Suomi-Ruotsi- maaottelua käydään myös johtamistaidoissa. Onneksi konsensus yleensä löytyy!

Aloitetaan mainoksella - jos Kuiviston  Matti vaikka tarjoisi minulle ilmaiskahvit ja leivoksen ensi kerralla- Café Cabriole Porvoossa osaa myös hoitaa liikeaamiaisen tyylikkäästi ! Aamiaisella aloitimme 14.5.  kuuntelemalla Porvoon kaupunginvaltuuston pj:n kansanedustaja Mikaela Nylanderin (kuvassa) tervetuliaispuheen jossa hän mm kertoi kaksikielisen kaupungin kehityksesta ja tulevaisuudennäkymistä.
Finsk-svenska handelskammaren jäsen en ole, mutta heidän tilaisuutensa ovat usein avoimia ja sisältävät mielenkiintoista ohjelmaa myös opettajan näkökulmasta! Suuntasin Porvooseen jo toistamiseen kuuntelemaan aamupäivän pituista ohjelmaa- tällä kertaa pääpuhujana Anita Ekvall från Sverige.

Verkostoituakin pitäisi, mutta jotenkin oli sellainen aamu, että juttelu jäi vähemmälle ja pelkkiin kohteliaisuuksiin, kunnes lounaalla istuin samaan pöytään entisen työtoverini kanssa, joka opettaa merkonomeja Leppävaaran Omniassa. -Det var roligt att  "kolla läget", Tove!
Huumorilla mentiin luennonkin parissa, ja Anita Ekvall osasi myös nauraa itselleen eli ruotsalaisille. Muutamien tosi hauskojen  power-point kuvien perusteella sai yleisön  "hymy huuleen" ja miettiä tätä pohjoismaalaista yhteistyötä ei-niin-vakavalla-naamalla-  mikä onkin hyvä jos ajatellaan asioiden sujumista pitkällä tähtäimellä!

Tässä muutamia:

Mikä tulkitaan myöntäväksi ja mikä kieltäväksi vastaukseksi - sitähän ei moni tiedä kun ruotsalaisen kanssa puhuu...
Kyllä, tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Tästä meidän täytyy puhua lisää.
Tätä meidän täyty tutkia vähän tarkemmin.
Meidän täytyy selvittää tätä hieman lisää.
Minun täytyy vähän stemmailla tätä vielä. 
Me suomalaiset sanomme asiat näes suoraan; kuten:
Mitä paskaa tää on?
Etkö voinut tehdä sitä yhtään paremmin? 

Sitten pääsemme suoranaisiin tulkintaeroihin koskien johtamisominaisuuksia - vasemmalla kerrotaan miten ruotsalainen tulkitsee työnteon ja johtajien toiminnan, oikealla se suomalainen tapa:


suunnittelu                                         spontaanisuus
organisointi                                        joustaminen
epävirallisuus, työtoveruus               virallinen kanta, auktoriteetti
jaettu vastuu ryhmässä                      henkilökohtainen vastuu
kompromissiin pyrkiminen                 lyhyt pinna
neuvottelu                                           toiminta
välttää konflikteja                              selvittää konfliktit
konsensus                                           pomo päättää
työ kestää kauan= laatutulos             nopea toiminta= tehokkuus
kaikki yhdenvertaisia                         halu olla paras
turvallisuus                                        velvollisuus

___________________________________ 

Anita Ekvall pratade med glimten i ögat om våra kulturskillnader och tog också upp de övriga nordiska länderna - vi alla är lika men olika!
Sveriges styrka ligger i teamarbete, Finland klarar av problemlösning och vi är pragmatiska och plikttrogna, danskarna bygger inte utan säljer -handeln är viktig för dem. Norrmännen är bäst i sitt eget tycke och stolta över det , men ligger dock långifrån amerikanerna !
"Kulttuurinen tietoisuus" on syytä ottaa huomioon  myös kielenkäytössä-  on huomioitava tapa millä puhumme, kieliopillinen puheen rakenne, tauotus, sanavalinnat, ääntäminen sekä mahdollinen sarkasmi tai suoraninen ironia. Tietenkään ei pidä yleistää, vaan tässä liikutaan yksilötasolla, mutta tietyt seikat on hyvä ottaa huomion kuten yllämainitut esimerkeissä

*suomalaisella "velvollisuus ennen kaikkea"
*ruotsalainen on huolissaan turvallisuudesta (Ruotsissa Pohjoismaista eniten vakuutuksia)
*tanskalainen haluaa olla yksilöllinen
* norjalainen on ylpeä itsestään ja maastaan   - siinä lyhyesti pohjoismaamme kansallispiirteet!

Ohessa vielä hauska tanskalaisten yleistys kielloista: "kaikki mikä on kielletty on sallittu".
Yhteisiä sääntöjä on vaikea vahvistaa tanskalaisille- esimerkkinä kymmenen vuoden takainen Örebron sillan avajaisjuhlallisuus, jossa Ruotsi ilmoitti pyöräilijölle kypäräpakon ja oletti myös tanskalaisten noudattavan sitä-  tuskin puolella tanskalaisilla oli pyöräillessä kypärä päässä vaikka matka jatkui Ruotsin puolelle... Jossain vaiheessa oli naapurisopu koetuksella sellaisenkin naurettavan asian takia että ruotsalaiset virallisesti paheksuivat Tanskan kuningattaren julkista  tupakointia!

 *Kun olet muiden pohjoismaalaisten kanssa tekemisissä, vältä englantilaisia sanontoja väärinkäsitysten välttämiseksi- yleiskieli riittää
*ole utelias, kysy ellet ymmärrä - esim sanalle "yhteistyö" voi olla eri käytännön tulkintoja eri maissa.
*Jaa oma käsityksesi ja tulkintasi asioista muille
*Kieli ja kulttuuri kulkevat käsikädessä
*Ruotsissa kaikki ovat samanarvoisia ja yhtiön kokouksiin osallistuu niin johtajat kun siivoojat - tämä on ollut käytäntönä 1960-luvulta asti ja on myös vaikuttanut kielen yksinkertaistumiseen.
*Myös maahanmuutto on vuosien kuluessa vaikuttanut kieleen.
*kaikki asiat selitetään juurta jaksain- jos jotain kysyt, saat kokonaisen luennon vastaukseksi joten varaa aikaa keskustellessasi ruotsalaisen kanssa!
*esim "Vad är klockan?"      "--Nja, vad tycker du? "
*kaikki mitä sanotaan, tulkitaan siellä helposti kirjaimellisesti, joten ole varovainen sarkasmien kanssa! Tilastojen kärjessä sarkasmien käytössä ovat tanskalaiset kärjessä (89%) kakkosena Suomi (60%) kolmantena Norja 40% ja vähiten sarkasmia löytyy ruotsalaisten puheesta (28%)
*Suomessa käytämme puhuessamme lyhyitä, täsmällisiä päälauseita, kun taas ruotsalainen seikkailee sivulauseiden viidakoissa...
*se, että suomalaisten vastaukset keskustelun aikana saattaa alkaa hiljaisuudella on selittelevälle ruotsalaiselle vaikeaa...
*Koska kaikkien mielipiteet on otettava huomioon, syntyi uusi sana "nja-a" jonka voi tulkita sekä myöntäväksi että kieltäväksi.
*ruotsalaisilla on ongelmia ilmaista itseään  selkeästi ja tämä aiheuttaa ongelmia muunmaalaisille kun pitäisi saada päätöksiä aikaan - "diskuteeraaminen" voi myös viedä aikaa.
*Työnteon ajankäsitys myös vaihtelee- Suomessa ollaan "tehokkaita ja nopeita" kun taas Ruotsissa luotetaan että laatu paranee ajankäytön myötä
*Suomenruotsi eli tuttavallisesti "muminsvenska" (=muumiruotsi) tulkitaan ruotsalaisten puolelta "vaarattomaksi" ja helposti ymmärrettäväksi.
*on kuitenkin huomioitava että vaikka suomenruotsalainen puhuu ruotsia, hän toimii hyvin suomalaisesti koska on suomalainen :)
* Koska ruotsalainen välttelee kaikkea käskemistä, on osattava tulkita että "Vill du?" tarkoittaa "sinun täytyy !"
*ruotsalaiset muistavat aina kiittää ja jakaa iloa koko porukalle- esimerkkinä yritykselle maksettu bonus tarkoittaa ylimääräisiä kakkukahveja koko työyhteisölle...
*Huolehtivaisuus ja välittäminen johtajatasolla ei tarkoita pehmeyttä- hyvä yritysjohtaja osaa ottaa kaikki huomioon . Tässä meillä on opittavaa! 
*Kehonkieli mm istuma-asento, käsien ristiminen, taaksenojaaminen ovat neuvotteluissa varteenotettavia huomiota joita syytä tulkita oikein.
*Muista, että se mitä SINÄ pidät normaalina on se, miten itse toimit.
*kulttuuriset väärinkäsitykset pohjautuvat useimmiten tietämättömyyteen *keskustellaan usein vierekkän (vrt vastakkain) ja puhutaan yhdessä. Konsensus voin odotuttaa itseään - "asian päälle nukkuminen eli sova på saken" usein auttaa, tai lenkillä käyminen tai muu toiminto.
*Kun ruotsalainen pitkän suunnittelemisen jälken päästetään vauhtiin, mikään häntä ei enää pysäytä!
*Suomessa ryhdytään nopeammin töihin, pitkittä suunnitteluitta, mutta ollaan myös tarpeen mukaan nopeita muuttamaan suuntaa ja tekemään uusia suunnitelmia
*Sekä norjalaiset että tanskalaiset suunnittelevat melko nopeasti ja laittavat työnjohtajan vastuuseen- muut vaan seuraavat ohjeita
* Pohjoismaissa on systemaattisempaa yritystoimintaa kun Välimeren maissa, jossa aloitellaan ja lopetellaan projekteja nopeasti ja miten tahnsa ilman sen ihmeempiä suunnitelmia .
*"Ruotsi on kauppanteon kannalta kuin itsestäänsoittava piano"
*"Kun odottaa jotain hyvää, ei koskaan odota liian kauan"
*ruotsalaiset poliitikot ovat paljon suomalaisia käytännönläheisempiä
* Kestää tutkimusten mukaan keskimäärin yhdeksän vuotta meidän adaptoida jokin toimintamalli Ruotsista tai muualta
*"Suomalaisen johtajuuden parhaita puolia on että ruotsalaiset seuraavat suomalaista suorasukaista johtajaa pelkästä hämmästyksestä"   :)

Loppuun vielä tanskalaisten ja norjalaisten tyypillisimpiä piirteitä jotka hyvä ottaa huomioon kun ollaan tekemisissä- kuitenkin huumorilla varustautuen!

*Tanskassa ollaan yksilöllisiä, mutta pomo on auktoriteetti
*turhia muodollisuuksia vältellen- kovia liikemiehiä
*"tekemisen meininkiä" ja heterogeeninen kulttuuri
*tiedottaminen, valmentaminen toimii, puheliata provosoivia
*selkeys, suorasukaisuus vapaus ja itsenäisyys , myös konfliktinhaluisia
*konsensus on ohjenuorana,  vastuu on yksilöllistä
*ajankäyttö nopeaa, ylpeys omasta yrityksestä
*käytännöllisiä, ovelia ja myös mukavia - varoitus!
*todelliset kohtaamiset - vain vapaa-ajalla

*Norjalaiset ovat sosiaalisia ja mukavia individualisteja
*muodollisuudet sikseen, voivat olla konflikteissa
*analyyttisiaja päätöksiätekeviä
*talousorientoituneita ja puolustavat kantaansa
*maantieteellinen näkökulma, reviiritietoisuus ja tietty varovaisuus
*kaupunki-maaseutu vastakkainasettelu, avoin tiedotus
*säännöt, normit, rutiinit  - ylpeys omasta
*yksityiskohtien hiomista - tulossuuntautuneita
selkeys, pomoauktoriteetti ja lyhyt ajankäsitys

___________________________________

Tämä hauskan ja antoisan tietoiskun perusteella tuli muistutus myös siitä, millä Anita Ekavall aloitti luentonsa :

"Suomen tie maailmalle menee Ruotsin kautta"  
ellei tuota sitten sanonut jo finsk-svenska handelsakammren´in johtaja, tilaisuuden avaaja Kjell Skoglund- en ollut kaikkia muistiinpanoja nimennyt. Mutta hyvä muititus kuitenkin!

Kaikkiaan mielenkiintoinen seminaari!
Syksyllä luvassa lisää- näistä oppii!

Suomen ihana suvi - tässä maassako ollut sisällissota 100 vuotta sitten?

Sattuipa lomasää lomapäiville ja jotain mielenkiintoista ohjelmaakin piti suunnitella kun en vielä päässyt mattojakaan pesemään (-kunnallisbyrokratia jyrää- kyltti matonpesupaikalla ilmoittaa että vesi avataan 15.5.- säästä huolimatta?) tulppaanit täyttävät koko kukkapenkin ja kasvimaan (ne sipulit pitäisi kai kukinnan jälkeen kaivaa ylös niin sinne saisi jotain muutakin?)  ja vaatekaapin siivous ei todellakaan innosta- veranta ja puutarha jo siivotut..
Jostain osui silmään - ja löysin nyt jälkikäteenkin mistä -yle svenska- ääniesityksiä Suomenlinnan kuolemanselleistä sisällissodan loputtua 1918. Historia- ja tässätapauksessa vaiettu sellainen - on aina kiinnostanut ja taisin tehdä paikallisista (Mkä-Kerava-Sipoo-Porvoo) punaisista jonkinlaisen tutkielmankin ja päättötyön suorittaessani historian approa Hgin YOssa joskus 2000-luvun alussa. Omassa suvussa mainittu että mummon veljet (punaiset) ja ukin veljet (valkoiset)  olisivat olleet sodassa eri puolilla -onneksi he tapasivat sitten vasta 20-luvun lopulla!

https://www.suomenlinna.fi/tapahtumat/1918/
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005264616.html

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201805132200940201_pk.shtml

Pikkubroidi, jota asia myös kiinnosti, ei loppujen lopuksi päässyt mukaan, mutta vanhin pojista oli seuraani ja saunoimme &uimme ensin siinä Kauppatorin kupeessa olevassa paikassa, .mikä-sen-nimi-nyt-olikaan-  =Allas ja pettymyksekseni huomasin että lippujen hintoja oli korotettu kahdella eurolla- 14€ ylitäysistä kosteista pukuhuoneista minusta liikaa kun mukavuuteen ei mitään lisäsatsauksia oltu tehty. Mutta- turistithan maksaa ja niitä tuntui olevan - niin venäjän- ruotsin-kun saksankielisiäkin Inhottavana ihmisenä huomautin kohteliaasti kassalle, että kaksikielisessä maassa vosi hyvin olla nuo kyltitkin ruotsiksi englannin lisäksi. Antaa paremman kuvan paikasta niille ruotsituristeillekin... ja tokasin vielä nuorille kassahenkilöille että "kait heillä vähintään se kolmen vuoden pakkoruotsi on takanaan" heilläkin?

Lämminvesiallas +27C 25m

Helppo löytää kauppatorilta -katse Katajanokalle ja maailmanpyörään

Espan puisto täynnä porukkaa ja Runebergkin oli saanut "päähineen"!
Hyvä tuolta oli lokin maisemia tähystellä- ja naamaan paskoa. Valkoisia raitoja kirjailijan naama täynnä...

Aurinkoisen vartin lauttamatkan jälkeen oli mukava pitkästä aikaa astua Suomenlinnan maaperälle sillä edellisestä käynnistä minulla jo pian  neljä vuotta kun maalauskurssin nimissä liikuin viikottain . Kai muisti viimeksi lapsena käyneensä joko minun ja vellosten kanssa tai luokkaretkellä. -Noloa on myöntää, etten itse lapsena Helsingissä asuessani ollut koskaan siellä käynyt - kuka nyt kotikaupunkinsa nurkkia koluisi?!
Näitä esityksiä oli kaikkiaan kuusi, klo 17-19 välisenä aikana, ja opaskylttikin ilmestyi sinne kirjaston läheisyyteen juuri ennen klo 17. Itse vankilarakennus ei mikään punatiilinen ollut, vaan rapattu, ikkunat kalteroituna ja korkealla.

Vankikäytävä oli huonosti-ilmeisen autenttisesti-valaistu, ja jokaisesta kopista kuului vankien puhetta, itkua ja valitusta. Vanginvartijan saappaan äänet kuului selvästi kun hän eteni käytävää pitkin ja kuulutti niiden nimet, jotka sinä päivänä pääsisivät hengestään.
No, kuvat puhukoot puolestaan Kaitsun puhelimella kuvattiin kun omani oli taas kerran tukossa ja kamera unohtui kotiin. Kun tutkittiin teloitettujen listalta vankien  ikää, niin vallan nuorukaisia olivat, tuskin edes mitään "oikeita" kommunisteja - mitä nyt nälkäänsä, seikkailunhalua tai uhmaansa päästivät ilmoille osallistuessaan johonkin toimintaan sisällissotaan liittyen.
Jos tämä on ollut mahdollista Suomessa, ei pidä ihmetellä että vastaavanlaista tapahtuu ympäri maailmaa koko ajan. - Hyvin toteutettu äänitys ja todentuntuinen näytös- ainoastaan tätä pahempi oli aikanaan Auswichiin /Birkenauhun tutustuminen toistakymmentä vuotta sitten. Sitä en unohda koskaan.

Teloittaa ei ehditty kun alle sata   (80) , mutta kuolema korjasi täälläkin satoa lähes päivittäin nälän, pilaantuneeen ruoan ja tautien aiheuttamana-suolistotaudit ja euhkokuume yleisimpiä . Kesäkuuhun mennessä oli yli 1500 vankia kuollut, vankimäärän ollessa suurimmillaan yli 8000. (Tänä päivänä Suomenlinnan asukasmäärä on noin 400) Kuvassa kääntelen päivän silakka-annosta - kaksi suolasilakkaa- ja mietin saadako ne alas...
                                       .https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/12/sveaborg-1918-roster-ur-dodens-vantrum-utforska-de-dodsdomdas-korridor-pa

 Ylläolevasta linkistä lisätietoja ja ääninäytteitä; mm kirjeitä kotiin luettuna ääneen.                                                                                                  E ipä kovin hyvillä patjoilla vangit nukkuneet...

      https://www.suomenlinna.fi/sv/tapahtumat/valokuvanayttely-suomenlinnan-vankileiri-1918-1919/


https://www.suomenlinna.fi/linnoitus/suomalainenaika/sotavankileiri-1918/

.

Sisääntuloa"aulassa" vanginvartijan koppi

Helsinki kylpee toukokuun ilta-auringossa- edustalla Allas saunoineen. Ne Suomenlinnan vankikopit tässä valossa nähtyinä tuntuivat melkoisen epäuskottavia. Mutta niin totta, älkäämme unohtako!

mitt Helsingfors- minun Helsinkini!


Suomenlinnan lautta kulkee vartin välein - en tiedä oliko erikseen joku ruuhka-aika, mutta väkeä riitti! Lippuhinta 5€ ei vielä sisältänyt sitä uhattua "turistilisää"mistä on ollut puhetta.



Valitettavan huonosti oli tämän näyttelyn tietoja levitetty, ja kun vihdoin löydettyämme paikalla, kyselimme oppaalta hän sanoi että enimmillään oli katsojia ollut vain 35hlö/pv. Syksyllä mahdollisesti jonkin juhlan yhteydessä uusitaan?

KESÄSEMINAARI - perustaitoihin liittyen!

https://perustaitotesti.fi/

Mielenkiintoinen vuosi lähestyy loppuaan- olen päässyt tutustumaan hanketyöhön sekä toivottavasti omalta osaltani myös edistänyt esimerkiksi juuri lukemisen tärkeyttä ja siihen opettelua sekä olllut mukana levittämässä tietoa, mistä apua luku- matemaattisiin- ja it-ongelmiin voi saada!

Oma työpanokseni "huipentuu" kesäseminaariin Helsingissä 5.6. jonka jälkeen vielä muutaman päivän raportoin vuoden tapahtumia ja kirjaan asioita sekä siivoan pöytäni ja kaapin - viimemainittu lie se suurinta ponnistusta vaativa tehtävä!

Viereinen kuva liittyy siihen, mitä minulla opettajantyössä on ollut eniten ikävä- oppilaskontakteihin!
Nyt näyttäisi siltä, että pääsen taas opettajantyöhön käsiksi ensi syksystä lukien, mutta olen yhä avoin uusille ajatuksille!
Silmät ovat myös auenneet mitä tulee työmatkoihin ja ajankäyttöön - miten onnellinen olenkaan ollut kun oma työmaa on ollut kotona ratsastuskouluyrittäjyyden myötä! Ne muutamat kilometrit Mäntsälän keskustan kouluille on tullut hoidettua kauppareissun ohessa, joten vaikka nyt asun keskustassa on 75km suuntaansa Espooseen tuntunut todella aikaavievältä ajolta - ruuhkia myöten! Koulujen työ- ja loma-ajat ovat myös mieluisia- aina on tunteja valmisteltua ja kokeita korjattu kotona- nyt on istuttu kellon kanssa työmaalla vajaa 8 tuntia päivässä, huhu-huh. Kaikkiaan mielenkiintoinen vuosi, ja olisin valmis uudestaankin jotain vastaavaa tekemään, kuitenkaan opettamista unohtamatta. kaikkea ei vaan voi saada.
Mutta nyt odottaa kesä&kärpäset - parin viikon "pakkoloma" eli kerääntyneet vapaat alta pois joten ehtii keskittymään keke-opintojen valmiiksi saattamiseen, matonpesuun näillä ihanilla keleillä, ja nuoriin hevosiin sekä ratsastusoppilaisiin!  Ihanaa kevättä kaikille!

Tämä seminaarikutsu pakko oheistaa- työtä on tehty että saatu näinkin näyttävä ohjelma kasaa, ja nyt toivotaan runsaslukuista ja kiinnostunutta yleisöä!

Kesäseminaari aikuisten oppimisen kehittäjille
ti 5.6.2018 klo 12 – 16, G18-sali, Yrjönkatu 18, Helsinki

Aikuinen tarvitsee perustaitoja* joka päivä. Mitä, jos perustaidoissa on puutteita?

Suomessa elää satojatuhansia aikuisia, joiden heikot perustaidot vaikeuttavat pääsyä koulutukseen, opinnoissa suoriutumista, työllistymistä ja työssä pärjäämistä. Perustaitopuutteista seuraa opintojen keskeyttämisiä, työttömyyttä ja hankaluuksia suoriutua arjessa. Miten tilannetta voitaisiin helpottaa?

Perustaitoja pystyy parantamaan minkä ikäisenä hyvänsä. Avainasemassa ovat oppilaitokset, työpaikat ja muut organisaatiot, joissa aikuiset toimivat, kuten kansalaisjärjestöt. Näiden organisaatioiden käyttöön on kehitetty hyviä toimintamalleja aikuisten perustaitojen parantamiseen.

Puhetta perustaidoista -seminaarissa mallien kehittäjät esittelevät ratkaisujaan. Aihetta pohjustavat professori Kirsti Lonka ja kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimopuheenvuoroillaan aikuisen moninaisista oppimisen mahdollisuuksista.

Aikuisten perustaitojen parantamiseen tähtääviä malleja kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa ESR-rahoitteisessa Taito-ohjelmassa. Kesäseminaarin järjestää ohjelman koordinaatiohanke TAIKOJA.

*Perustaidot = luku- ja kirjoitustaidot, numerotaidot ja tietokoneen käyttötaidot, joita aikuinen ihminen tarvitsee arjessa, opinnoissa ja työelämässä.

 Ilmoittaudu ja osallistu!

Tule tutustumaan malleihin ja perustaitoteemaan Puhetta perustaidoista -kesäseminaariin! Ennen seminaaria on mahdollisuus lounastaa omakustanteisesti ravintola Pjazzassa (Yrjönkatu 18) klo 11 alkaen. Seminaari alkaa klo 12 ja päättyy klo 16, jonka jälkeen voi vielä jatkaa tutustumista perustaitomalleihin klo 16.30 saakka.

• Ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 25.5.
• Puhetta perustaidoista -seminaarin kutsu (pdf)

Puhetta perustaidoista voi myös seurata etäyhteydellä omalta tietokoneeltaan (http://bit.ly/kesaseminaari2018). Mainitse ilmoittautuessasi, osallistutko tilaisuuteen paikan päällä vai etänä.

Kenelle?

Seminaari on suunnattu aikuisten oppimisen kehittäjille: oppilaitosten rehtoreille, johtajille ja päälliköille, koulutusalan kuntapäättäjille, elinikäisen oppimisen toteuttajille, työntekijöiden osaamisen kehittäjille ja muille työelämän edustajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

Ohjelma

12.00 tilaisuuden avaus
12.10 kansanedustaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo: Lukivaikeus ja sen voittaminen
12.35 professori Kirsti Lonka: Tie laaja-alaiseen osaamiseen – ulos jumittuneesta ajattelusta

kahvitauko

14.20 projektisuunnittelija Erno Hyvönen, OKM: Aikuisten perustaidot ja Taito-ohjelma
14.45 tutkija Maarit Mäkinen, Taikoja-hanke: Puhetta perustaidoista
15.15 perustaitojen oppimisen mallit:

• Kati Tikkamäki, OPPI-VA-hanke, Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin
• Heli Turja, Taitotuunaajat-hanke: Oppimisen olohuone ohjaa ja tukee aikuista oppijaa
• Erja Mölsä, Puhti-hanke: Puhti-malli, ohjausta opiskelijoille

Lisätiedot:

• Ira Aaltonen, ira.aaltonen [at] omnia.fi
• Eeva Jeronen, eeva.jeronen [at] ok-sivis.fi
• Marjo Vaalgamaa, marjo.vaalgamaa [at] hamk.fi

Post navigation

Kiitollisuus. Jos osaisikin aina nähdä ne hyvät puolet kaikesta? Joskus onnistuu- elämä on.

Kännykkäkuva otettu vappuaattona Töölönlahden rannassa, oopperan takana. Ihana kuu ja hyvät fiilikset Mozartin oopperan jälkeen. Olin vallan parhaassa seurassa kun avecina toiseksi nuorin pojistani - vapaaehtoisesti! (ok, mamma betalar; mutta silti!)
Älysin vasta pari viikkoa sitten liput äkkiseltään varattuani (tarjouksena kaksi yhden hinnalla- pakkohan ne oli varata!) että vappuaattona monella kavereistani on muuta puuhaa kun oopperassa istuminen, omista pojista puhumattakaan! Mutta tädillä kävi tuuri ja Mozartin Cosi fan Tutti oli juuri niin hauska ja valloittava kun kriitikotkin antoivat ymmärtää. Nuorille nouseville laulajille erinomainen tilaisuus, koska kukaan ei ollut erityisesti pääosassa ja kaikki saivat loistaa, no juu minusta tuo Valtteri Torikka vaan on ihku -olen kuullut laulavan ennenkin enkä pettynyt nytkään. Ja myös oma nuoreni piti näkemästään ja kuulemastaan-hyvä niin!
Älkäää kuvitelko nyt hyvänen aika että olisin joku oopperafriikki tai -asiantuntija, mutta kerran-pari vuodessa on käytävä- itse oopperarakennuskin saa minulta täydet pisteet niin arkkitehtoonisesti kun sisustukseltaan! Ja mitä lippujen hintaan tulee- tarjouksia löytyy yllättävän usein ja viimetipassa liikkeellä olevat alle 20 -vuotiaat, työttömät, eläkeläiset  ja opiskelijat saavat lippunsa hajapaikoille hintaan 20 euroa! Toki, ellei ole tutustunut oopperamusiikkiin on kappalevalinnan syytä olla Mozartia tai Verdiä jotain kevyttä jossa vielä hullunhauska tarina - ja niitähän riittää! Joku kova feministi ei varmasti haluaisi tätä oopperaa nähdä, mutta kun farssinomaisessa tarinassa niin naiset kun miehetkin ovat kovin kevytkenkäisiä, onko sillä enää sitten väliä? Ihmiselämä ja -luonne on aika kummallista  joskus! Paras vaan ottaa huumorin kannalta, ei sitä muuten jaksa!

Kuvatahan ei saa esityksen aikana, mutta tämä onkin jo tervehdyksistä!

Kuten jo viimeksi varoittelin, on vappu melko hevostäytteistä ja onkin ollut ilo päästä hieman jo 3-vuotiaan kanssa työskentelemään kun toipilasaika alkaa olla takana. Kahta samanlaista päivää ei ole, ja oikein huvitti tänään kun poika oli kuulema aamusella eilisen työn

jäljiltä makoillut ja syönyt heiniäkin makuuasennossa, niin illalla olikin sitten taas ruutia vaikka muille jakaa!  Eiliset suunnitelmat ratsuttaa ilman juoksuttamista piti muuttaa, ja sivuohjaakin tarvittiin (standing martingal) jotta etuosa ei olisi liian kevyt...(pojalla hieman taipumusta keulimiseen)
Melkein kymmenen minuuttia pitikin sitten jostain syystä vetää liinassa lähes täysillä ennenkun malttoi, mutta kun Piia pääsi selkään oli Kapu itse asiallisuus- korkea on työmoraali nuorukaisella!
*Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että AINA, kaikessa opetuksessa on löydyttävä vaihtoehto B ja joskus myös C - se on sitä yksilöllisyyttä jolla saadaan tuloksia aikaiseksi! Ja mitä enemmän asioita olen ajatellut, sitä vakuuttuneempi olen siitä, miten hyvät eväät on tuo elinikäinen hevosten kanssa pelaaminen minulle antanut ja antaa yhä- aina oppii kun vaan on kuulolla!





Vappupäivää voi viettää näinkin-ilman sen kummempia palopuheita, eväskoreja tai juominkeja. Itse istuin tuntikaupalla koneen ääressä aamusta lähtien tutkimassa kestävän kehityksen oppeihin liittyviä tehtäviä- kas kas, tekemättömiä juttuja löytyi aina marraskuulta asti. No, nyt tietää mitä on ohjelmassa kun on se pariviikkoinen loma toukokuussa!

Viikonloppuun kuului myös hieman kaksijalkaisten lasten kanssa touhuilua- laitan muutamat kuvat pojanpojista jotka nauttivat ulkona metsässä, pellonlaidassa ja hiekkakuopalla koiran kanssa. Tästä olen varmaan aiemminkin maininnut, mutta koen niin tärkeäksi että lapset pääsevät luontoon ulos ja liikkumaan- nukkuvatkin aremmin! Pienin "sammahti" heti kun pääsi sänkyyn ja isompien kanssa pelattiin taas kerran Afrikan tähteä. Nukkuivat hekin ihan yönsä hyvin, mutta itse olin kyllä lauantain viisaasti jättänyt ohjelmalta tyhjäksi -palautumista tarvittiin! Ei niin että olisi ollut ongelmia poikien kanssa- he ovat aivan ihania ja tottelevatkin fammua hyvin - mutta oma nukkuminen oli sellaista koiranunta toinen silmä auki - pitihän fammun kerran yössä etsiä tuttiakin jotta pikkumiehen uni taas jatkui rauhaisasti...
Tämän kun tuntee itse, täytyy myös muistaa miten paljon jännitys nuorissa, kokemattomissa hevosissa vaikuttaa esim kisatilanteessa- ihmislapsista puhumattakaan!
oheistan vielä muutamat liikkumiseen ja kielenhallintaan liittyvät linkit - olkaa hyvät!

https://yle.fi/uutiset/3-10182817 - Tomi Kinnusen kolumni vaatimuksista opettajille...

https://yle.fi/uutiset/3-9601900   -liikkumisen iloa Perhossa

https://yle.fi/uutiset/3-10181717  - suomenkielen näivettyminen englannin takia

*Huomasin muuten että kaikilla jutuilla on yle lähteenä -en mitenkään erityisesti suosi mutta näitä YLen uutisia tipahtelee mun Facebook-sivustolle näkyviin tuon tuostakin - tietosuoja siinä kunnossa että jos kerran on jonnekin päin kallistunut niin sieltä tuulee....

Metsään menossa- kolme poikaa ja vahti

 Puuhun kiipeäminen kuuluu lasten kehitykseen. Ehdottomasti. Kunhan joku vahtii ettei mennä liian korkealle ja ottaa kopin jos putoaa...ja metsästä löytyy leikkikaluja moneen tarpeeseen!

Juttelin omien poikien kanssa - meillä ei  tainnut olla niitä lasten istumakärryjä kun yhdet- ei tallinpitäjällä ole aikaa työnnellä mitään lastenrattaita !Eikä tämäkään pikkumies sellaisia metsäreissulla tarvinnut kun tomerasti veljien kanssa marssi!  (Pellon ja polun raja ei vajaa 2-vuotiaalla ole vielä ihan hallinnassa)

Viimeviikkoisesta kirjastokoirasta muutos lapsenvahdiksi on aika rankka- ilmeestähän sen huomaa!

Vappu siis selätetty ja toukokuu alkakoon - työpäivä odottaa ja seminaarijärjestelyt Treella torstaille - palaan asiaan ensi viikolla kun on se L-O-M-A . Ei sellaista ole mulla ennen ollutkaan! No, ehtiipä ainakin tunteja pitämään!

Kyvyt-esiin Porvoossa,ITK-tapahtuma H:linnassa, kieliparlamentti, kansallinen lukuviikko ja Koko Hubara-kirjan&ruusun päivänä!

Ihana viettää etäpäivää ja kuvitella nukkuvansa pidepään kun tunnin työmatka jäi pois- vielä mitä, kissat hyppivät, pomppivat, naukuvat ja mellastavat mun päällä kello 6 lähtien - ne eivät sitäpaitsi edes tee 5-päivästä työviikkoa vaan homma jatkuu niin lauantaina kun sunnuntainakin!

 Joku kaveri ihmetellyt miksi lasken kissat makkariin - no, jos ovi olisi kiinni ne sitten kolistelisivat sitä vasten...
Joten itse olen kärsimykseni valinnut - helpottaa toki jos nousen ja ruokin ne, mutta en kyllä itse sitten enää saa unta. Koira antaa kyllä nukkua ja nukkuu itsekin - kissojen myötä Fasun tassut saattavat ilmestyä makkarin oven sisäpuolelle, mutta ääntäkään ei lähde.

Tapahtumia ja ohjelmaa tuntuu riittävän; Hämeenlinnan ITK-tapahtuma minulle uutta ja ihmeellistä ja osallistuin vain keskiviikon "opettajan työn ja osaamisen muutosta digitalisoituvassa maailmassa" koskevaan workshopiin joka kuitenkin oli suunnattu enemmän AMK-opettajille ja rehtoreille kuin tavallisille erkkaopeille! No, ihan kiinnostavia näkökulmia sinänsä ja pääsin kyllä suutani aukomaan itseäni huolestuttavasta asiasta- ammattikoulun lähiopetuksen vähentäminen ja työpaikoilla tapahtuvan kouluttamisen lisääntyminen.
Jouduin poistumaan sen verran ajoisa että oppimisen tunnistamiseen liittyvään badget- esittelyä en ehtinyt kuulemaan, mutta siitä meillä oli omassa yksikössä Taikojien nimissä juuri webinaari joten ihan tuttua- onneksi!

Seuraavana päivänä tunsin sitten nahoissani mitä tapahtuu kun ei ehdi/viitsi/osaa/ymmärrä lukea jonkin tapahtuman kutsua loppuun asti:
Sain auton nätisti parkkiin ja vahtimestariltaki lupalapun opetushallituksen parkkipaikalle Hakaniemeen, mutta sisään mennessäni ihmettelin opasteiden puutosta ja kovin hiljaista aulaa- meitä piti kuitenkin kieliparlamenttiin osallistua kuutisenkymmentä henkilöä - myös kuntapäättäjiä- ympäri Suomea.
Ystävälliset vahtimestarit sitten ratkaisivat ongelmani selvittäen että parlamentin kokoontumispaikka oli opetusMINISTERIÖ eikä -hallitus....
Mitä opin - sisälukutaidolla on siis merkitystä!
Olin ollut sen verran hyvissä ajoin liikenteessä etten myöhästynyt kuin viitisentoista minuuttia ja saavuin parhaaksi kuulemaan eri kuntien (Parainen, Imatra ja Hyvinkää) esittelyjä kielikylvystä ja siitä, miten suomi ja ruotsi toimivat rinnakkain toisiaan tukien. Kielikylpyopetuksesta alustivat jo aiemmin Karita Mård-Miettinen ja Kristiina Skinnari ja kokemukset sekä tutkimustulokset ovat kauttaaltaan positiivisia. (Kuvassa Hyvinkään Pentti Halonen esittelemässä heidän malliaan)

Työryhmissä iltapäivällä paneuduttiin sitten tämän vuoden teeman mukaisesti kuntien tarjoamiin mahdollisuuksiin toteuttaa kieltenopetusta laajastikin, ja loppupäätelmä on luettavissa os.

//www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kieliparlamentti-2018-kunnissa-tarvitaan-tahtoa-ja-strategista-tyota-kielikoulutuksen-kehittamiseen

Oma kannanottoni liittyi verkkokursseihin, vaikka ne eivät koskaan täysin korvaa lähiopetusta voitaisiin niitä hyödyntää enemmän pienissä kunnissa joiden keskinäisellä yhteistyöllä saataisiin riittävän suuria ryhmiä jos opetus olisi verkossa.
Huolenaiheeni vähenevästä kontaktiopetuksesta ammattikouluissa tuli täällä monelle yllätyksenä, sekä kasvava tarve erityisopetukseen. Ensi vuonna teemana onkin ammattikoulutus; oikein hyvä asia.

Työryhmien puheenjohtajat esittelemässä keskustelun tuloksia jotka  löytyvät kieliverkoston osoitteessa; kts ed.

Kansallinen lukuviikko oli minulle mieluinen koska lukeminen on lähellä sydäntäni ja myös itseilmaisu ja oma kielitaito kehittyvät mitä enemmän lukee! Ajatuksenani oli tarjota eräänlaisia tarinan-kuuntelu-elämyksiä opiskelijoille välitunneilla ja asiasta tiedotettiinkin niin oMNIAn viikkotiedotteessa kuin sähköpostitse eri opettajille ja myös julisteissa.
Käytäntö ei ollut ihan niin strömsömainen, sillä ilmoitettuina aikoina ei kirjastoissa ollut ketään!  Vain niissä tapauksissa kun lähes väkisin tunkeuduin välituntia viettävien opiskelijoiden keskelle kirjan kanssa, sain ääneni kuuluville, Muutamien opettajien kanssa saatiin myös sovittua pienet lukuheteket, ja totta tosiaan - kun pääsimme vauhtiin, kuulijat olivat tyytyväisiä ja kyslivät kirjastostakin lisää kirjoja! Pientä tietovisaakin oli tarjolla!www.bit.ly/lukuviikko2018la -  ne elokuviin ja etenkin tuohon Game of Thronesiin liittyvät kysymykset olivat Leppävaaran kirjaston Markon käsialaa ja ainakin minulle liian vaikeita - mutta onneksi "jokaiselle jotakin" oli tarjolla!

Fasu oli parina päivänä mukana ja kirjastosta sanottiin että se oli ehdottomasti minua parempi vetonaula vaikkei osanutkaan lukea! Pitäisiköhän tuntea olonsa masentuneeksi... Kuvassa opiskelijat ja lukukoira odottelevat tunnin lakamista.

Perustaitoihin vielä palatakseni; olen täysin unohtanut linkittää perustaitotestin omaan blogiini; se löytyy siis suomeksi ja ruotsiksi ja antaa vähän osviittaa siitä, mitä perustaidot ovat. Tämän päivän HBL ssä oli mielenkiintoinen yleisönosastokirjoitus siitä, miten pankit väkisin vaativat asiakkaitaan nettiin ja itse pankissa asioiminen ihmisten välillä alkaa jo olla todella vaikeata ja kallista! Tämä on asia jonka takia minäkin mieluusti nousisin  barrikaadeile tai menisin mukaan mielenosoitukseen - kysehän on pankkiPALVELUISTA joita ei enää siis ole!

https://perustaitotesti.fi/

Lukuviikko huipentui eilen bloggaaja, kirjailija KOKO Hubaran vierailuun koulussamme ja hänen lisäksi haastattelin viime vuoden pakolaisnaista; Bahar Mozaffaria (joka työskentelee OMNIAssa) ja tilaisuudessa oli viitisenkymmentä kuulijaa enimmillään- kaksituntinen on sen verran pitkä että jonkinverran ihmisiä tuli ja meni. Markkinointi ei mielestäni oikein onnistunut koska auditorio oli vain puolillaan täynnä, joten eri viestintäkanavat on tutkittava tarkoin - nyt tehtiin jonkin verran suoramarkkinointia opettajille sähköpostitse ja sitten viikkouutisissa ja myös seinäjulisteissa kerrottiin tapahtumasta - nimenomaan maahanmuuttajanaisia olisimme kaivanneet, mutta he lienevät niin tunnollisia opiskelijoita etteivät edes uskaltaneet kysyä opettajiltaan mahdollisuutta olla tunnilta pois tällaisen tapahtuman vuoksi? -Elise oli nähnyt vaivaa striimauksen kanssa, ja tilaisuus levisi myös kuuteen muuhun osoitteeseen- kyllä tuo tekniikka osaa olla hyödyllistäkin!

Kuvassa Koko vastailee "Me -too"-kampanjan herättämiin ajatuksiin ja takana Bahar odottelee vuoroaan.
Tilaisuus oli mielestäni lämminhenkinen ja mukava, mutta eilen illalla oli itsellääni melko "tyhjä" olo kun tätä tekemistä on pukannut aika paljon lyhyehkössä ajassa ja vielä lisää seuraa- ensi viikolla verkostotapaaminen Tampereella!


Jotta elämä vaan ei kävisi tylsäksi ja tekemistä riittää vuorokauden ympäri, oli pikkuhevoseni (=2v) ilmoitettu Boen "kyvyt-esiin" tilaisuuteen Porvoossa ja sinne Gareth valmisteltiin ja esitettiin Siirin työssäoppijoiden toimesta- Salpauksen tytöt ovat jo olleet Kyröillä useita kuukausia ja hommat hoitui- letitkin oli vallan ommellen tehty ja todella siistit. Poika käyttäytyi hyvin ja hyppäsi mieluusti, mutta kuten Kapu viime vuonna- ihmetteli kujan pituutta kun kotioloissa maneesi ei ole ihan 40m pitkä ja nyt laukkaamista riitti lähes 80 metrille! Toisella kertaa varsat myös mitattiin (154-155cm) ja niille annettiin suusanallinen arvio rakenteesta joten saimme myös ajankohtaispäivityksen - syksyllähän taas lienee ne Savijärven näyttelyt. Mukavasti käyttäytyvä nuorimies sai ihan kelvolliset pisteetkin kokemattomalta tuomarilta - luonteesta olisin antanut itse enemmän , mutta keskiarvo 7,83 varmisti jatkopaikan syksyn finaaliin Ainoon. Kolmivuotiaista jäi mieleen Gunnelin kasvatti, oripäivilläkin pärjännyt New Hill Dannemann ja supersukuinen Vilja´s Cornet Ballet Queen (Cornet Obolenski- Balu du Rouet) joka hyppäsi kevyesti halukkaasti ja valtavalla kapasiteetilla- minäkin tiukkiksena tunnettu olisin pisteitä lataillut ysin verran joka kohdasta- nyt keskiarvo jäi kasin korville.  -     - Lauantaisessa Ainon kisatapahtumassa Kartsan  isoveli Graal kunnostautui sijoittuen 2. 135cm luokassa, ja kun Piia, myös Salpauksen työssäoppijoita, ratsasti liinasssa  Kapulla myös laukkaa, saan olla oikein hyvillä mielin mitä kasvatteihini tulee. Oma ratsastus on melko vähissä tällä hetkellä- en laske ratsastukseksi koiran ja hevosen kanssa eilen tehtyä maastolenkkä- mutta aikansa kutakin. 

kaverukset, niin hevoset kun tytötkin, Boen pihassa. Kelit helli!

PS! GARETH etsii yhä sitä OIKEATA- jos jonkun tunnet joka on hyvää estehevosta vailla, ota yhteyttä!

Tässä vaiheessa voinen jo varovaisesti toivotella hauskaa vappua- hevostelun merkeissä mennee mutta mitä siitä. Kevät on jo näyttäytynyt joten eiköhän se vielä kesäksikin muutu - odotellaan!

Kevätmietteitä- hajanaisia sellaisia mutta myös elämän nautintoja!

"Stressiä pukkaa" - paljon asioita hoidettavana, muistettavana ja järjestettävänä- toki, sellaista mistä tykkään mutta välillä liikaakin.
Mielenkiintoinen asia liittyen palkkatyöhön - määräaikaisessa työsuhteessa pyritään siihen että työntekijä työsuhteen aikana pitää ne pakolliset kesälomat. Tähän en ole koskaan aiemmin (opettajan-) työssä törmännyt, joten yhtäkkiä yli 20 vapaapäivän järkevä sijoittaminen tuntui ylivoimaiselta kun seminaaria ja muuta järjestettävää tapahtumaa pukkaa ihan riittävästi! Tosin, omiin opintoihin - mm kestävä kehitys ja kieltenopettajien digikurssit- on aika ollut kortilla, ja veroilmoituskin piti tehdä, joten kyllä näistä hajanaisistakin vapaapäivistä on hyötyä ollut!
Opettajana olen vain tottunut nåihin kesä-hiihto-joulu- ja syyslomiin...No, oppia ikä kaikki!
                 

.Se tasapainon ja ajan löytäminen työn ja vapaa-ajan välille onkin sitten vaativampi juttu. Yrittäjänä olen oppinut olemaan töissä 24/7 ja siitä on vaikea oppia pois.
Etenkin työ, missä ideat ovat tervetulleita, pitää minut valppaana koko ajan ja tällä hetkellä on jopa lievä stressi päällä kun on niin paljon muistettavaa eikä kaikki muistilaput edes aina auta- jos ne nyt edes löytyvät. Kyllä minä sellaisia kirjoitan, uskokaa pois!

Sitten puhutaan niin viisaasti "mindfulnessistä" ja "puiden halaamisesta"ja "metsän terveysvaikutuksista". Hyvänen aika, asioita, mistä on Suomessa tiedetty AINA. Mutta nyt sitten vissiin todistettavasti terveellistäkin? Itse tein taas aamulla koiran kanssa metsälenkin, en vaan ryhtynyt puita halailemaan, mutta paikoin oli pakko ottaa kiinni että pysyi pystyssä liukkailla poluilla- mielenkiintoinen kevät kun päivällä sulaa ja yöllä pakastaa!
Hevosen&koiran yhdistelmälenkit tuntuvat hyödyllisimmältä- enpä ole ajatellut edes itse nauttivani niistä? Hyötyajattelu eli koiran ja hevosen liikuttaminen on ollut mielessä...

Ja mindfulness- sitähän tuo sauna tarkoittaa! Tuli toistamiseen testattua Helsingin kauppatorin kupeessa oleva Allasta Riitan kanssa eilen - jotenkin aika eksoottista uiskennella altaassa, jonka vieressä Viking tekee lähtöä Ruotsiin ja vastakkaisella rannalla Silja on samoissa puuhissa 18 aikoihin...Ja senaatintori taustalla - aika mageeta! 25metrin lämminvesiallas melko täynnä, mutta kylmässä merivesialtaassa sain uiskennella aivan rauhassa vaikka jäät olivatkin jo lähteneet.
-Katrinrannan saunaporukasta löytyy saunoja ja uijaa moneen lähtöön, ja maanantia&perjantai ja välillä sunnuntaiuinneista en ole koko talvena tinkinyt - se on sitä mindfulnessia ja puiden halaamista- tosin mä halailen uunin pesään laitettavia halkoja, mutta puutahan sekin on?

Hirvihaaran kartanon savusaunakin tuli porukalla testattua ja hyväksi todettua, joki aika mageen näköinen kun paikoin aukinaista vettä ja vallan vieressä latu! Tämä siis muutama viikko takaperin!

Lisää hyvää mieltä tulee fammulle tietenkin lapsenlapsista- ihana nauttia heidän seurastaan ja jopa hoitaa heitä  ilman sitä stressiä ja kasvatusvastuuta mikä oli omien lasten ollessa pieniä! Uusi upea saavutus oli Afrikan tähden pelaaminen viimeiseen merkkiin asti jonka alta vasta paljastui se tähti! koska hevosenkengätkin jo oli jaettu, oli loppukiri valtava. Eikä kumpikaan kanssapelaajista suuttunut vaikka Fammu voitti -olihan tarjolla hyvät kakkos- ja kolmossijat heti perään! Omien poikien ollessa pieniä, tuli harvemmin pelattua mitään lautapelejä, muuta kun perinteisesti jouluna Monopolia. Yhdessä tekeminen kunon niin hauskaa!
Kuntoliikunta on pelkkää suorittamista, ja nyt kun aika rientää taas kohti naisten kymppiä, olisi se juokseminen NIIN tarpeen ! Salilla tulee juoksumatolla jonkin verran potkittua, ja niitä mittareita on hauska seurata. Minulle uutena laitteena soutulaite -2km menee suurimmalla vastuksella 11minuutissa- en osaa yhtään arvioida onko hyvä vai huono, mutta vähän hiki siinä pukkaa!

Vapaa-aikaan kun vielä lisätään teatteri- taidenäyttely - ja oopperavierailut (-ja kaikki tietty parhaassa seurassa - kaverit ON!)  alkaa paletti olla täysi ja takinhihat tyhjät- joskus on ihan vaan mukava löhötä tv:n edessä ja katsella rikossarjoja (just uusimmat Beckit loppui!!!) tai filmejä tai sitä hauskaa "Efter nio" joka tulee maanantaisin klo 21. Ja tietty - lasillinen tai kaksi hyvää punkkua siinä ohessa. Taas julkaistiin uusia suosituksia alkoholinkulutuksessa ja eri maissa tuntuu olevan eri maksimimäärät. Taidan suosia niitä italialaisia mittoja....
Mitä vielä tähän "hyvänolonlistaan" lisäisin?
Valokuvausta harrastan - kuten näkyy - päivittäin, tosin järjestelmäkamera pölyttyy hyllyn päällä kun suosin pientä ja kätevää aina mukana olevaa  --- puhelinta!
Lukeminen on ihanaa jos/kun ehtii - täytyy nyt vaan myöntää että tuo Juha Hurmeen   Niemi, Finlandia-voittaja- oli sen verran "tieteellinen" etten jaksanut loppuun asti lukea vaikka paikoin ihan hyvinkin kirjoitettu. Nyt aloittelen mieluusti Pentti Linkolan elämänkertaa!
Omille pojille tulee melkein päivittäin soitettua - onneksi heitä on neljä niin kukaan ei joudu liikaa kärsimään äitin paasaamisesta- ja näen heitä viikottain - kolme neljästä käy kanssani välillä avannossakin!
Tänään istuin Lahden Takkulassa koko päivän tuomaroimassa- asia jota olen harrastanut 80-luvulta lähtien ja olen oikeuksia nyt korottamassa. Tykkään.
Torstaiset ratsastustunninpidot Klaukkalassa - mukavia oppilaita, erilaisia hevosia- kyllä tunninpidostakin niin nautin kun sitä ei ole liikaa!
Ja ne  kaksi  nuorta  oritta jotka  minulla vielä on - niiden kanssa on niin mukava työskennellä ja niiltä oppii itsekin Paljon asiaa joka on sovellettavissa myös ihmisiin ja oppimiseen yleensä!
Keskiviikkona jännitetään sitten Porvoon Boessa pääseekö pikku Gareth Kyvyt -esiin- finaaliin- ainakin viime viikolla hypyt sujuivat ihan mukavasti!

-Kuvassa kaksi kaverusta ; Gareth ja Fasu.
Tiedän että sitten kun tämä viimeinen kasvatti -niitä on vuosien aikana minulla syntynyt yli 70 - on löytänyt uudet omistajat, on mieli haikea . Ainakin hetken, kyllä niitä uusia haasteita taas löytyy!

Rohkeasti elämään mukaan, "uskalla ottaa riski "-
näinhän sanotaan - "ja rakastu suomenruotsalaiseen! "

Viime viikolla on ollut Opetusministeriössä kielipralamenttiä, ITK-päivillä opettajien digitaitoihin liittyvää koulutusta ja kaikkia muitakin tapahtumia, mutta niitä ehdin vielä ensi viikon jälkeenkin puimaan!
Huomenna alkaa lukuviikko ja olen luvannut lukea kirjastossa ääneen Richard Bachin "Lokki Joonatanin" - viisu vapaudelle ja itsenä toteuttamiselle!