sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

GEEC Global Equestrian Educational conference - 26-28.5. Ypäjä



Tämä on jo velvollisuudentuntoa- uhrata nyt juhannuksen toinen päivä sisällä koneen ääressä jotain Ypäjän tapahtumaa ruotiessa...(Tosin sateinen keli edesauttaa, ja eilisen ja juhannusaaton olen viettänyt asiaankuuluvasti uiden, saunoten ja grillaten hyvässä seurassa)
Mutta olkoot - ihan hienoa  että tällainen kv -tapahtuma on potkaistu käyntiin, ja nimenomaan Suomessa ja Ypäjällä missä puitteet erinomaiset! Ja mitä mainosta 100-vuotiaalle Suomelle ja 110-vuotiaalle suomenhevosellemme kun yhtaikaa oli käynnissä työmestaruuksien valtakunnallinen kilpailu josta vetokoetta pääsimme seuraamaan - osallistujia seminaarissa oli sentään noin 200 yhteensä 14:a eri maasta; kaukaisimmat EteläAfrikasta.
Tervetulopuheiden  jälkeen (Laura Airaksinen (SRL) ja Markus Scharmann (EEN) kuvassa näkyvät Juha Erola (kirj.) ja Helena jansson Päivi Laineen kanssa esittelivät Ypäjän hevoskeskuksen kehittymistä käsittelevän kirjan. Ihan juhlantuntua siis!
Esitelmänpitäjäluettelo oli laadukas- pikemminkin tuli ongelmaksi iltapäivällä päättää mihin sessioon osallistuisi koska kaikilla oli mielenkiintoiset aiheet - hevosen hyvinvointi/ valmennus, tiede ja tutkimus / hevosen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Mielenkiintoista oli lauantaina sitten ryhmissä työstää annettujen aiheiden esitelmien perusteella ne keskustelut, joita ne herätti. Ainoa mitä jäimme kaipaamaan oli keskustelujen perusteella tehtävä yhteenveto - nyt vasta ikäänkuin pääsimme aiheeseen. Heitän tähän muutamia kommentteja / ajatuksia:


Tuire Kaimion johdolla käytiin läpi ajatuksia hevosen oppimisesta
ja ainakin minulle oli uutta ihmisille jo hyvinkin toimiva
"mallioppiminen" eli kansankielelellä matkiminen! Muutama
hauska videokin nähtiin ja kuvia kuinka ihminen esittää piaffea.
No, nämä tutkimukset ovat vasta alullaan, mutta mielenkiinnolla seuraamme jatkoa- toki on jo tuttua miten eläimet oppivat lajitovereiltaan, mutta tämän oppimistavan suoranainen siirto ihmisiltä hevosille on aika huima!
MOTIVAATION merkitys - niin ihmisillä kun hevosillakin - on valtava . Myös oppimistapahtuman tunnetila on huomioitava - näköjään vanha sanonta : LUGN-LYDIG -LÖSGJORD ( rauhallinen-tottelevainen-irtonainen=rento) pätee yhä - nyt tilannetta vaan myös on tutkittu.

ell. Mirjami Miettinen ,  kertoi tutkimuksestaan hevosen suun rakenteesta ja eri kuolainten vaikutuksesta ottaen huomioon mm leukaperien leveyden, korkeuden, kielen koon ja muodon - ihanaa että tätäkin asiaa nyt tutkitaan, otanta oli vaan tässä vaiheessa kovin pieni.

Lars Roepstorff Ruotsista kertoi hevosalan uusista haasteista:
joista mainita täytyy kuitenkin muutama pointti liittyen ympäristöön ja hevosen terveyteen:
Pohjan vaikutus hevosen terveyteen/kestävyyteen koostuu useasta eri tekijästä:
*iskunkestävyys, lujuus
*jousto; pinnan alla jopa 40cm kohdalla painonkesto / cm3
*ote - ei liian pitävä muttei myöskään liukas
*varsinainen jousto, "vastaaminen"liikkeelle /painolle
*muoto, visuaalisuus - pohja vastaa silmällä nähtyä

On muistettava että pelkän hyvän pohjan rakentaminen ei toimi ikuisesti - huollolla on suuri merkitys!  Hevosta ajatellen liikkuminen vaihtelevilla  eri pohjilla on erittäin tärkeätä ja  lisää kestävyyttä!








*Kasvava kiinnostus hevosiin *hevosurheiluun * laajeneva alan teollisuus*lisää eri hevosalan tilaisuuksia* kasvava eriytyminen lajin sisällä

"Meidän on ymmärrettävä niin luontoa, yhteiskuntaa kuin kulttuuriakin tuottaaksemme kestäviä laadukkaita toimintoja ja laajentaa tietoisuutta siitä, mitä hevonen yhteiskunnassa edustaa. Tämän on perustuttava terveelle eettiselle pohjalle, sisällyttävä avointa keskustelua ja verkostoitumista. Koulutus on tähän avainasemassa."




Carsten Engelke demonstroi satulan sovitusta ja mm hieman kritisoi nykyajan upealiikkeisten kouluhevosten lyhyttä runkoa joka asettaa valtavat vaatimukset satulalle - etenkin jos  sinne pitää sovittaa hmmm reilunokoinen takapuoli ja hevosesta on saatava liikettä irti. Ajattelemisen aihetta!

Markus Scharmann Saksan opettajakoulutuksesta, avinhenkilö koko ohjelman koostamisessa, totesi mm viisautena että:
"Hevosten kanssa työskenteleminen on oppia elämää varten".
*kasvattaa vastuuntuntoa *lisää empatiakykyä* opettaa kontrolloimaan tunteitaan * oppii asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen - ensin hevonen, sitten itse * hidastaminen elämänhallinnassa
Erilaiset hevoset, opettajat ja valmentajat antavat erilaisia kokemuksia - kaikki opettaa!
Ja tärkeä seikka, minkä myös Kyra painotti . OPI VIRHEISTÄSI ja uskalla tehdä niitä!



Islay Auty, GBR, antoi näytetunnin ja tein muutaman merkinnän siitäkin, vaikkei varsinaisesti mitään "uutta" tullutkaan:
*Älä yritä liikoja uuden oppilaan kanssa - malta! * Mitä tahansa opetatkin - kysessä on urheilulaji * Sinun pitää saada oppilassai ajattelemaan * Myös oppilailta on kysyttävä palautetta -itsellesi!* Ratsasta hevosen energia ohjille * kerää ensin voima jotta sitten voit "antaa mennä" *Älä koskaan pidä mitään asiaa varmana- impovisaatiotaito on tärkeää! * -alakuvassa Päivi Laine esittelee Islan.



Lauantaina tehtiin eri aiheista kooste- Markus Scharmann esittelemässsä hyvinvoinnin tuloksia.
Iltapäivällä saimme kuulla Kyran & Maria Gretzerin ihanan höpöttelyn - siitä jo kirjoitinkin- ja sitten kuvasin oikein urakalla niitä työhevosia. Jos jollakulla on kiinnostusta tuloksiin ja nimiin, niitä varmasti löytyy Suomen Hippoksen sivuilta. Alla lähinnä kuvia & tunnelmia . Sitten vielä vähän illalliskuvia...










Lauantai-iltana, aivan kuten perjantainakin, oli Country Club - nimisessä paikassa illallinen erillisestä maksusta, mutta tilaisuutena aivan loistava ja mukava paikka. Ja täällä tietenkin nostettiin myös hevosen malja - en muista koska viimeksi olisin sen skoolannut!
Mutta piristävä, opettavainen ja tunnelmallinen tilaisuus ( = Suomi 100 vuotta!) tämä GEEC  kaikkiaan - kahden vuoden kuluttua tapaamme Ranskassa! Siihen asti - a bientout!







Viimeisessä kuvassa sitten testataan Rivieran uimakelpoisuutta... Toukokuussa vielä ok, kun kisaviikolla kesäkuun puolessavälissä olin tuomaroimassa en enää uinut - liikaa jo hevosia ja lämpöäkin...


Seuraavaksi sitten terveiset Brysselistä - aika huikeeta tämä elämä välillä!! Me like!


sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Globaalikasvatuksen kesäpäivät perinteikkäässä Päivölässä



Myönnetään suoraan - uteliaisuus ja osallistumisen helppous- jopa koiran kera- oli syynä ilmoittautua tälle aikuisille, lähinnä opettajille /järjestöihmisille tarkoitettuun seminaariin heti koulujen päätyttyä.
En kuolemaksenikaan muista mitä kautta sain koulutuksesta vihiä, mutta se sopi niin teemaan "global dressage-forum" ja Global Equestrian Education Conference" - ja kun lisäksi yhdistän ajatuksen kestävävästä kehityksestä ja uudesta roolistani maahanmuuttajien sijoittamisesta oppisopimusaloille- avot -tätä juuri tarvitsin!

Kevät on ollut yhtä juoksua, mutta nyt oli pakko hidastaa. Viime tingassa tullut ohjelma antoi minulle luvan kysäistä koiran läsnäolosta- en ihan parin päivän varoituksella viitsi pojiltakaan Fasun vahtimista kysyä- etenkin  kun tulevan viikolla olen ensin Ypäjälä tuomaroimassa ja vaihdan Brysseliin lennosta sunnuntaina...Ja uuden työni otan vastaan huomenna joten - "elämä on".
En myöskään etukäteen ollut googlettanut majapaikkaamme Päivölää, ainoastaan km ja (71km) ja ajo-ajan 58min, joten paikan historia oli minulle ihana yllätys etenkin se, että myös Tulenkantajat ovat täällä kokoontuneet ja ihana naapurinsetäni 60-luvun lopulta- Tito Colliander- on viettänyt täällä jaksoja kirjoittaen tai muuten vaan Ina-vaimoa paossa... Vanhan rakennuksen henki tallella ja viereinen majoitusrakennus asiallinen. Ajan patinoimia rakennuksia ja pihapiiri ja toki, en paikkaa ehkä rakennusinsinööri-pojalleni ihan ensimmäisenä suosittelisi, mutta humanisteille aivan ihana!
Osallistujat.
Meille pidettiin toki aivan ihana ja hauska nimieikki - pitää jonkin aikuisen oppilasryhmän kanssa muistaa- kun esittelimme itsenne toiveammatin nojalla ja myös visualisoimme toimemme - hyvä tunnelman sytyttäjä.Oma muistini tallensi lähinnä ihmisten toiveammatit eikä niinkään niitä nimiä.
Tämän vuoden teemana "paluu totuuteen" ja siitä seuraavaksi jutustelimme ja vähitellen myös arvoista.miettien myös muuttuuko opettajan arvomaailma uuden OPSin myötä? Hannun ja Jarin avauksen jälkeen siirryimme -lounaaseen, ja iltapäiväksi ulos pihalle Jounin vetämän draamapedagogiikan turvin.Siitä muutama heitto:




Sankareita etsimässä - alkoi hauskalla "pum-pum"pelleilyllä missä ringissä ammuttiin kaverin pään yli ja hitain joutui keskelle. Rivien harventuessa viimeiseksi jääneet joutuivat kuvan mukaiseen kaksintaisteluun - villiä länttä parhaimmillaan ja täysin sovellettavissa! Supersankareita kun oltiin etsimässä jatkoa seurasi-
"kosketusleikki" oli suomalaisillekin sopiva kun oli kyse ainoastaan kevyestä kosketuksesta etusormella kämmenpohjaan ja kaverin ohjaamisesta ympäri nurmikon silmät suljettuina ja lopulta jopa tanssiaskelin! Kaikki aistit käyttöön!
Lopuksi pääsimme vielä esiintymään toisillemme - kun alkulämmittelyssä oli hidasteet sulatettu-  ja pareittain esitettiin sitten supersankarien ominaisuuksia- tässä kohtaa Fasukin pääsi mukaan, tosin ei minun parini kanssa vaan aivan vieraassa seurassa. Otti homman maailmannaisen tapaan...
Toiminnallinen draamapedagogiikka on vain mielikuvituksesta kiinni- taas huomasin etten ole sitä juuri muistanut soveltaa vaikka oppia aiheesta olen saanut ennenkin. Jo ennen ulkoleikkejä oli Sanna puhunut arvoista ja ennakkoluuloista, selvittänyt sanontaa "framing" ja puhunut niin tietoisista kun tiedostomattomista valinnoista - paljon ajattelemisen aihetta antavaa tekstiä. "Don´t think of an elephant" - erinomainen sanonta joka nimenomaan johdattaa ajatukset pieniin ihaniin kärsällisiin norsuihin...



Tarkasti ohjelmassa pysyäkseni on taas mainittava päivällinen, -ups -kahvitauko meinasi unohtua- ja klo 19 jälkeen pääsimme vihdoinkin rantasaunaan Hiidenveden äärelle- avantouimarin "must" vaikka vesi jo oli ainakin 14-15 asteista ja sauna vallan viehättävä puulämmitteinen.
Keskiviikon kesäkeli sai ihmiset loistotuulelle ja iltateen aikana vielä vaihdettiin viimeiset ajatukset koulujen päättymisestä ja edessä olevasta kesälomasta.

Meille jaettiin vielä ryhmittäin eri tehtäviä perjantain päätösfoorumiin jaettavaksi - minun ja kahden muun open tehtävänä oli rakentaa asetelma liittyen viestintään ja siihen visualisuuteen mitä koimme kolmen päivän aikana.
Torstai tuntui usvaiselta ja kostealta joten mieluusti kokoonnuimme sisätiloihin ja pääsimme kokeilemaan "Open Space"- työskentelyä. "Vähäks´mää pääsin loistaan kun vaan jokunen meistä oli siihen tutustunu ja mää olin yks niistä" - kokemus kolmen viikon takaisilta virkistymispäivltä Hvittorpista!
Tiloja löytyi neljä, ja kun aikaa varattiin sekä ennen että jälkeen ruokailun saimme kasaan kahdeksan eri aihetta. Itse otin määrätietoiseti ja intohimoisesti siipieni alle "käytöskoulun" tai pikemminkin sen puutteen nykyajan koulumaailmassa. Yllättävän moni oli aiheesta kiinnostunut ja saimme aikaiseksi ihan mielenkiintoisia keskusteluja- paperille laitetut merkinnät ovat luettavissa jossain foorumissa kaikkienryhmien osalta, joten en tässä niihin enää puutu. Olen vain iloinen siitä, ettei kasvatusvastuu ihan vielä olekaan kuollut asia vaan niitä rajoja tarvitaan tulevaisuudessakin! Parempi ne on koulussa ja kotona asettaa kun ne työpaikalla tulevat sitten potkuina vastaan...
Kahvin jälkeen siirryimme sitten"punaiseen taloon" rannansuuntaan ja käsittelimme pareittain väittelyä draaman turvin ja sitäselviämistä, teimme "still"kuvia eri tilanteista ja leikimme rikkinäistä puhelinta. Ajatusta herätti se, että kun niitä still-asetelmia toisillemme esitimme, saivat katsojat puuttua tarinan jatkoon ja esittää tilanteiden omia korjausehdotuksiaan- mielenkiintoista ja hauskaa!





Iltapäivä huipentui elokuvafestivaaleihin johon olimme itse saaneet valita esitettävän elokuvan noin kymmenen ehdokkaan joukosta. Eniten pisteitä sai Bertoluccin "Sheltring sky" (1990) jonka muistan nähneeni mutten missä ja kenen kanssa, Elokuvastudio  oltiin katettu ruokasalin taakse tummennetuin ikkunoin ja tarjolla tietty pop-cornia ja chipseja - pieni, mutta hauska tunnelmannostaja.


Elokuvan jälkeen päivällinen ja hieman mietintää koskien astelmaa- nyt meitä oli enää  Alma ja minä luomassa tätä installaatiota mutta ideoita alkoi syntymään...





 Oli se sitten romanttinen ja erikoinen elokuva tai kesäpäivien yleinen epätodellinen tunnelma, mutta harmahtava kesäilta sai meidät saunojat lähes villiintymään ja haikailimme kovasti Vesihiisin tai jonkun muun Ahti- kuninkaan perään kun vilvoittelimme saunan jälkeen. Ihana Suomen kesä ja luonto!
Tuulahdus menneiltä ajoilta sai ehkä mielikuvituksen laukkaamaan entistä kovempaa- mutta haukaa oli ja arjesta tuli todellakin irtaannuttua !

Perjantaina pääsimmekin sitten jo aamusta taidenäyttelyyn tutustumaan turvapaikanhakijoiden sarjakuvanäyttelyyn ja tekemään itse jatko-osia valitsemillemme teoksille. Itse en ole koskaan pitänyt sarjakuvien piirtämisestä, mutta tulipa siinäkin ideoita ja ennenkaikkea- asioita pohdittua monelta eri kantilta! Näki selvästi että eri toteutuksissa vain taivas oli rajana, joten myös runosuoni alkoi ryhmätöissämme kukkimaan kun haiku-mitalla kirjoitimme sanomaa sarjakuvan tekijöille - ne kun vielä esitettiin ryhmässä siten että yksi luki ja muut visualisoivat -nauraakin sai! Oma eläytyminen oli käsinkosketeltavaa ja vaikka porukkamme sitten lähtöpäivänä  lounaaseen mennessä jo oli lähes puolittunut, saimme vielä nauttia toistemme uskomattomista esityksistä loppuhuipentumana.

Kesäiloa- luontoa- nautintoa- syömistä - oleskelua - koiralenkkiä- uimista- saunomista - ideointia- ajatuksia - tutustumista - avarakatseisuutta - uusi tuttavuuksia - ennakkoluulojen poistoa .... kaikkea tätä oli Päivölän kesäpäivät joihin takuulla haluan osallistua ensi vuonnakin js vain mahdollista!

Aina löytyy jotain uutta kun vaan uskaltaa pitää silmät ja korvat auki!






Alma asettelemassa viestintävälineitä ruokapöytään...

Päivölän isäntä Mikael Mäkelä



tiistai 6. kesäkuuta 2017

KESÄ _ SOMMAR _ SUMMER _ LÈTE`





Oheistan vain muutaman kuvan Orimattilasta Kyröjen orilaitumelta- ei mitään "raflaavaa" tapahtunut kun vieraita varsoja vain yksi ja muut talosta. Mutta kimppavarsamme GAWAIN otti itselleen pikkuveljensä  GARETH ( i Ludvig von Bayern) lisäksi kaksi muuta vuotiasta "hoitoon" ja vei ne isojen poikien ulottumattomiin...

Tämä orivarsalaidun, -etenkin niissä olosuhteissa mitä Orimattilan Mallusjoella on tarjolla ylä- ja alamäkineen ja purosta juotto - on mielestäni aivan ehdoton asia nuorten poikien koulutuksessa ja kasvamisessa. Vaikka itselläni on ollut tammaoille laidunta reilustikin aikanaan omasta takaa, olen aina vienyt orivarsta vieraalle "poikaleirille" - ihan vaan toisiaan kouluttaman! "Pojat on poikia" - oli ne sitten neli- tai kaksijalkaisia!

Keväällä on käsitelty niin yksi- kuin kaksivuotiaat, joten ne voi huoletta "unohtaa"" villiintymään keskenään kesän yli - toki ne päivittäin tarkistetaan ja laidunlohko vaihdetaan vajaan kuukauden välein. Kelien mukaan sitten syyskuun lopulla korjataan pojat talteeen ja työ jatkuu.
HEVOSENELÄMÄksi tätä kutsutaan.








oikeanpuoleinen läsipää GARETH i Ludvig von Bayern e valiopalkittu BP-voiittaja GRIXE  myytävänä!






Näillä laitumilla o kirmannut niin Siiri Kyrön siitosori Allu kuin Grixien vanhemmat varsat Galahad ja Graal sekä kenttäkisahevonen Dio; monesta muusta puhumattakaan. Peruskuntoa ja käytöstä - sitä ne täältä saavat!
Katson vielä löydänkö muutamia hyvälaatuisia vanhempia kuvia vertailuksi...

vuoden 2016 satoa...