Pikainen postaus kyllästyneeltä koiranomistajalta....

Ainoa lohtu on se, kun kuulee muilta koiranomistajilta vielä kauheampia juttuja murkkuikäisten toiminnasta- kuten se, miten ruskea labbispoika oli kaivautunut isäntäparin sängyn läpi aina pohjan jousitukseen saakka... Meni koko nukkumalaitos uusiksi. Ja kyseessä sama kiltti ja mukava 3v koirapoika joka osasi koirapuistossa Susun kanssa nätisti leikkiä...

Tämänpäivän saldo Peurungalta kisoista tuotu matkamuisto -puinen kun oli, maistui mukavasti ja puruahan siitä tuli. Eilen olen jo  soittanut tutukle sähkärille- imurin johto kaipaa uusimista....Juustohöylän varsi on täynnä hampaanjälkiä, vessaharjan teline lähes palasina, muovinen kissankuppi tuskin enää pitää vettä...Mun Turun kisoista ostettu sinivalkea tupsupipo on enää pelkkä pipo ja joulukukka jota yritin kuivattaa on myös entinen..noh, jouluhan meni jo.

Muuta sivistystä on kyllä tullut roppakaupalla- tieni kun vei porukan mukana Peurungan talviuintikisoihin , oli Susulla parikin lastenvahtia. Esikoinen Kai yöpyi meillä, mutta kävi sitten Susun kanssa parissakin paikassa kyläilemässä ja antoi suoraa palautetta: "Opetahan koira kävelemään kunnolla, vetää kun hullu että meinaa käsi irrota."

Omat lapset ne sanoo suoraan, juu.

Lauantain ja sunnuntain välinen yö oli sujunut S>ääksjärvellä hyvin vaikkei Tom ollutkaan kotona. Kake oli kuitenkin joutunut kissat päästämään yläkertaan turvaan kun tutustumisinto ei ottanut laantuakseen.

Mutta kissoihin liittyen on jotain positiivistakin tapahtunut- Ninja ei enää juokse täysiä karkuun vaan jopa haistelee Susua ja pyörii sen ympärillä Osasyynä lie onnistunut virtsakivenpoisto-ruokinta, sillä ylimääräiset lätäköt ovat nyt jääneet pois. (Siitä huolimatta mun vanha sohva menee vaihtoon, kunhan varmuus tästä parantumisesta saadaan)

Olin jo tälle päivälle suunnitellut hiihtolenkkiä koiran kera- siinä missä kunnan konelatu loppuu, on tavallinen suksisuora vielä jatkamassa peltojen yli Vuotavantielle asti, hiihdin siinä eilen mutta tänään taas kelit suosi pelkkää kävelyä. Askelmittari kertoo 8000-10.000 askelta päivässä, joten ei tuo koiralenkkeilykään ihan turhaa ole. 

Kunhan osaisin arvostaa tätä koiraliikunnan iloa!!'

ADHD-ikiliikkuja tuo tuntuu olevan, mutta niin pitää olla emäntänsäkin!

Näillä mennään!    

Imurinjohtoa ja Peurungan muisto. No, ei tullut mitalia tällä kertaa, niin ehkä pärjään ilman tuota puukapinettakin. Ensi vuonna samassa paikassa, jos sitten tosi mitalin- ne ei mene heti rikki. ;)

Kissan kanssa jo lähes pärjätään...

...mutta Topin mielestä Susu on yhä vaan niin RASITTAVA!

Lumileikit olisi kivoja- peijakas kun ei saa pikkupoikien kanssa laskea mäkeä!