lauantai 4. toukokuuta 2019

sunnuntain suositukset- Luomala, Dr Hobbs, von Dietze ja pikkupätkä epäsymmetriaa Claytonilta.

Huomaan että nuoruden into alka olla kateissa- kahdet muistiinpanot jo sain avattua mutta tämä viimeinen takeltelee- vaikka kiinnostavaa olikin. Oma keskittyminen kun tuppaa hajoamaan tuhannelle eri taholle niin ajatukset eivät aina pysy koossa. Ja väitän että eräs syy tähän nykyihmisen "pirstaloiseen" elämään on internet ja ehkä siinäkin eniten puhelimen kautta tulviva tieto- aina olet tavoiteltavissa ja etenkin nuorilla on kännykkä kasvanut käteen kiinni..

fysioterapeutti Tuulia Luomala aloitti lauantaina puhumalla ratsastajan jaloista, lantiosta ja alaselästä- harvinaisen perusteellisesti ja ymmärrettävästi. Lopuksi yleisö pääsi vielä testaamaan omia kykyjään muutamien liikkeiden sivutessa joogaa ja minullehan tuli taas tasapainotrauma....Elokuun 2013 Laaksolla putoamisen jälkeen ei tasapainoni ole toiminut kunnolla enkä esim enää ole hypännyt esteitä.
-Susanne von Dietze oli jo puhunut hengityksen tärkeydestä kun haetaan rentoutta, ja Luomala oli samoilla jäljillä ja stressin negatiivisesta vaikutuksesta oltiin yksimielisiä.
Kehonhallinta on ratsastajan apujen kannalta ehdottomuus- mahdollisimman pienet avut ovat tietenkin tavoitteena.Erilaisia venytysharjoituksia testattiin maneesissa- en niitä tässä ryhdy erikseen piirtelemään, mutta esimerkkinä mainittakoon etureiden venytys kädellä nilkasta takaa pakaraa vasten kiinnipitäen, ja jalkojen aukivenytys etummainen jalka koukussa. Pakaraa voi taas aktivoida pitämällä jalasta kiinni seisoen tai selällä maaten. Lihasten toiminta on hyvin kokonaisvaltaista, ja esim vatsalihakset ovat sjoitettuina eräänlaisiin sidekudostaskuihin, joiden liikkuvuutta myös on eri suuntiin harjoitettava.


Suurin ongelma ratsastajan istunnassa on ehkä rentouden ja tietyn jännitteen keskinäisen tasapainon löytyminen - täysin rento lihaksisto "hölskyttää" ratsastajaa kun taas liika jännitys pomputtaa ja viestii jännityksen myös hevoseen - ei ole ihan helppoa istua luontevan ryhdikkäänä!
Aiheesta suositeltavaa kirjallisuutta on VK-kustannuksen "Liikkuvuusharjoittelu" / Pihlman-Luomala-Mäkinen 2018




Sitten kun siirryimme prof Claytonin ratsastusdemoon, aloitettiin kuitenkin katsomalla hevosen rakennetta maasta käsin- kaksi erityppistä kaverusta joita ei pistetty paremmuusjärjestykseen, vaan todettiin vain niiden olevan erilaisia- toisella vahvempi takaosa ja toinen tyypiltään ylipäänsä kevyempi vaikka muodoltaan molemmat neliömäisiä kuten suurin osa ratsuista nykyään.(kuvassa)
prof Clayton heitti ajatuksena kysymyksen yleisölle laittaa tärkeysjärjestykseen (ostettavan) hevosen ominaisuudet ja mielipiteet jakautuivat melko tasan. Itse olin ehdottomasti luonteen kannalla, jonka prof vahvisti myös omaksi mielipiteekseen- mitä tehdä rakeneteellisesti tai liikkeiltään lähes täydellisellä hevosella joka terveydestään huolimatta ei ole yhteistyökykyinen? Kakkosena on terveys ja liikkeet ja rakenne kulkevat usein käsikädessä, ja yleisvaikutelma on tärkeä. -Jouduin valitettavasti tässä kohtaa poistumaan - lisätieto olisi ollut mielenkiintoista tästäkin aiheesta!


Hevosen tasapainoon hyvinkin tieteellisesti syventyi sunnuntaina tri Sarah J Hobbs jonka jälkeen von Dietze taas paneutui ratsastajien istuntaan ja apujenkäyttöön käytännössä.

Muutamia ajatuksia eri ohjasotteiden käyttämisestä ja ratsastajan sivuttaisvenytyksistä tuli pohdittavaksi, ja kaikkein hauskoin oli kieltämättä harjoitus olla puristamatta liikaa reisillä käyttämällä tennispallon kokoista palloa satulassa istuinluiden välissä hetken aikaa täysin normisti ratsastaen. En ole vielä kokeillut, mutta täytynee testata- ellei itse, niin ainakin oppilailla!

-tähän väliin piti laittaa hyppykuva stable Novan kisoista missä välillä kävin katsastamasa "jälkikasvua" -kuvassa nyt jo 8-vuotias Galahad Jasmin Nylundin kanssa ekassa startissaan tauon jälkeen -120cm rata yhdellä pudotuksella. Isoveli Graal menikin sitten vauhdikkaasti seuraavan päivän 140cm-luokan sijoittuen toiseksi. Ja pikkuveljet Gawain ja Gareth treenaavat täysillä- hyviä kavereita koko Grixien katras!

Hevosen vinoudesta oli vielä sunnuntaina puhetta- uutta minulle oli tutkimus siitä, ettei "toispuolisuus" johtuisikaan sikiökyljen asennosta, vaan syy olisi alunperin hormonaalinen. Uutta tutkimusta, minun täytyy omaa kantaani vielä sulatella...Oma vinouteni on hyvin tiedossa- muttei vissiin enää korjattavissa ihan helpolla- kun kaikki hevoseni aina ovat olleet "vasenkätisiä". Muttei Grixie enää, sillä ratsastan itse sillä niin harvakseen...Jostain syystä muistiinpanoni loppuivat tähän, ja nyt tuntuu kyllä pääkoppa varsin tyhjältä. Liikemekaniikan epäsymmetrisyydestä prof Clayton puhui myös, ja siinä oli mallina Mia valkoisella ruunallaan jolla testattiin piaff ja passage- askellajeja joita äärimmäisen vaikea saada täysin symmetrisiksi. Oli myös puhetta epäsymmetrisen liikkumisen ja ontumisen eroista- vaikea aihe sekin, ja on kuulema tapahtunut että ratsukko on puhallettu ulos kun liikerata ei ole ollut samanpuolista vaikka täysin ehjä.  Mielenkiintoisia seikkoja, joista mielellään kuulisi lisää vaikka jonkin koulutuomarikoulutuksen yhteydessä! Tämän yleisön joukossa pelkään että osa asioista on ymmärretty ja tulkittu väärin - paljon asiaa käsiteltiin hyvinkin tieteellisesti ja vaikka pidän itseäni jonkinlaisena ammattilaisena oman koulutukseni ja yli 40 vuoden kokemuksen perusteella, piti minun olla melko tarkkana ja kuulolla vaikka englanti kielenä sinänsä ei ole mikään ongelma, vaan katsontakanta ja osa terminologiasta meni jo latnaksikin.... Tätä en sano pahalla, mutta välillä tällaisille kurssille osallistuneet tekevät omia johtopäätöksiä ja tulkintoja asioista ja muuttuvat parissa päivässä uskomattomiksi asiantuntijoiksi vaikka pohjakoulutusta alalle ei ole - harrastuneisuutta ehkä sitäkin sitten enemmän. Itse olen näitä juttuja viikon jo sulatellut ja varmaan pystyn niitä myös hyödyntämään, mutta mitään "uutta katsontakantaa tai ihmelääkettä ratsastajan ja hevosen yhtestyöhön" ei kuitenkaan ollut - lisää rakennetta vanhalle pohjalle jota soveltaa ja muutamia uusia lähestymistapoja eli kaikkiaan hyvinkin hyödyllistä tietoa! Toivottavasti jatkossakin saadaan alan asiantuntijoita puhumaan, ja kohderyhmänä enemmän ammattilaisia  esim juuri mainitsemani tuomarikoulutusten yhteyteen. kolme päivää täyttä tietoa oli kuitenkin ehkä jopa liikaa vaikken ihan kaikkea ollut edes kuulemassa- tiedonähky jo vaivasi....
-tämä linkki tuli vastaan facessa- kuinka ollakaan- Kyran selitys lähes samasta asiasta.

https://dressagetoday.commaller-steps-for-greater-balance-dressage-training?fbclid=IwAR0y5rZ-GTMRfrIZjzM6Pyyoa2TJq7oOHLb-waoz1lKY_VLnc/theory/kyra-kyrklunds-s
Suurkiitos järjestäjille vaivannäöstä ja hyvistä puitteista - kiinnostaa takuulla jatkossakin!



keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Aino, Järvenpää 26-28.4. -prof Hilary Clayton


perjantaina jatkoi Susanne von Dietzen jälkeen tutkimustyötä hevosen biomekaanikasta tehnyt prof Hilary Clayton Britanniasta- todella mielenkiintoinen ja maallikollekin ymmärrettävä esitys vaikka kyse oli lähes eläinlääketieteestä!                           

                     anatomia

                       rakenne

      toimivuus                 kestävyys


-tässä kohtaa heti kirj.maininta- mun muistiinpanot ovat huonon käsialan lisäksi sen verran sekavat, että toivottavasti saan ne asiallisesti purettua ilman väärintulkintoja -tässä yksi esimerkki: "OBS the ribcage-if your leg is too back, it will disturb tarmarna" - menee suurinpiirtein näin: "Kylkiluiden kaaren koosta riippuen joitakin hevosia häiritsee liian taakse vedetty pohje-mahan suolisto voi olla herkkä" -englantia ja ruotsia sekaisin....
Sitten rakenteeseen aloittaen sellärangasta ja sen nivelistä, joita on häntä mukaanlukien melkoinen määrä (56)- ihme että ratsuhevoset ylipäänsä pysyvät terveinä! -Alle kopsasin vertauksena ihmisen selän nikamien toiminnasta kertovan videon (englanniksi)-kannattaa katsoa ja verrata!

https://www.spine-health.com/video/facet-joints-video

https://www.spine-health.com/video/lumbar-osteoarthritis-video

prof Claytonilla oli rutkasti tutkimustuloksia ja taulukoita mm tilastoituna ne nivelet joiden välit eniten vaivaavat hevosilla- mielenkiintoista faktaa ja melko kattava otanta.



Yllättävää oli se, miten eri kulumat  jakautuvat ympäri selkää- seuraavasta taulukosta selviää:




 Selän ja kaulan yhtymäkohdassa (alkuosa sä´ästä) ja lannerangassa näyttäisi olevan eniten ongelmia ellen aivan väärin ymmärtänyt - herää kysymys minkäverran ratsastajan painopiste melko takana vaikuttaa ja ratsastuksen laatu- liikkuuko hevonen "selkä notkolla" vai kantaako ratsastajaa lihaksistollaan? Yläkuvassa tutkielman asteikon jakautuminen 0-3 välille. Tutkimus tehty siis jo teurastetuilla eläimillä.(56kpl) Kyseessä selkänivelten pieni fasettinivel, joka joskus myös voi oireilla "kissing spines"oireyhtymän keralla; näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa keskenään.


Satulan sovittamiseen ei vaikuta pelkästään säkä, sen koko ja kaltevuus, vaan myös lavan asento ja kiinnittyminen rintaonteloon sekä kyynärpään taakse, kylkiluiden eteen  ulottuvan "vyölinjan" pituus- mikäli tämä on lyhyt on satulansijaa vaikea löytää hyväasentoisesta sä´ästä huolimatta. Lavan kaltevuus on myös mielenkiintoinen - mitä pidempi ja kaltevampi lapa hyvillä kiinnikkeillä- sitä lennokkaampi ja pidempi askel, kun taas estehevosilla suositaan jyrkempää ja liikkuvaa lapaa joka antaa kyynärpäälle paremman mahdollisuuden taipua ja siten myös vetää polvet ylös esteeellä. Rakenteella on siis merkitystä eri lajeissa,(mutta senhän me jo tiesimmekin, eikö?)



Tulokset internetistä

Kiinnostavaa juttua oli myös näistä rintakehää ja säkää ympäröivistä lihaksista, joiden oikeanlainen
käyttö vahvistaa myös säkää ja saa sen ikäänkuin "koholle".Hyvin treenattu hevonen kehittää aina myös säkälihaksiaan ja kun säkä nousee tulee koko hevosesta ryhdikkäämpi.Tämä lie tuttua niille, joiden nuorelle ostettu satula ei enää noin puolenvuoden- vuoden työskentelyn jälkeen sovi -Sitten oli puhetta käsitteestä GRF eli ground reaction forces jossa paras teho saadaan kun jalka on pystysuorassa (vertikal) maahan nähden -näistä voimista 58% todettu liittyvän etujalkoihin mitä tulee painopisteeseen.-sivuhuomautuksena prof mainitsi etujalkojen välisen rintalihaksen, "petron",  jonka kehitys liittyy sivuliikkeiden onnistuneeseen työskentelyyn.
Se tieto mitä hevosen lihaksistosta saadaan on asiantuntijalle varsin hyödyllistä tietoa,  ja myös takaosassa on näitä sling-lihaksia reisien molemmin puolin bicepsin lisäksi.

 -Tässä mentiin jo hieman fysiikan puolelle, mutta vielä ihan ymmärrettävästi..
Lisää lihaksista- mm gluteus maximus eli iso pakaralihas ja sen käyttö joka tosin on tärkeä, mutta hevosen kokoamista ajatellen joutuu siitä lähtevä ja takakintereeseen ulottuva koukistaja (kuvassa "hamstring muscles") paljon kovemmalle! Kintereen epävakaus                                                                                                            ja jopa heiluminen liittyy tämän
lihaksen heikkouteen jota voidaan siellä maastossa mäkityöskentelyssä parantaa!
-"raising the whiters"-experiment  tapahtuu painamalla /"raapimalla" edestä rinnan alta taaksepäin etujalkojen välistä esim tylpällä kaviokoukulla tms.
Lannerankaa saa taas koholle painamalla kädellä hännänjuuren yläosasta



Sitten askellajeihin, jossa käynti ilman liitovaihetta on helpoin - painopiste pysyy melko keskellä
Kaksitahtisessa ravissa taas hevosen selkä jännittyy ja kantaa liitovaiheessa ja sen tasapainopiste vakauttaa ja kontrolloi raviliikettä. Sitten näytettiin "baited stretches" (=rounding exercises and bending excercises- kuva) joita voi hyvin tehdä ennen ratsastusta koska ne saavat selkänivelfasettien nivelsiteet liikkeelle ja helpottavat liikkumista joustoa lisäten, Näitä kaularangan ja osittain kylkienkin sivuttaisvenytysiä kutsutaan usein "porkkanaleikiksi" hyväksi todetun työkalun takia .




Jänteet ja niiden toiminta seuraavaksi. Ensimmäisenä mainittiin ei-elastiset "positional tendons" jotka ovat auttamassa lihastyötä ja helpottavat ennenkaikkea täsmällisyyttä- verrattiin pianonsoiton tarkkuuteen. Elastiset jänteet taas auttavat lihasten toiminnassa venytyksessä/supistuksessa ja säästävät sikäli energiaa. (Kun hevosen lihaksistoa työskennellään vahvemmaksi, tämä säästää jänteitä mutta hukkaa energiaa- --lisää ruokaa!!)


Lennokkuuteen tarvitaan näiden jänteiden kimmoisuutta ja "ponnahtavaa"voimaa mikä myös altistaa ne vaurioille. Kuten 40+ ihmiset, myös hevoset 12+ ovat jo sen verran kilometrejä taittaneet, että ylikuormittamista on vältettävä ja treenin on oltava säännöllistä ja vaihtelevaa niin ohjelman kun pohjan suhteen. 1-2 vapaapäivää viikossa jo vodaan suositella!

*On muisttettava, että raskasrunkoisellakaan hevosella ei ole yhtään sen "isommat" jänteet kun kevyemmällä, mutta painon johdosta rasitus on suurempi.

*Hevonen, jota ei nuorena ole rasitettu/treenattu, ei kestä vanhana!

*Kaikille hevosille on pohjaa vaihdeltava kestävyyden lisäämiseksi ja muistettava että kovin pehmeällä pohjalla ei kannata ratsastaa hevosta väsyksiin sillä silloin jänteet joutuvat erityiselle rasitukselle. Kovan työn jälkeen hyvä viilentää jalkoja! (Nyt kirjoittajan huomio: kestävän kehityksen nimissä - älkää ainakaan talvella sitä vettä tuhlatko jos lunta löytyy- siitä saa pariksikymmeneksi minuutiksi kivat sulavat paketit käärittyä jalkojen ympäri!)

*Nuoret hevoset: ULOS ja mieluiten ryhmässä leikkimään!

Tämä perjantainen "paketti" oli sen verran mielenkiintoinen, että vaikken lauantaina päässyt kuulemaan varusteiden vaikutuksesta hevoseen olin sunnuntaina paikalla kun prof .kertoi epäsymmetriasta eli vinoudesta hevosissa- todella mielenkiintoista. Mutta sen osan taidan purkaa vasta lauantaina- yllättäen näiden asioiden läpikäyminen muistiinpanojen mukaan vaatii jopa aivotyötä. Ja nyt en tarkoita pelkästään huonoa käsialaa....
-Kuvat julkaistu prf claytonin luvalla (1.5.2019)   Jatkoa siis seuraa!