keskiviikko 30. syyskuuta 2015

HYPEKS- seminaari- verkossa!





"On the road"

vuodessa tullut henkilöautolla ajokilometrejä liki 40t - kuva lauantailta jossain Heinolan ja Lahden välissä, Mikkelin tuomarikeikalta palattaessa...











Joten tänään oli aivan ihana "antautua kehityksen vietäväksi" ja seurata Tampereella järjestettyä seminaaria verkossa, omalla kotisohvalla osittain jopa maaten, kissan ja koiran seurassa :)

"Hyvinvointia ja pedagogiikkaa siirtymävaiheisiin" HYPEKS eli aihe keskisuomalaisittain.
Aluksi esiteltiin aihetta sivuavat koulutukset, joista keskeyttämisriskin uhanalaisten oppilaiden opiskelumotivaation tukeminen olisi ollut kiinnostava, mutta yrittäessäni sinne jokin aika sitten ilmoittautua, oli jo täynnä.Toimintakulttuurin rakentamisseminaari olisi vielä 2:n OP:n arvoinen, mutta jossain on minun laitettava STOP -nyt jo tuntuu että yritän revittää liian monelle taholle! Ensi viikolla taas HAMK, ja loppuviikosta Tre (kieltenopekoulutusta) ja lokakuun lopulla vieläpä luvassa Hollanninreissu Global Dressage Forumin -merkeissä, joten ohjelmaa riittää                                                                                                                    Kaija Peuna (JAMK) ja Sirpa Oja (Valteri, Onerva) puhuivat monialaisesta yhteistyöstä niin peruskoulun kuin ammatillisten oppilaitosten puolella. Mietittiin miten nuori siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle ja sieltä vähitellen työelämään, ja minkälaista ohjausta hän matkallaan tarvitsee, etenkin erityisoppilas. Mikä on oppilaan oma osuus kouluttautumisessa, ja miten ne omat opiskelutaidot ja niiden kehittäminen korostuvat. Ja ehkä tärkein : MINKÄLAISEEN yhteiskuntaan ja työelämään me häntä koulutamme?
-vihje poissaoloista mitä en ole ajatellut: kerro etukäteen oppilaille, miten toimia läksyjen ym suhteen jos  sairastuvat - eihän luvallinenkaan poissaolo "anna anteeksi" tekemättömiä tehtäviä!

Niilo Mäki- instituutissa on paljon tutkittu MOTIVAATIOTA- aihe mikä minua kovasti kiinnostaa, etenkin kun tein opettajakoulutuksessani sekä tilastollisen että varsinaisen päättötyöni 7-luokkalaisten ruotsinkielenopiskelumotivaatiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Oli puhetta niin opiskelijahuollosta, monialaisesta yhteistyöstä ja yhteisöllisyydestä - kaikki ihan tärkeitä ja pohdittavia asioita, mutteivät mitenkään kolahtaneet.
Iltapäivään päästyämme Kirsti Laakso, NiiloMäki-instituutista jo eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja, kertoi oppimisvaikeuksista kärsineiden seurantatutkimuksesta aikuisiällä niin meillä kuin maailmalla ja raotti ihan mielenkiintosia tilastoja sekä teki yhteenvedon tutkimuksestaan.
Seuranta oli alkanut jo vuonna 1992, alunperin n 400 oppilaan joukosta, joista 150 erityisopiskelijaa.
Tilastoissa katsottiin niin aikuisiän työllistymistä kuin opintojen loppuunvientiä ja  ylipäänsä elämänhallintaa. Jo aiemmista tutkimuksista lie selvinnyt se tosiasia, että pelkän peruskoulutuksen varassa olevat nuoret ovat syrjäytymisalttiimpia kuin muut, riskiä etenkin pojilla lisäävät eri oppimisvaikeudet.

muutaman kohdan yhteenveto

Syrjäytymisen kierre:
-vaikeudet niin peruskoulussa kuin/tai kotona
-koulun keskeyttäminen/ alisuorittaminen
-ei ammattikoulutusta
-lyhytkestoisia työsuhteita
-työttömyys
-työn vieroksunta, alkoholi ja/tai muut päihdeongelmat
-syrjäytyneiden terveydentila on myös valtaväestön terveyttä heikompi - syy vai seuraus?

Yhteiskunnalle on kyseessä taloudellinen ongelma, mutta syrjäytyneelle todellinen koko elämää käsittävä laadullinen ongelma!

 plus- merkkiset asiat, joilla syrjäytymistä voidaan ehkäistä:
*hyvät ihmissuhteet
*onnistumisen kokemuset
*pienet ryhmät
*koulu- ja työuran tukeminen
*harrastustoiminta

Opelta vaadittavia ominaisuuksia on haastattelututkimuksen mukaan: rento ja huumorintajuinen, mutta jämäkkä!

Hauska yksityiskohta tilastoista oli, että entisten tarkkailuluokkien oppilaista ne, jotka ovat olleet häiriköitä, ovat yleisesti ottaen pärjänneet hyvin, kun taas ahdistuneet, masentuneet tai syrjäänvetäytyjät ovat olleet aikuisina paljon heikommissa asemissa.


-Harrastustoiminta, oli se sitten ohjattua tai itse
"keksittyä", on nuorta syrjäytymiseltä suojaavaa, ja toivottavasti myös ilonaiheita antavaa!
Itse olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että liki neljäkymmentävuotta elämästäni olen saanut tehdä työtä harrastukseni parissa!
- No, nämä öljyvärisottaukset ovatkin sitten sitä "oikeaa" harrastamista, mutta onkohan motivaatio ollut heikko kun työt tuppaavat jäämään kesken- tämäkin aloitettu toukokuussa ja nyt alkaa jo olla niin syksyistä että tekele pitänee verannalta pelastaa talveksi sisätiloihin!











Viimeisenä puhui hahmottamisvaikeuksista Suvi Ylönen, myös tutkija NiiloMäki-instituutista. Ennen häntä oli Anna-Kaija Eloranta samasta paikasta, kertonut seurantatutkimustietoa lukivaikeudesta aikuisilla- toki mielenkiintoista ja yllättävän yleistä sekin. Mutta nämä hahmottamisongelmat olivat tietoiskuna melko uusi ja mielenkiintoinen aihe - ehkä juuri oman taustani takia. Kun kysytään MIKSI joku oppii ratsastamaan niin paljon helpommin (vaikka toistoja sama määrä, sama opettaja samat olosuhteet jne) ja miksi jollakulla voi olla vaikkapa voltin ratsastamisessa uskomattoman suuria ongelmia tai esteen hahmottamisessa sen sijainnin suhteen. Muistan myös kun lapsuudessani en lainkaan ymmärtänyt miten äitini oli eksynyt Tikkurilan asemalla ja mennyt väärällä junalla väärään suuntaan vaikka hän päivittäin kulki töihin Helsinkiin junalla!
Hahmottamisvaikeuksia ei koulussa välttämäti edes alaluokilla vielä huomata, mutta kun matematiikka vaikeutuu tai tulee siirto suurempaan kouluun, alkaa ongelmat. Navigointi eri luokkiin voi alussa olla kaikille vaikeata, mutta hahmottamisongelmaiselle löytäminen ei helpotu ajankaan kuluessa, ja tämä on murrosikäiselle todella noloa- mieluummin sitten lintsataan vaikka koko tunti kun myönnetään että oltiin eksyksissä ja myöhästytään! Varsinaista diagnoosia hahmotushäiriölle ei (vielä) ole, mutta tutkimus etenee koko ajan ja on todettu että sitä esiintyy monen käytöshäiriön taustalla ja jopa 1/3 ADHD-oppilaista kärsii myös hahmottamisvaikeuksista!
Näistä ongelmista seuraa pidemällä aikavälillä myös itsetunto-ongelmia, koska varsinaista "syytä" moneen asiaan ei löydy, ja oppilas saa helposti "tyhmän" tai "laiskan" leiman. Aikuisena moni on oppinut "välttämään" niitä ongelmatilanteita, jossa hahmottamisvaikeuksista on haittaa- liikutaan vain tutuissa ympäristöissä, ollaan varovaisia kaiken uuden kanssa,vältetään tiettyjä tarkkuutta vaativia tehtäviä, ei lähdetä päätäpahkaa minnekään "seikkailuun" jne -myös työ ja koultus valitaan mahdollisuuksien mukaan "turvalliselta" alalta.
Tutkimukset vasta alullaan,Suvin otanta käsittänyt vasta 48 narratiivista diskursiota,jossa kvalitatiivinen seuranta,  mutta aihe eritäin mielenkiintoinen ja HAHKU on projektin nimi.
vielä pieni yhteenveto ennen nukkumaanmenoa (huh, pitäisi yhdet sanakokeetkin katsoa loppuun...)

OPETTAJA
*auttaa oppilasta hyväksymään omat haasteensa
*auttaa nuorta löytämään vahvuutensa
*auttaa käyttämään ja oppimaan käyttämään ennakoivia keinoja
''saa taputuksen olalle, ymmärtämystä ja hyväksynnän


"Opettaminen saa paljon aikaan, mutta kannustaminen vielä enemmän"

Open rooli - vuorovaikutus - oletko pahis? - myönnän, tuntui pistos. olen mä välillä.

ajattelemisen aihetta - taas kerran!



"Mä metsään haluan mennä nyt"

eikä siellä eksy - jos osaa navigoida. ja sekin liittyy hahmottamiseen!
Turvallisessa seurassa siellä on aivan ihanaa, syksy on niin kaunis!!

torstai 17. syyskuuta 2015

" Kill Arman" ja rohkaise lasta/nuorta! Campus 2015 kooste




CAMPUS seminaari 17.9.2015 Savoy teatteri, Helsinki.
Hieman huonolla omatunnolla livistin opinnoista Hämeenlinnassa kesken uusien OSP-käsittelyn, mutta täytyy sanoa- oli se sen lintsauksen arvoista!Ja hieman lohduttaa se, että omassa KEUDAn koulutuksessa jo uutta systeemia on sisäänajettu!
Tämä oli kolmas kerta kun osallistuin, viides kerta kun tilaisuus järjestettiin ja ilmoittautuminen tapahtui jo toukokuussa ja koko 700-paikkainen sali täpöten täynnä- kertonee tilaisuuden suosiosta!
Ideana kertoa opetusväelle mitä "maailmalle kuuluu" ja kutsua puhujiksi ammattilaisia ja alansa huippuja eri aloilta- niin yritysmaailmasta ja politiikasta kuin myös kansainvälisistä yhteyksistä.

Somaliasta 1990 Suomeen pakolaisena saapunut Fadumo Dayib aloitti kehumalla suomalaista koulutusta ja koko yhteiskuntaa demokratioineen. Hän kertoi englanniksi lapsuudestaan ja kirjoitustaidottomista vanhemmistaan sekä kasvamisestaan aikuiseksi Suomessa. Liikuttavaa oli kuulla hänen äitinsä oppineen vielä lukemaan -vanhana, vasta vähän ennen kuolemaansa, mutta onnellisena Suomeeen muutettuaan.Vaikka Fadumo on Suomelle kiitollinen, hän kertoi toiveensa pakolaisia kohtaan jatkossa- kun sanotaan tervetuloa, pitää myös kertoa MIHIN ollaan tervetulleita ja pyrkiä integroimaan uudet siirtolaiset jotta heille ei jäisi ulkopuolisuuden tunnetta. Kieli on ehdottoman tärkeä oppia ja nimenomaan käyttää jotta siitä tulisi aito viestntäväline. Tästä löytyi myös selitys hänen englanninkieleensä -hän osaa suomea, muttei pidä tavastamme suhtautua kielivirheisiin tai väärään lausumiseen niin kriittisesti, englanti kummallekin osapuolelle vieraana kielenä on neutraali.

 Somalien ensi kevään vaalien tuleva presidenttiehdokas Fadumo Dayib kertoi millaista on osallistua ulkomaalaistautaisena suomalaiseen koulutukseen.
tilaisuuden mainio juontaja Saku Tuomonen vieressä vasemmalla.













Seuraavaksi lähti Pekka Timonen vetämään "Suomi 100vuotta" hanketta hieman julkisuuteen  heittämällä muutamia ideoita juhlavuodesta - yhdessä syöminen vaikka naapurit mukaankutsuen juhliin, kuusia ja muita puita istuttaen, Aku Louhimiehen uusittua elokuvaversiota Tuntemattomasta sotilaasta katsoen tai vaikka avaruuteen vilkuen jossa uusi Suomi 100- satelliitti pyörii..
Lisää ideoita vastaanotetaan osoitteessa www.Suomi100Finland.fi

Sitten päästettiin politikot vauhtiin - nuoret voimat Antti Häkkänen (kok) ja myös tv:stä tuttu Antero Vartia (vihr) puhuivat demokratiasta ja tavoitteiden asettelusta. Lisäruiskeen keskustelulle ja vaikuttamiselle antoi Milla Halme, kansalaisaktivisti joka oli mukana pyöräyttämässä liikkeeelle "Tahdon" -kampanjaa joka panosti uuteen tasa-arvoiseen avioliittolakiin  kertoen kaikesta siitä byrokratiasta mihin suomalainen demokratia ja päätäntä valitettavasti törmää. Tosin hänen kertomansa saatiin kuulla huumorilla höystettynä ja koko tilaisuus oli niin positiivinen sävyltään ettei mistään matalasuhdanteesta, pakolaisongelmasta tai huomisesta lakkoilusta enää ajateltu edes yleisön keskuudessa.

Seuraavaksi Aalto-yliopiston professori Peter Lund vakuutteli että meillä Suomesssa on paljon annettavaa ja kehitettävää mitä tulee uuteen energiatalouteen, tuulivoiman ja aurinkoenergian suhteen sekä niihin liittyvän tekniikan kehittämiseen, ja tälle puheelle antoi ihanaa lisäkaikua tauon jälkeen yllätysvieraaksi saapunut uusi USA:n suurlähettiläs Charles C. Adams Jr, jonka enisesiintyminen suomalaiselle yleisölle tapahtui siis tässä opettajille suunnatussa tilaisuudessa- vau!



 Suomi 100 - ei enää kuin 453päivää (tai jotain sinne päin...)



positiivista energiaa energiantuotannosta! moni meistä ei tiennytkään että eräs maailman johtavista energiatalouden tutkijoista on suomalainen Peter Lund! Alan toivottavasti suomalaiset, innovaatiot tuovat myös lisää työpaikkoja ja tavoitteena on energiatehokas teknologia joka tuloksena ilmastonmuutos hidastuu!

Myös uusi, vasta kuusi viikkoa maassamme asunut suurlähettiläs Adams oli innosunut suomalaisesta teknologiasta ja puhui lämpimästi niin biopolttoaineesta kuin maamme oululaitoksestakin. Unohtamatta suomenkieltä - ikävästä poliittisesta tilanteesta huolimatta hän selvällä suomenkielellä julisti että : "vaikeuksien kautta voittoon"


Sijoittaja Petteri Koponen kertoi start-up-yrityksistä todeten mm ettei täydellistä yritystä olekaan ja Pia-Henrietta Kekäläinen toi terveiset USA:n piilaaksosta, jonka atk-tekniikkakokeiluihin hän on täysin uponnut kokeiltuaan siipiän ensin vaikka missä Tekninen ja exponentaalinen kehitys vyöryy vauhdilla- nyt on panostettava siihen ettei ihmisen oma kehitys ja yhteistyökyky jä jälkeen!




Tälle yleisölle oli kuitenkin ehkä enemmän mieleen "opettamaton" opettaja Pekka Peura joka jo lavalle astuessaan kunniakirjaa hakemaan  sai raikuvat aplodit.Pekkaa on jo ehditty eri keskustelupalstoilla niin haukkua kuin kehuakin, ja hän itse oli jostain löytänyt mieleisensä kommentin:
"Ei Pekka mikään guru ole, vaan opettaja joka tekee sitä mihinhänet on koulutettu". 
Niin yksinkertaista se on.
Aina ei hänelläkään mene putkeen (-oli muuten lohduttavaa kuulla!) eikä asioiden uudistaminen aina onnistu. Kiire on haitallinen tekijä.Mutta yhä on Pekan tavoite mennä kouluun ja siellä taistella jämähtäneitä asenteita vastaan - hyvä!      Toinen palkittava opettaja oli Eläintarhan ala-asteelta Hanna Lampio joka tehnyt pajon hyvää työtä jo useamman vuoden kehittämällä inkluusiota ja yhteisopettajuutta menetyksellisesti. Pitämänsä pieni puhe ja videolta tullut haastattelupätkä kertoi kimppaopettajuuden tärkeydestä, ja siitä miten inkluusio usein ymmärretään aivan väärin säästökeinoksi.
Kyseessä on eri opettamismenetelmien käytön mahdollistamisesta, sosiaalisten ja emotionaalisten ongelmien ratkaisemisesta ja jopa "salassa" pidettävistä tasoryhmistä ja eriyttämisestä niin että myös lahjakkaat oppilaat saavat heille kuuluvan hyvän. Ihmisoikeudet ovat Hannalla etusijalla, ja siihen liittyy ryhmään kuuluminen eikä erottaminen, Moninaisuus on rikkautta kuten myös toimiva yhteisopettajuus. . Eräs aspergeroppilas oli kiteyttänyt osuvasti yhteisopettajuuden miten se parhaimmillaan toimii:- Luokassa on molemmille opettajille omat ovet, mutta ne kulkee niistä ihan sekasin miten sattuu!!


Viimein - vaan ei vähiten - esiintyi juontaja, vaatturi, seikkailija, ohjelmantekijä ja tuottaja Arman Alizad; jonka rohkeutta tehdä asioita ja elää on ihailtu .
Hän kertoi muutostaan Suomeen USA:n kautta Iranista, jo Suomessa asuneista isovanhemmistaan, normaaleista teiniongelmista jolloin koulu oli tositylsää, vaatturiopinnoista ja sitkeydestä jolla pääsi räätälimestari Jouni Korhosen kisälliksi ja ideasta tehdä seikkailusarja TV:lle.
Lopun tiedämmekin, ja Arman mainitsi muutaman ominasuuden jolla on päässyt pitkälle:
luovuus, uteliaisuus, kriittisyys ja intohimo. Kun vielä osaa olla innostunut, periksiantamaton ja tinkimätön - avot -elämä on yhtä haastetta ja pelätä ei ehdi. Rohkeus on sitä, että jokin asia vaan on pelkoa suurempi!
ja ohjeeksi kaikille opettajille: Rohkaise, rohkaise ja rohkaise oppilaita äläkä ikinä anna sen seitsemänvuotiaan sun sydämessäsi kuolla!



had a nice and interesting afternoon, next year again!

lauantai 12. syyskuuta 2015

Faurien valmennusajatuksia Hgissä - osa sovellettuna erityisopetukseen




Emile Faurie avustaa kokenutta Janne Berghiä piaffissa StÒphirin
kanssa.
















Minulle on jo kahdelta tasolta huomautettu - aiheesta - että erityiskasvatuksen oppimisblogini liikaa rönsyilee ja akanoita on vaikea erottaa jyvistä. No, nyt tässä hevosaiheisessa tekstissä laitan ne OIKEAT opetukseeni sovellettavat asiat kursivoidulla suomenkielellä. Loppu onkin sitten ajatustenvirtaa...

Ideas and thoughts from the clinic of Emile Faurie, English dressagerider, judge and especially trainer, organised by K.O.R.K =kouluratsastuksen kannatusyhdistys. Our olympicrider Emma Kanerva will move with her horses from Germany to UK and stay in Fauries training from october.
First the 4-years - two of them born in Finland, and all they were quite nice ones!
-Any basically correct trained horse might be a future champion, because a horse, who really wants do the work and who´s got good rideability and uses his body when moving, is always possible to work with even to higher levels (if the conformation and health is ok)
-If the horse is contant without resistance in the bridle, it doesn´t matter if he shortly goes behind the vertical line.
-a young horse MUST want to go forward - if he doesn´t find out the reason, don´t punish, but change the way you work! Nuoren (hevosen) pitää pyrkiä eteenpäin, ellei hän sitä tee, selvitä syy, älä rankaise, muuta muuta työskentelytapoja tai -paikkaa!
-Find out different solutions with lazy horses, repeat, repeat, and and reward when things go right!
-Etsi erilaisia vaihtoehtoja laiskalle oppilaalle,, toista , toista ja palkitse kun asiat menevät oikein!
-Laukkarata tai maastossatyöskentely piristää.
-You don´t make a horse go forward, you must make him willing to go!!
Horses don´t understand punishment, they learn with reward, even vocal sounds can calm oractivate a horse. (Beware of the judges, of course!)
-the tempo, rhytm is the first level to keep in mind - as a rider you should keep a metronom in your head!
-the mouthcontact is not to be relaye on - leave him alone if he expects a too strong contact in his mouth! leave him alone and let him go!
-keep often enough pauses and "let him always walk towards the bridle" or give him long reines.
-pidä tarpeeksi usein lyhyitä, vapauttavia taukoja
- A concour should ALWAYS for a young horse give a pleasant feedback and experience to the horse. -Kokeiden ja testien ei pidä tuottaa stressiä oppilaille, palautteen pitää olla rakentavaa!



Maarit Raiskio demonstroi Faurien avulla piaffia ohjasajamalla Irbiksen kanssa.














-Big canter (as Pin Rock´s Zico has) is alright and desirable, but has to be worked with much more than a smaller one.
-with older horses could often be better to start the work in canter rather than in trot
-ride forwards after a change, especially on young horses and "travel through his body"
-a halfhalt is a moment of suspension in time
-when doing something new, never do it too long, keep breakes and always maintain the forward flow! -Uutta tehtäessä älä koskaan tee liian kauan, pidä taukoja ja säilytä "menemisen meininki" 
keskeytä jos tulee ongelmia, ja tee uudestaan. Anna aikaa!!!
-keep the horse on the aids by doing transitions!
-Never ask for full capacity all the time!!  - älä koskaan vaadi täyttä tehoa koko aikaa!
-solve the problems in a practical way -ratkaise ongelmat käytännön tasolla!
-if the horse bites the bridle, give him some oats to chew before you start your course ( if the mouth and all tack is checked and ok)
-let him have a look if something scares him, but then continue work- don´t do a too big issue of different things in the hall.

"Ei mitään uutta auringon alla" vaikka Emilen tapa valmentaa ja opettaa on englantilaisen kohtelias ja miellyttävä sekä erinomaisen hevosystävällinen. En ole itse pohtinut miten paljon omaa, lajikohtaista kokemusta voin myös erityisopetuksessa hyödyntää- tietyt lainalaisuudet pätevät niin hevosiin, koiriin kuin ihmisiinkin. Osaksi olen näitä asioita jo vuosikaudet soveltanutkin, mutta nyt ehkä enemmän ajatuksella ja analyyttisesti pohtien. Kuitenkaan kaikki menee joskus ihan "perseelleen" ja on paha olo monta päivää. Sen oman tunnepuolen kun osaisi katkaista opetustilanteessa  eikä antaisi itsensä provosoitua oppilaiden tyhmistä tarkoituksellisista tempuista! 
Tässä taas ajattelemisen aihetta! 
Oli antoisa kurssitus, ja ihanaa käydä kavereiden aknssa sitten syömässä - virkistävää vaikka väsynyt nyt olenkin!
Huomenna tuomarointia Hlinnassa ja valmennusta - heti siis sovetamaan ratsastuspuolelle opittua! 


perjantai-illan saunamaisema. rauhoittaa.

torstai 10. syyskuuta 2015

liikaa kaikkea, stressiä pukkaa?? mutta niin mielenkiintoisia juttuja!!!




Ensin "päivän kevennys" - tämä on siis se gladiolus joka viimeksi oli unhoittunut kameraan, jonka johto koulussa...

Nyt onneksi taas luvassa POUTAA ja aurinkoa niin eiköhän tästä selvitä!

Tajusin hieman yllättäen että olen itselleni kahminut aivan valtavasti tekemistä, joten enää ei ehkä harmita etten (vieläkään) päässyt englantilaisen filologian kielioppi eli "satsanalys" -tentistä läpi.
Kotimaisen kirjallisuuden (25osp yht.) viimeinen osa sodanjälkeisen Suomen kirjallisuuden kehityksestä vuosituhannen loppuun alkoi eilen ja taas innostuin - muutaman kirjan olin kesällä lukaissut ja kuunnellut mm Tuntemattoman sotilaan automatkoillani, mutta että kirjallisuus on näin ihanaa, en muistanutkaan!
Sitten luvassa HAMK:n lisäksi Tampereella kieltenopettajien opetusmetodikoulutusta  (en edes muistanut sellaiselle ilmoittautuneeni...) mahdollisesti keke-koulutusta (=kestävä kehitys, opettajille suunnattu koulutus) ja eilen sain käsiini Niilo Mäki-instituutin ohjelman jossa on tarjolla OPH:n koulutusta ammattikouluopiskelijoiden opiskelumotivaation tukemista- jos enää paikkoja vapaana.
En tiedä koskeeko tämä ongelma vain minua, mutta tuntuu ikäänkuin kaikki mitä päähän kaadetaan jossain koulutuksessa, on unohtunut muutaman viikon sisään. Tämä koskee erityisesti tietotekniikkaa- huomenna pitäisi olla videokokous tms ohjaavan kouluttajani kanssa aiheena mm oma OPS jonka tekeminen yhä pahasti kesken. Jännittää saanko mitään mikkiä toimimaan ja osaanko oikeaan osoitteeseen? Puhumattakaan kaikista pirun salasanoista joita pitää joka hetki  osata valjastaa käyttöön!

Koulussa tuntuu kuin jatkuvasti olisin jotain unohtanut, ja kurssien kokonaisvaltainen suunnittelu on yhä kesken, Tunnin aikana jos pitäisi katsoa jokin filmi, sivuja ei löydy tai ollaan väärässä luokasssa jossa ei ole kovaäänisiä tai jotain muuta hölmöä- näitä epäonnistumisen hetkiä on ollut turhan paljon !

Onneksi muutamia onnistumisiakin - ilonpilkahduksia jos oppilaalle onnistuu saamaan "ahaa"-elämyksen tai muuten ohjata oikeaan, yllättäviltä tahoilta motivaation löytymistä tai muuten vaan onnistuneita päiviä niiden ikävien joukossa. Ensi viikolla tulossa tapakasvatusviikko - voi kuinka toivoisin että se huomioitaisiin myös KEUDAssa! Välillä tuntuu siltä, kuin olisin se ainoa "paha akka" koko talossa joka poistaa lippikset tunneilla ja ruokasalissa ja kieltää limsapullojen ja karkkien levittämisen luokassa! Ammattikouluissakin, siis toisen asteen koulutuksessa, on opettajan eräs tehtävä myös KASVATTAA ja sitä mielestäni teen - työpaikoillakin on eri ihmiset ja eri säännöt, ja jos jossain saa pitää hattua sisällä - no, joissain työpajoissahan se on jopa suotavaa, niin kaikkialla se ei käy. VALMA-oppilaiden kanssa harjoiteltiin jopa käsipäivää, ja he reippaasti katsoivat suoraan silmiin ja rennosti kättelivät- ei maailma vielä ole ihan piloilla!


--nyt just kohta hermostun kun en muista miten liitetään linkki tähän....OPH:n sivultalöytyy se tapakasvatusviikko - minä laitan jonkun muun  valokuvan ja käyn suihkussa sillaikaa kun se latautuu...




VIIKON POSITIIVISET:

Nöpö-kissa osaa nykyisin ulkoilla illalla itse, ja hakeutuu sisälle puolisen tuntia seikkailtuaan. Emäntä hermona...
Auto sai tänään leiman vuodeksi eteenpäin. Ja siitä saan kiittää kuopustani & KEUDAa ; joku pallonivel varsineen vaihdettu, takapyörään lisätty satula sun muuta - näitä en osaa suomeksi ruotsiksi enkä englanniksi ja opettaa pitäisi autoalan pojille... noh, kukaan ei ole täydellinen, ainakaan minä!
Ratsastustunneilla ollut oppilailla hurjaa edistymistä ja ollut oikein mukava lajin parissa työstää! Sunnuntaina taas tuomaroimaan - H:linnaan tällä kertaa. Oma ratsastus jäissä, kuntosalilla sentään saanut käytyä!
Vanhan autoni jäljiltä pankkitilille tulossa liki satanen valtion ajoneuvoveroista tms - ilmaista rahaa , ainakin siltä tuntuu kun ei osanut odottaa! -Tiukan viikon aikaohjelma onnistuneesti kasassa.- enää perjantai!  -Liput & lennot Hollantiin lokakuussa tilattu ja maksettu - majoituksen Riitta hoitanut. Global dressage -seminaari mulla ohjelmassa eka kerta. Jotain uutta siis sekin! - emätammani Grixie uudelleen kantava, ja pikkumies Gawain ei todellakaan ole pieni enää, menossa vieroituksen yhteydessä Kyröille Mallusjoelle. Kauppoja siitä tehtäneen isommalla porukalla, osaomistajaksi jäisin itsekin mieluusti. Lauantaina Hgin Ruskeasuolla Emile Faurien vetämä kouluratsastusklinikka-
ollut aiemminkin valmennustaan kuuntelemassa, joten luvassa ideoita ja oppimista siinäkin!



Nöyrästi vaan kai on hyväksyttävä ettei tämä elämä pelkkää hauskuutta ole, on niitä huonojakin päiviä. Nykyajan nuoret vaan tuppaavat kuvittelemaan ettei saa olla koskaan ikävää eikä tylsää, mutta hyväksymmekö me vanhemmatkaan sen että tulee mokailtua ja sanottua tyhmiä, jätetty asioita hoitamatta tai oltu huolimattomia ja unohdettu? - Tuttu ratsastusihminen on tänään tuomittu ehdottomaan vankeuteen alaikäiseen sekaantumisesta. Mietityttää, tiesin että "tapaus" oli oikeuteen menossa, mutta tulos oli yllättävä, en olisi ko. henkilöstä uskonut. Mutta syvällähän ne suurimmat kalat uivat...

 -melkein unohdin, tuli se elämän (kirsikka) puu istutettua. Punaherukan tilalle, joka naapurinsedän kanssa reilu viikko sitten nyhdettiin irti.Vaikkapa vain opintojenkunniaksi. Puoleen hintaan näin syksyllä, saas nähdä onko keväällä enää hengissä!

Ja "kätilö"-elokuva tuli katsottua- yhtä hyvä ja karmea kuin kirjakin.    








lauantai 5. syyskuuta 2015

VAIKEITA AIKOJA - muutosta, politiikkaa ja loppukesän sateita, KEUDA-päivän satoa


-toukokuussa oli ajankohtainen
nyt olen menossa syyskuun lopulla  lisäoppiin Tampereelle aiheesta! 

Absurdia. Eurooppa.Sota niin Lähi-Idässä kuin Ukrainassa. Pakolaiset . Yrittäminen - tänään on yrittäjien päivä.(mulla alalla 32 vuotta."täytyy yrittää kun ei valmista tule") svenska namnet FÖRETAGARE är mycket bättre!  En myöskään kuulu OAJ:hin.( Nurmijärven pääluottamusmies kysyi. )  Ympäristöön liittyviä neuvotteluja Alaskassa. Barak Obama. Tervehtinyt Timo Soinia. Pakolaisperhe Irakista. Muuttanut sotaa pakoon Suomeen ja majoittunut Juha Sipilän tyhjillään olevaan asuntoon Kempeleellä. Työttömyys - taas YT-neuvotteluja. jalkapallo - Suomi voittanut 1-0 Kreikan , no Kreikkahan on oppinut häviämään..

Helena Åhman kysyi "kuka sinua johtaa?"


                                  .KEUDA päivät.Paljon ihmisiä, palkitsemisia - nyt vielä työvuosien mukaan, mutta meneeekö tulevaisuudessa joidenkin "opettamispisteiden" perusteella?  Uusi oppimisperusteinen oppimistaival- hyvää & huonoa. Kauniita, teoreettisia puheita - liiba-laabaa. Tekevät parhaansa. Psykologista puolta tutkinut prof. Åhmanilla ihan järkeviä ajatuksia työssä johtamisesta ja johdettavana olemisesta. muu aika lailla  täytettä.tai sanahelinää, toteamuksia. Muutosvastarintaa. Hieman keinotekoista sparraamista.  Totuus: yhden opintoviikon 30:ä tunnista muodostuu 19 tuntia opetuksellisia elämyksiä. Loput aiheeseen liittyvää on sitten ohjaamatonta kotityötä. "VAPAUS TUO VASTUUTA" kuulostaa kauniilta mutta ei koske 16-vuotiaita... Eikä aina niitä 17- vuotiaitakaan. Ja ylipäänsä poikia vasta armeijan jälkeen. Neljän pojan äitinä myönnän: olen hieman sukupuolirasistinen.




  Monivuotisen, arvostetun kirjeenvaihtaja Rauli Virtasen FB:ssä julkaisema kuva on aiheuttanut paljon keskustelua SOME:ssa - ihan syystä. Pahaa tekee, itsekin äitinä ja kahden - melkein tämänikäisten - mummona -itku pääsi. Suomi on aikanaan asuttanut kymmeniätuhansia Karjalan evakoita ja suomalaislapset on lähetetty Ruotsiin sotaa karkuun - puhumattakaan niistä työperäisen muuton saattelemista suomalaisista jotka Ruotsiin lähtivät 60-luvulla - onko meillä hyvinvointivaltiona todellakaan varaa kieltäytyä ottamasta pakolaisia???



tässä vielä KEUDA_päivltä muutamia "haaviin jääneitä" otteita/ajatuksia Åhmanin luennosta:

-organisaatiossa oltava "me-ryhmä/tunne"
-Sivuunjättämisen tunne on AINA otettava vakavasti
-väsyneet ja stressaantuneet aivot eivät toimi järkevästi!
-HYVÄKSY itsessäsi ja muissa huonot tunteet, mutta mieti miten ne ilmaiset---
"mikään räiskyväkään temepramentti ei oikeuta huonoon käytökseen" todettiin Keltikangas-Järvistä lainaten.
-tunnesiteiden luominen antaa mahdollisuuden muuttaa ja ohjata tilannetta ( HUOM ERITYISESTI OPPIMISVAIKEUKSIEN KANSSA KAMPPAILTAESSA!)

vielä muutama Åhmanin ajatus tekemisen selkeyttämisestä, tunteiden rakenteista ja ajattelun rikkoontumisesta:
*LUO uusia tapoja
*KEHITÄ tilannetajua
*VAIKUTA toisten kokemuksiin
*OHJAA omaa kykyäsi kokea asioita
*JOHDA aivosi uuteen ajatteluun
*LUO ajattelulle tilaa


Ristiriitatilanteissa (ja niitähän murrosikäisten oppilaiden kanssa päivä on tulvillaan!!) on aina kyse RIKKOONTUNEESTA tunnesiteestä tai menettämisestä. Selvittettäessä pureudu kiinni niihin asioihin mistä ollaan YHTÄMIELTÄ ja etene siitä vaivihkaan ongelmiin
Åhman puhui lämpimästi myös mielikuvahrjoittelusta - minulle niin tuttua asiaa jo 90-luvulta kun Seppo Heino piti aiheesta kaksipäiväisen seminaarin meille ratsastajille. Siitä lähtien on mielikuvaharjoittlu ollut mukana kaikissa ratsastuskisaamiseen liittyvissä asioissa ; etenkin esterataharjoituksissa!
Ajatuksia, ideoita, suunnitelmiä ja TYÖTÄ on nyt taas niin pää täynnä että tarvii välillä nukkua. Yksi ajatus lisää minulla heräsi KEUDA-päivien antimista - kun on siitä niukkaakin niukemmasta rahanjaosta kyse, ja oppilaiden pitämisestä "kirjoilla" olisi mielenkiintoista toteuttaa syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille jotain "Drengeakademin" kaltaista intensiivista kesäkurssitroimintaa- asia jää minulla kytemään ja taidanpa kääntyä käytännön toteutuksen suhteen Saaren suuntaan...
Tähän lopuksi jotain hieman iloisempaa, naapurini Maisa kertoi kyseessä olevan Gladiolus - jotain mun puutarhassa taas kukkii, niitä sipuleita kun tuli laitettua sinne sun tänne- Auringonkukat vasta nupulla, joten talvi saa toistaiseksi vielä odottaa...

heip, tää ei kyllä ole mikään Gladiolus vaan vehnäpelto joka alkaa olla korjuukypsä -kunhan ei sataisi-  ja ne gladiolukset on yhä mulla kamerassa- see youu later!no, kukka ku kukka, kesä lopuillaan!!!