-Susanne von Dietze oli jo puhunut hengityksen tärkeydestä kun haetaan rentoutta, ja Luomala oli samoilla jäljillä ja stressin negatiivisesta vaikutuksesta oltiin yksimielisiä.
Kehonhallinta on ratsastajan apujen kannalta ehdottomuus- mahdollisimman pienet avut ovat tietenkin tavoitteena.Erilaisia venytysharjoituksia testattiin maneesissa- en niitä tässä ryhdy erikseen piirtelemään, mutta esimerkkinä mainittakoon etureiden venytys kädellä nilkasta takaa pakaraa vasten kiinnipitäen, ja jalkojen aukivenytys etummainen jalka koukussa. Pakaraa voi taas aktivoida pitämällä jalasta kiinni seisoen tai selällä maaten. Lihasten toiminta on hyvin kokonaisvaltaista, ja esim vatsalihakset ovat sjoitettuina eräänlaisiin sidekudostaskuihin, joiden liikkuvuutta myös on eri suuntiin harjoitettava.
Aiheesta suositeltavaa kirjallisuutta on VK-kustannuksen "Liikkuvuusharjoittelu" / Pihlman-Luomala-Mäkinen 2018
Sitten kun siirryimme prof Claytonin ratsastusdemoon, aloitettiin kuitenkin katsomalla hevosen rakennetta maasta käsin- kaksi erityppistä kaverusta joita ei pistetty paremmuusjärjestykseen, vaan todettiin vain niiden olevan erilaisia- toisella vahvempi takaosa ja toinen tyypiltään ylipäänsä kevyempi vaikka muodoltaan molemmat neliömäisiä kuten suurin osa ratsuista nykyään.(kuvassa)
prof Clayton heitti ajatuksena kysymyksen yleisölle laittaa tärkeysjärjestykseen (ostettavan) hevosen ominaisuudet ja mielipiteet jakautuivat melko tasan. Itse olin ehdottomasti luonteen kannalla, jonka prof vahvisti myös omaksi mielipiteekseen- mitä tehdä rakeneteellisesti tai liikkeiltään lähes täydellisellä hevosella joka terveydestään huolimatta ei ole yhteistyökykyinen? Kakkosena on terveys ja liikkeet ja rakenne kulkevat usein käsikädessä, ja yleisvaikutelma on tärkeä. -Jouduin valitettavasti tässä kohtaa poistumaan - lisätieto olisi ollut mielenkiintoista tästäkin aiheesta!
Hevosen tasapainoon hyvinkin tieteellisesti syventyi sunnuntaina tri Sarah J Hobbs jonka jälkeen von Dietze taas paneutui ratsastajien istuntaan ja apujenkäyttöön käytännössä.
Muutamia ajatuksia eri ohjasotteiden käyttämisestä ja ratsastajan sivuttaisvenytyksistä tuli pohdittavaksi, ja kaikkein hauskoin oli kieltämättä harjoitus olla puristamatta liikaa reisillä käyttämällä tennispallon kokoista palloa satulassa istuinluiden välissä hetken aikaa täysin normisti ratsastaen. En ole vielä kokeillut, mutta täytynee testata- ellei itse, niin ainakin oppilailla!
Hevosen vinoudesta oli vielä sunnuntaina puhetta- uutta minulle oli tutkimus siitä, ettei "toispuolisuus" johtuisikaan sikiökyljen asennosta, vaan syy olisi alunperin hormonaalinen. Uutta tutkimusta, minun täytyy omaa kantaani vielä sulatella...Oma vinouteni on hyvin tiedossa- muttei vissiin enää korjattavissa ihan helpolla- kun kaikki hevoseni aina ovat olleet "vasenkätisiä". Muttei Grixie enää, sillä ratsastan itse sillä niin harvakseen...Jostain syystä muistiinpanoni loppuivat tähän, ja nyt tuntuu kyllä pääkoppa varsin tyhjältä. Liikemekaniikan epäsymmetrisyydestä prof Clayton puhui myös, ja siinä oli mallina Mia valkoisella ruunallaan jolla testattiin piaff ja passage- askellajeja joita äärimmäisen vaikea saada täysin symmetrisiksi. Oli myös puhetta epäsymmetrisen liikkumisen ja ontumisen eroista- vaikea aihe sekin, ja on kuulema tapahtunut että ratsukko on puhallettu ulos kun liikerata ei ole ollut samanpuolista vaikka täysin ehjä. Mielenkiintoisia seikkoja, joista mielellään kuulisi lisää vaikka jonkin koulutuomarikoulutuksen yhteydessä! Tämän yleisön joukossa pelkään että osa asioista on ymmärretty ja tulkittu väärin - paljon asiaa käsiteltiin hyvinkin tieteellisesti ja vaikka pidän itseäni jonkinlaisena ammattilaisena oman koulutukseni ja yli 40 vuoden kokemuksen perusteella, piti minun olla melko tarkkana ja kuulolla vaikka englanti kielenä sinänsä ei ole mikään ongelma, vaan katsontakanta ja osa terminologiasta meni jo latnaksikin.... Tätä en sano pahalla, mutta välillä tällaisille kurssille osallistuneet tekevät omia johtopäätöksiä ja tulkintoja asioista ja muuttuvat parissa päivässä uskomattomiksi asiantuntijoiksi vaikka pohjakoulutusta alalle ei ole - harrastuneisuutta ehkä sitäkin sitten enemmän. Itse olen näitä juttuja viikon jo sulatellut ja varmaan pystyn niitä myös hyödyntämään, mutta mitään "uutta katsontakantaa tai ihmelääkettä ratsastajan ja hevosen yhtestyöhön" ei kuitenkaan ollut - lisää rakennetta vanhalle pohjalle jota soveltaa ja muutamia uusia lähestymistapoja eli kaikkiaan hyvinkin hyödyllistä tietoa! Toivottavasti jatkossakin saadaan alan asiantuntijoita puhumaan, ja kohderyhmänä enemmän ammattilaisia esim juuri mainitsemani tuomarikoulutusten yhteyteen. kolme päivää täyttä tietoa oli kuitenkin ehkä jopa liikaa vaikken ihan kaikkea ollut edes kuulemassa- tiedonähky jo vaivasi....
-tämä linkki tuli vastaan facessa- kuinka ollakaan- Kyran selitys lähes samasta asiasta.
https://dressagetoday.commaller-steps-for-greater-balance-dressage-training?fbclid=IwAR0y5rZ-GTMRfrIZjzM6Pyyoa2TJq7oOHLb-waoz1lKY_VLnc/theory/kyra-kyrklunds-s
Suurkiitos järjestäjille vaivannäöstä ja hyvistä puitteista - kiinnostaa takuulla jatkossakin!
