sunnuntai 31. joulukuuta 2023

OSLO och Lysebo- litet turistattraktioner först

 Har haft en rätt jobbig - fast trevlig- höst, så hinner nu först under jullovet djupdyka ner i alla de intryck man fått från Naebospråkseminariet + alla nya bekantsakaper . 



men en sak i sänder - först om utflykten till Oslo och rundvandring i Nasjionalmuseet- närmast bilder, varssågoda!

Först några utsiktsbilder på väg "ner" från Voksenkollen. Det var nytt för mig att Holmenkollen skidcentrum ligger så invid Oslo!


Spårvagnsmetron var nog söt och fungerade bra- även i den evigt långa uppförsbacken!

Den enda eftermiddagen som var  ägnad mer åt "turism" åkte vi i väg in till stan och hade som program en guidad tut på Nasjonalmuseet- den första besvikelesen över att Munch-museet var stängt gick över då vi fick veta att den ursprungliga tavlan med "Skriket" finns just på detta stora, relativt nya museum! Vår guis gav oss en bra inblick på Eduard Munch också, vi vistades nästan en halvtimma bara i det rum som var ägnad åt hans produktion!


Tunnelbanenummer 1 var den vi åkte med, praktiskt till flyget med byte till tåg på centralstation. Biljettköp -som hos oss i Finland- på kiosker.
Något att passa på gällande onödiga utgifter, var sedan att ta ett vanligt pendeltåg mot norr istället för att ta direktförbindelsen bara till flyffältet- en prisskillnad på närmare 10€ märks nog i plånboken...







-Norske Peter Balke (1804-1887)  hade i norr gjort intressanta studier med ljuset i sina målningar- hans relativt stora utställning är just nu  i Helsingfors på det Sinebrychoffska museet, och var där med på en guidad tur så sent som igår.



Vår "finska grupp" gjorde en kort runda i stan och lyckades se vaktombytet vid slottet- men på så långt avstånd att inget fotande var vettigt, så här poserar vi själva i stället!











Nu blir det nyårsfirande på många håll- skickar då hälsningar till alla dem som detta läser och bilderna tittar, och med en liten varning som på finska låter som poesi:

"Illalla hilpeenä kaljaa,
aamulla kalpeena hiljaa"

översatt ungefär så:

På kvällen öl glad i hågen
på morgonen
tyst och blek i tågen"

Fortsätter resumeén imorgon- måste kolla mina anteckningar först! 
GOTT NYTT ÅR_ HAUSKAA UUTTA VUOTTA!

perjantai 29. joulukuuta 2023

 

"Kolmas näyttely toden sanoo" eli kun vuosi sitten tuli vaivainen kolmonen, kesällä jo kakkonen niin nyt oli sitten ykkösen vuoro Hgin kv näyttelyssä missä taisi olla aika kova taso- kaikki nartut saivat ykkösen eli ERI: n tässä ikäluokassa australialaiselta tuomarilta.

Käyttäytyminen viimeisen päälle- Susu osaa todellakin olla vieraskorea! Kun olisi ollut vielä sellainen esittäjä joka olisi saanut koiran pysymään skarppina ja "maailmannaisena"  olisi ollut pieni toive sijoittuakin... esittäjä oli se mikä oli, ja parhaamme teimme- nyt voisi näyttelyuran vaikka tähän lopettaa. 
Toki vannomatta paras- jos sattuu jossain lähellä kiva näyttely sopivana viikonloppuna ensi vuonna, niin mikä ettei?  Näyttelykuluthan ovat samaa luokkaa mitä ratsastuskisoissa eli reilut 70€ -mikä ei suinkaan vielä kattanut esim pysäköintipaikkaa messarin ulkokentällä. Vähän kirvoitti maksaa parin tunnin pysäköinnistä 14€ !!
Näyttelymaailma on myös ihan omansa- en siellä varsinaisesti viihdy, mutta kun päästiin hyviin asemiin kehän ulkopuolelle ja Susu hyppäsi lastauslevyläjän päälle tilannetta tarkkailemaan, meni se parituntinen ihan kevyesti. Muutaman muun koiranomistajan kanssa tuli pari sanaakin vaihdettua, muttei sen kummempia. 

Arvostelu ohessa:

1,5 year old chocolate female. Medium size. Pleasing head and expression. Clean strong neck. Level topline. Could be a little deeper in the loin and have a little more width n the hindquarter. Well-balanced for age. Good coat and texture.

ja koko ryhmä nuoria narttuja tässä, kaikki saivat ykkösen!


NUO
4835Birchbrook's Ice FlowerERI3SABrand Lyn
4836Nuuskunenän Kate WinsletERI2SABrand Lyn
4837Puustisen Queen Fearless Starlightpoissa
4838Ricy's Like A DreamERIBrand Lyn
4839Strongline's Truly HappyERIBrand Lyn
4840Strongline's Valse TristeERI1SABrand Lyn
4841Tawastway's Lucky StarERI4SABrand Lyn
4842Tiny Temptresses Allowed To Be FreeERIBrand Lyn

Mitä muuta Susulle kuuluu?

Tihutöitä, ja paljon!

Hyvä että ehtii selkänsä kääntää ja oven sulkea niin jo ollaan pahanteossa- sitten nöyränä makaa kopissaan eteisessä jos olen ollut autolla liikkeellä ja koira on kuullut mun paluun. Ilmeestä voi sitten päätellä onko iso vai pieni tihutyö tällä kertaa...

Joskus on jopa iloisesti häntää heiluttava koira vastassa- silloin ei  ole edes kissankuppeja varastettu ja tavarat muutenkin paikoillaan. Tämä toki meillä on melko harvinaista...

Pelottavin asia oli pari päivää sitten kun palasin pikakäynniltä salilla - onneksi jätin treenit kesken Tomin irvailusta huolimatta- vastassa oli pahanhajuinen savupilvi. Wettexrättihän se hellalla paloi, tai mureni- ei märkä rätti sentään liekehtinyt mutta kyllä minä pelästyin! Ilmeisesti työpöydän nurkassa olleesta leipäpussista lähti vastustamaton tuoksu ja kaikki irtilähtevä oli kokeiltu- myös tiskissä olleet lusikat, lasit muki ym oli pitkin lattioita...Hellan levy tuli siinä ruokaa etsiessä käännettyä päälle..

Seuraavana päivänä kun lähdin liikenteeseen ilman koiraa, olin ruuvannut keittiön sulakkeet varalta irti ja lisäksi rakentanut kunnon barrikaadin oviaukkoon. Ja tämä piti!

Kerran kokeiltiin Akin poikien kanssa Whatsapp-videoyhteyttä, ja kun niukin-naukin oli ulko-ovi kiinni ja meikäläiset nurkan takana, kameran kuva näytti keittiöön tulevaa koiraa joka kahdella jalalla kulkien havitteli kissankulhoa. Sillä kertaa kova ärjäisy videoyhteyden kautta sai koiran ymmälleen ja häntä  koipien välissä se luikki keittiöstä pois..

Koiraportti on nyt todettu tarpeelliseksi, mutta sen hankinta on helpompi sanoa kuin tehdä- tuo 120cm leveä oviaukko ei täytä mitään tehtaiden standardimittoja! Sain kuitenkin Järvenpään Puuilosta vihjeen myyjältä jota noudatin - huomenna kun poistun kokeilemaan Uudenvuoden esijuhlintaa, on verkkoaita viritettynä...Mutta aion silti ruuvailla ne proput löysälle ennenkun lähden!


Vasemmalla kuvassa olevat portinosat ovat toki helpommat virittää kun alhaalla oleva tuolirakennelma- katsotaan huomenna miten toimii!



Olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että sisätiloihin /kaupunkiasuntoihin kuuluu ainoastaan ne kissaa pienemmät rakit, tai sitten niin löysät löllykät jotka eivät vaan jaksa puuhata mitään pahojaan! 

Syy miksi aiemmat koirat ole juuri mitään pahoja keksineet, lienee niiden olosuhteisssa- ulkona lähes aamusta iltaan, ja vapaasti omilla teillään. En minä siihen aikaan niiden paskomisistakaan mitään tiennyt- oliko löysää vai kiinteää ja mitä kaikkea joukosta saattoi muuta löytä...

Vähän kaksipiippuinen asia on myös ne pitkät lenkit mitä usein tehdään naapurin Ninnin kanssa yhdessä monta kertaa viikossa- tämänkin päivän jälkeen on kuntoa taas nostettu kun tytöt vuoroin juoksivat kilpaa tai kierivät ympäri lumihankia- me kaksijalkaiset taitimme noin kuuden kilsan matkan, mutta epäilen ettei neiti-koirille kymmenen kilsaakaan ees-taas juosten ollut mikään mahdottomuus! 

-Uusi asia on muuten Kimin, toiseksi nuorimman, koiranhankinta. ottivat likkakaverinsa Tiian kanssa vallan rescue-staffin- juu, varoittelin kyllä- mutta kivalta koiralta tuo jo seitsenvuotias leikattu uros vaikuttaa. Sususta tykkää vähän liikaakin, mutta ainoa varsinainen huolenaihe on heillä ollut yksinjättäminen - yksinlaulu alkaa kuulema välittömästi. Vasta pari kuukautta ovat totutelleet, ehkä se siitä vielä?
Yllättävän paljon on ihmisillä koirien kanssa erilaisia ongelmiaa, mitä on tullut tuolla koirapuistossa juteltua- välillä meinaa kuunnellessa itseltä nousta niskakarvat ihan pystyyn! 

-Yksi positiivinen asia on muuten se, että Susu ja Ninja-kissa vihdoin ovat alkaneet tulla toimeen keskenään. Osa niistä Ninjan jatkuvista virtsatietulehduksista lie myös ollut Susun aiheuttaman stressin syytä, mutta nyt tuntuu siltä että nämä ovat tasoissa ja jopa kavereita!  
Kerrtokoot kuvat puolestaan miten koiraa rääkätään!












Näissä tunnelmissa- mukavaa vuodenvaihdetta ja onnellista uutta vuotta!
Ja pitäkää koirat paukkujen ulottumattomissa!



maanantai 25. joulukuuta 2023

 


“Oppimistulokset taas pudonneet PISA-tutkimuksessa”

 

Ja taas etsitään syyllistä- onko se tällä kertaa uusittu, mutta  epäonnistunut OPS, vääränlaiset avoimet oppimisympäristöt, inkluusio, suuret luokkakoot vai vaan ylipäänsä riittämätön rahoitus?

Oppilaitahan ei sovi sormella osoittaminen – hehän ovat vain huonon systeemin viattomia uhreja, jolla sen lisäksi on pelkkiä oikeuksia ja vaatimuksia- ei niinkään velvollisuuksia koulua kohtaan.

Jokaisen tasavertaisiin oikeuksiin tänä päivänä kuuluu saada olla äänessä ja ilmaista mielipiteensä koska ja missä tahansa- tapahtuipa se sitten oppitunnilla tai vaikkapa itsenäisyyspäivän juhlissa. Jos jollakulla oppilasporukassa on melunsietokyky koetuksella -opettajista puhumattakaan- hänet luokitellaan “erityisherkäksi” ja mietitään minkälaisin eristyskeinoin hänelle sopiva rauhallisempi ympäristö saadaan aikaiseksi! Muuta luokkaahan ei voi hiljentää- se sotisi jo heidän oikeuksiaan vastaan!

Aivojen kehityksestä, multitaskaamisesta, liiallisista virikkeistä, stressistä ja masennuksesta kyllä puhutaan, mutta tehdäänkö asialle mitään? Jopa mahdollinen kännykkäkielto kouluissa on aiheuttanut valtavan keskustelun itsemäärämisoikeuden rajoittamisesta ja epätasa-arvosta ja siitä lakipykäläviidakosta mitä kielto aiheuttaisi. No, tämän ymmärtää sikälikin, että minua on välillä hävettänyt kollegojen puolesta kun moni istuu tärkeälläkin luennolla multitaskaamassa puhelimen/läppärin kanssa, ja jos sattuu kuvaruutuun vilkaisemaan niin FB-päivityksethän yms siellä on menossa…

Missä on aikuisten esimerkki? Missä on kasvatus? Nuorilta ei tänä päivänä saa vaatia mitään, etteivät he vaan loukkaannu ja pahoita mieltään. Ammattikoulutkin taputtavat päähän ja ovat tyytyväisiä jos opiskelija edes ilmaantuu koululle joskus- pitäähän siitä jo kiittää ja päästää kurssista läpi! 

Mitäpä jo myöntäisimme kerrankin että vikaa voi olla myös kasvatuksessa ja siitä saaduista asenteista “Mua ei yhtään kiinnosta” on nuoren aika tyypillinen vastaus opiskelua kohtaan. Ja ellei kiinnosta, silloinhan ei tarvitse, eihän?
Työelämässä asiat vaan ei mene ihan näin – jos työnantajalle sanot “ettei kiinnosta” niin sinun ei todellakaan tarvitse, vaan saat etsiä itsellesi toisen työn. Tai jäädä sohvan uumeniin makaamaan ja toivoa että “joku” täyttäisi työttömyyshakemuksen puolestasi.

Ja pieni maininta vielä Gaussin käyrästä, joka totisesti Suomessa on kääntynyt väärinpäin- aiemmin siellä käyrän ylä- ja alapäässä ei ollut tunkua, vaan se “keskiverto” oli parhaiten edustetettuna. Nyt siinä kohtaa käyrällä tuntuisi olevan iso kolo- parhaat pärjää vaikka huonoissakin olosuhteissa ja huonolla OPSilla, ja toisessa päässä apua tarvitsevien ryhmä vain laajenee. Miten paljon onkaan avun tarpeesta kiinni pohjimmiltaan se, että kun ei asiat kiinnosta, eikä normi tunnilla viitsitä/kyetä opiskelemaan, saadaan se “diagnoosi” ja päästään yksilöllistettyyn opetukseen? 

Pelkästään työrauhan palauttamisella saataisiin paljon aikaiseksi, mutta onko sellainen edes tässä yksilön oikeuksia ajavassa Suomessa mahdollista?

Kysyy

Käytännössä kaikilla tasoilla opettanut ammatillinen erityisopettaja


Ylläolevan tekstin laitoin pian PISA-tulosten julkaisemisen jälkeen HS:n yleisönosastolle, mutta vastaavia oli laittanut moni muukin, joten täm nimimerkillinen jäi julkaisematta.

Toki seison sanojeni takana ihan nimelläkin, mutta jotta mäntsäläläiset ja muutkin vanhemmat eivät vallan tajajaloilleen nousisi, en halunut yleisönpalstalla "mainostaa" omia mielipiteitä. Täällä voin, koska näitä kirjoituksia lukee vain harvat ja valitut, jos hekään.



Kokonaiskuvassa on mielenkiintoista todeta, että Aasian maiden menestyksen lisäksi on pieni Eesti nostanut tulostasoaan niin lukutaidossa kun matemaattisissa aineissaki. Ja mitä tulee opettajien ja Eestin virkahenkilöille tehtyihin haastatteluihin- ei siellä mennä tekniikka edellä kuten täällä, vaan ihan vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Tavoitteet vaan ovat olemassa- on liian lyhyt aika siitä kun isoveli Neuvostoliitto komensi Eestissä mitä saa tehdä ja mitä ei.... Eestissä on näyttämisen ja pärjäämisen paikka- se mikä Suomessa oli 1950-60 luvulla!

No, ei tässä pidä kirvestä järveen heittää- keskustelu on vihdoin kääntynyt siihen suuntaan että täälläkin voitaisiin jotain tehdä toisin ja palauttaa niistä vanhoista keinoista ne, jotka ovat osoittautuneet hyviksi. Tapa ja kasvatus kunniaan, kanssaihmisten huomioiminen alkaa koulussa jo siitä ettei "vitut lentele" vaan myös kielenkäyttöön puututaan.

Pienestä on menestys kiinni. 

Näitä ajatuksia vielä joulunpyhinä 2023

 

 


NABOSPROGKURSUS - i Norge

 Har alltid varit nyfiken, och tyckt om att öppna nya dörrar och flyga ut i världen- vilken ypperlig orsak att bekanta sig med nordiska språk och -lärare via Nordspråk-kurs i Oslo!

http://www.sprogpiloter.org/       


Fråga inte VAR jag fått tag på denna kurs- minns det inte själv heller- via social meda antar jag.

Men nog så roligt och lärorik, en massa intryck och nya ansikten, kulturvetskap och språk - allt i en salig röra "med peppar på"! 

Flyg till Oslo hade jag redan i slutet på augusti bokat - tidig fågel fär den fetaste masken- och att ta sig från flyfältet ca 30km in till Oslo och sedan vidare med tunnelbana knappa 30min till hotell/kurscentrum Lysebu var enkelt och snabbt. Visserligen fick jag ett bra tips till hemfärden- vanliga tåg är rentavt 10€ billigare att ta sig till flygfältet med!Den norska kronans kurs låg vid samma som den svaga svenska f.t  dvs för en € fick man nästan 12 NKr - vilket nog gladde i detta dyra land:

Programmet var verkligen fullspäckat, så tar detta nu i kronologisk ordning med välkomsttal av Lis Madsen- som pratade en ganska oförståelig danska, fast på ett trevligt och glatt sätt. Projektet runt de nordiska samarbetet har startat 2007

En sprogpilot er:
  • en praktiklærer/øvelsesskolelærer, der har fokus på nabosprog og inddrager nabosprogsdimensionen i undervisningen i grundskolen
  • en ressourceperson, der kan hjælpe kolleger med at tilrettelægge nabosprogsundervisning og give gode råd om materialer og metoder
  • en praktikvejleder, der kan bidrage til, at nabosprogsdimensionen får en plads i de lærerstuderendes praktikProjektet har resulteret i uddannelsen af 160 nordiske sprogpiloter rundt omkring i Norden

Denna utbildning har flere gånger även ägt rum på Hanaholmen i Finlands, senast 2021.


Mål med kurserne/uddannelsen:
Målet med kurserne er, at deltagerne får indsigt i nordiske sprog som nabo- og fremmedsprog og får udviklet en didaktik og metodik til at inddrage det nordiske stof funktionelt i undervisningen i grundskolen – både i modersmålsundervisningen, i undervisningen i nordiske sprog som fremmedsprog og i andre fag.

Tunnelbana nr 1 körde nästan runt ett berg, med bla skidbacken Holmenkollen längs med, och Voksenkollen var vi steg av, var den näst sista stationen.
Mäktiga vyer- de dagar solen litet lämnade landskape ljus, men mestadels var det både regn, blåst och mörker!
Tacka-vet-ja´simhallens lyster och varm bastu! Bassängens längd var knappt 18 meter, men det gick ju att svänga och simma flere varv - alla fagar blev det nog plaskande för mej!




Inkvarteringen skedde i julstil- under förmiddagen hade personalen hållit på med julpynt etc och detta gamla kurscenter, byggt efter kriget som dansk-norskt samarbete och konvalesencs plats, verkligen lyste upp i det gråa höstvädret! Promenaden från metron (=tunnelbanan) hade inte tagit mer än 15minuter, men kände mig våt både inuti och utanpå så en uppiggande simtur+ bastu (ca 70C) kändes skönt före matpausen klo 18

Maten på ett ****hotell var ett kapitel för sig- nöjer mej med att sätta några bilder. Efterrätterna var super, som huvudrätt hade vi på menun än älg eller ren, än lax eller anka- fina välsmakande rätter, även om köttet alltid var "seignant" och då jag frågade om det inte gick att gästerna berättade hurudant kött de ville ha, var svaret att fast man frågar köket, gör dom ändå på sitt vis. hmm. 


Stämningen på kurscentret var lugn och vänlig, vi bodde i den "gamla" delen utan tv, men jag saknade inget - rummen var hemtrevliga fast endel slitna och allt fungerade!

Kommande och gående gäster fanns det bra om, även i matsalen, så servicen var inte den snabbaste, men vänlig enog. Tycks vara omtyckt plats för tex kongressluncher etc.
-Återkommer senare, det var mycker roliga och inspirerande kurs vi hade i OSLO!