikelaitosten johtajia ja MTK:n Sitran ja Metsähallituksen edustajia, varsin kattavasta kokoonpanosta puuttui ainoastaan mielestäni WWF, Luontoliitto ja Greenpeace, jota asiaa kysyinkin . Viimeksimainittu toki hyvin radikaalia toimintaa harrastava yhdistys, mutta ellet pysty voittamaan vihollista, eikö kannattaisi lyöttäytyä? Ajatukset, toimenpiteet ja yhteinen huoli meriemme tilasta voisi hyvinkin poikia ajatuksia yhteistoiminnata tulevaisuudessa? Kimmo Mäki Helsingin satamasta kertoi mielenkiintoisen yksityiskohdan uuden sataman rakentamistyötsä- Jätkäsaaren LänsiSataman laajennuksen yhteydessä panostetaan polttoainekuluja säästävään (ja saasteita vähentävään!) uuteen imukuppikiinnitykseen, jolloin edestakainen aluksen "parkkeeraaminen" vähenee jopa 350tonnin polttoainesäästössä vuosittain! Pienten tekoje tärkeydestä puhuttiin paljon, mutta suurista kokonaisuuksista kuten maatalouspäästöistä on myös pidettävä huolta. Myös "no-fee" satamia pitäisi Itämeren alueella saada lisää, mutta jo nyt ovat monet  alukset Trafin Sanna Soinisen mukaan hyvinkin tietoisia mustan/harmaan jäteveden käsittelystä.Typpipäästöjä vähentää jo tänä päivänä Viking Gracen uudet polttoainejärjestelmät, ja Tallink tulee uudella aluksellaan vanavedessä. Sitran edustaja Mari Pantsar-Kallio kertoi valtion tutkimustoiminnasta  ja mm kiertotaloudesta sekä uudesta tutkimuksesta jossa uusseelantilainen poika keksinyt valtamerien "mustien muoviaukkojen" pilkkomista ja hyödyntämisen. Niklas von Weymarna kertoi uudesta biotuotetehtaasta Äänekoskella jossa perinteinen selluntuotanto muuttuu ympäristöystävällisemmäksi. kaikkiaan mielenkiintoista ja rakentavaa keskustelua joka antoi selvät sävelet sille, että Suomi on edelläkävija tulevaisuuden vihreitä arvoja ratkottaessa!-tähän vihjeenä kouluille trafin "yrmy"-peli. Metsähallitukselta löytyy myös mielestäni paljon aiheeseen liittyvää tietoa ja keskustelun vetäjät purjehtijat Eero Lehtinen ja Tuuli Petäjä-Siren hoitivat roolinsa antaumuksellisesti. Yleisöä olisin ehkä kaivannut lisää- tyhjät istumapaikat näin tärkeässä asiassa olivat turhia!

Erittäin asiallinen ja mukava tilaisuus!

Tuuli Petäjä-Siren, MTK:n Airi Kulmala ja John Nurmisen säätiön Juha Nurminen - viimeksimainittu oli erittäin myötämielinen ja kysyikin minulta tilaisuuden jälkeen kaivataanko kouluille lisää 

ajankohtaista materiaalia. 

ja taas päällekkäisyyttä - illan haastattelussa klo 16 myös muutama raviammattilainen ja Porin ravit. No, siinä ei minulle sinänsä uutta, rankkaa työtä, mutta muistuipa mieleeni että olen Porissa itsekin kerran startannut joskus 1980-luvun lopulla ja muistaakseni vielä 4:ksi sijoittuen. Aivan järkevää on se, että ellei 10:een vuoteen ole kilpaillut, ei raviajokortti enää ole voimassa ilman että sen uusii. Myönnän auliisti, ettei juuri nyt raviradoille tee mieli, vaikka aikamoista elämää se oli sekin ! :)

Ennen paluumatkalle lähtöä piti vielä katsastaa Villan uusi ostoskeskus - mielestäni hyvällä maulla ja sopivalla arkkitehtuurila toteutettu! Positiivista! 

jopa rullatuoleille tarkoitetut luiskarakenteet oli tehty järkevästi ja ikäänkuin arkkitehtoisesti upotettu kokonaisuuteen! hieno homma! 

Tähän lopetan katsaukseni vuoden 2015 Suomi-areenan antiin, nukun yön yli kotona ja palaan Poriin kuuntelemaan jazzia ja tämä jopa viinkorkin auetessa ja ennenkaikkea sekin hyvässä seurassa! 

x