Uteliaisuuteen, oppimiseen ja jopa elämänhallintaan liittyvä, usein myös hevosasioissa kantaaottava blogi, missä reflektoin arjessa elettyä elämää niin töissä kuin opinnoissakin ja mahdollisia "ahaa"-elämyksiä ja edistymistä. Omassa taustassa ratsastuskoulu ja -opetus yritystoimintaa 30 vuoden ajalta, josta hyvä peili elinikäiseen oppimiseen! Huumorinkukka kukkii talvellakin, joten sitä yritän parhaani mukaan myös viljellä - niin opinnoissa, töissä kuin yksityiselämässäkin että jaksaa!!
perjantai 7. elokuuta 2015
Hellekesä alkoi - ja pian myös koulut! kaksi mielenkiintoista koulutuspäivää Keravalla:
Loppukesän pulahdus Venujärveen - tässä erään pojistani, Kimin, tyylinäyte Fasun valvonnassa. On se hyvä kun koira vahtii lasten uimista ;).
Eilinen anti iltapäivän osalta Validian toimesta ( ent. Invalidiliiton koulutuskeskus Järvenpäässä) mielenkiintoinen, ja tämän päivän aamuluento tai pikemminkin "aamuvirkistys" Juha Lahtisen toimesta ja iltapäivällä prof. Kirsti Lonkan vetämä sessio olivat ihan parhaasta päästä!
Niin paljon mietittävää ja tekstejä/kuvia purettavana että nyt aion viettää ensin perjantai-iltaa Hercule Poirotin ja siiderin voimin!
Lauantai- kelit jatkuu, uimassa käyty rankan koulutuomarointiurakan jälkeen, tosin Lahden suuntaan matkaan huomennakin tuomaroimaan.
Paluu torstaille; YTO- aineiden opet kokoontuivat lounaan jälkeen auditorioon kuulemaan Validian Maarit Sorjosta ja Eija Männikköä, jotka hahmottivat sanoin & kuvin HOPS ia Hojksia ja integrointia myös lakimääräysten turvin 1.8.2015 alkaen.
Aiheesta muutama ote:
AJATUS INKLUSIIVISESTA KOULUTUKSESTA:
*koulutuksen esteettömyys ja saatavuus
*kaikkien yhdenvertainen osallistuminen ja oikeus tukipalveluihin
*järjestäjän velvoite järjestää tarvittavia palveluja TAI ohjata sellaisten palvelujen pariin, joita opiskelija tarvitsee. / Tästä hyvänä tarkennuksena maininta, että ellei koulutuksen järjestäjällä ole resursseja järjestää opintoja erityisoppilaalle, on ohjattava eteenpäin, esim. Keskuspuistoon .
Tähän liittyen muistan tapauksen parin vuoden takaa - en mene vannomaan että asiat juuri näin menivät, mutta sinnepäin: Liikuntarajoitteinen rullatuolipotilas oli ilmeisesti vammastaan etukäteen kertomatta , todistuksen perusteella valittu Saarelle pieneläinhoitajakoulutukseen, ja asiaa oli oppilaan puolelta puitu hyvinkin kiukkuiseen sävyyn, kun ei koululla ollut resursseja vastaanotttaa liikuntarajoitteista oppilasta, ainakaan eläintenhoitajakoulutukseen. Rullatuoliväylät eläinhoitohuoneelle ja navettaan, hissejä tulitikkutehtaalle ja päärakennukseen, koulunkäyntiavustaja mukaan...
Tässä kulkee minun ymmärrykseni raja mitä tulee esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen - emme me ole kaikki samanlaisia - kukin meistä sopii rajoitteidensa / ominaisuuksiensa takia tietyille aloille paremmin tai huonommin.
Vertailuksi esimerkkinä voidaan pian pitää vaikka hävittäjälentäjäksi haluava 190cm 90-kiloinen nuori, joka ei millään mahdu MIG-koneen hyttiin - tehdäänkö hänelle sitten mittatlauksella oma kone kun hän kerran lentäjäksi havittelee? Eräs pojistani teini-ikäisenä harmitteli kasvaneensa liian pitkäksi jotta lentäjän ura olisi auennut, hän jo murrosikäisenä ymmärsi että tietyille aloille on tietyt vaatimukset! Tai toinen äärimmäisyys - jos joku, joka voi pahoin verta nähdessään, havittelee lääkäriksi tehdäänkö hänelle sitten erityisopintosuunnitelma jotta opiskelijan tavoitteet saavutettaisiin? ("Ei vertavuotavia potilaita eikä leikkauksia, kiitos!")
Taipumusta tietyille aloille on tai sitten ei , jokainen löytäköön omansa, mutta olkaamme realistisia!
Minä koin eräänlaisen "ahaa-elämyksen" koskien Validiaa kun näin osoitteen- entinen Invalidisäätiön ammattikoulu Järvenpään Mannilantiellä on kyseesä, olen siellä aiemmin osallistunut alan koulutuksiin.
www.validia-ammattiopisto.fi
Mukauttamisesta eri oppiaineissa oli myös puhetta, ja aivan hyväksi käytännöksi suvaittiin systeemi, että vaikka oppilas esim. ruotsissa olisi HOJK:sattu, voidaan hyvien tulosten ollessa saavutettavissa, antaa arviointi normaalin T1- mukaan. Mikäli käytössä kuitenkin on mukautettu arvostelu, on osaaminen arvioitava vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja lisäksi annettava sanallinen arviointi. En huomannut sellaista kysyä, onko todistukseen merkintätavoissa tulossa muutosta, sillä monet työnantajat eivät osaa tulkita *-merkittyjä arvosanoja mukautetuiksi.
puhetta oli vielä eri aineiden integroinnin hyödyistä ja seuraavia asioita painotettiin:
*Opiskelijan oppimiskokemus laajempi ja syvempi
* näkee kokonaisuuksia pirstaletiedon sijaan
* motivaatio YTO-aineisiin kasvaa
* Opettajille avautuu uusia näkökulmia
* he jakavat osaamistaan ja kyselevät
*vertaistuki löytyy, yhteistyötaidot kehittyvät
*Työelämä hyötyy kun oppimisympäristöt muuttuvat lähes autenttisiksi
*tässä kehittyy nykyään vaadittavat TVT-osaaminen, ammattiosaaminen ja kielitaito
TIIMIOPETTAJUUS - vaatii keksenään tutut, toimeentulevat opet.
-ERIYTYVÄ OPETTAJUUS - eritasoisille ryhmille
-PISTETYÖSKENTELY - kierrettävissä tehtäväpisteissä
-VUOROTTELEVA opettajuus - vetovastuu aiheesta vaihteleee
YHTEISTYÖ työssä oppimiseen sovitettavissa.
Eri aineiden / työelämän kanssa tapahtuva integrointi vaatii onnistuakssen mm. SELKEÄT TAVOITTEET,TYÖNJAON, SISÄLLÖN SUUNNITTELUN, ARVIOINNIN vielä vihjeitä erityisoppilaille: piirrätä karttoja, noudata käänteistä opetusta eli kotitehtävänä jo tutustua aiheeseen ja varsinaiset läksyt tehdäänkin sitten koulussa opettajan avustuksella.
-Ei lainkaan niin harmaa mitä tukanväri antaisi ymmärtää, vaan värikäs ja mukaansatempaava, paljon metaforia käyttävä luennoitsija on KM, opinto-ohjaaja Juha Lahtinen joka aloitti perjantaiaamun touhukkaasti kysymällä "istuuko vieressäsi mukava ja innostunut työkaveri?".
Lähes kaksi tuntia innovatiivista asiaa muutoksesta , motivaatiosta ja valintojen tekemisen ongelmasta - me like!
x- y- sukupolvista oli myös puhe, heidän erilaisesta maailmankuvasta ja miten me voimme asiaa hyödyntää. Tätä aihetta sivusi myös Kirsti Lonka iltapäivällä, joten kai se on vanhankin uskottava että nuoerille on kasvanut kännykkä käsienjatkoksi? myös "mobiiliproteesiksi" kutsuttu...
Valinnanvaikeuteen ja runsaaseen valikoimaan Lahtinen vertasi jenkkiläisen farkkukaupan myyjää, jolle ei tahtonut selvitä että suomalainen miesasiakas tyytyy niihin halpoihin 15 dollarin ale-farkkuihin jossa ei pröystäillä väripesulla, erikokoisilla ja -sijoitetuilla taskuilla, lahkeenpituudella tai -leveydellä vaan mukavuudella ja hinnalla ainoastaan on merkitystä. Samahan koskee nykyään kahviloitakin - "tavallisen" kahvin lisäksi on tarjolla jos vaikka minkälaista lattea ja cappucinoa suklaavivahteista puhumattakaan! Valitse siinä sitten juuri siihen hetkeen soiva kahvi .-Itselleni tuli viininystäväni vastaava ongelma mieleen- olipa ihanan helppoa teini-iässä valita juomat Alkon tiskiltä "se halvin"- tarjolla Omppuviiniä, Bule-bulea (fiinimmin: Bordeaux Blanc) ja punaisista en edes muista kuin jonkun algerialaisen..Nyt menee pelkkään valitsemiseen aikaa kun valikoimat senkun kasvaa. Ja pitäisi vielä tietää aikooko viiniä nauttia ruoan, juuston vai hyvän seuran kera ja haluaako sen kuivana vai "märkänä". Kun nuo poliitikotkin ratkaisisvat tällaisia ongelmia olisi paljon leppoisampaa olla!
Muutosvastaisuus oli itseänikin koskettava aihe - ensin on hieman "muutosta ilmassa" sitten alkaa "muutostihku" josta viimein "muutosvastaisuus" herää.
Kuulin ensimmäistä kertaa salaperäisestä lyhenteestä "AKRY" joka siis tarkoittaa henkilöä jolla on "akryyttinen"asenne muutosta kohtaan:
Ainoastaan Kuolleen Ruumiini Yli
Tästä olisi vaan opittava että Herakleitoksen vanha toteamus että:
"Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan" ja sopeutua sen mukaan.
Voihan sen tehdä asteettain näinkin:
"perinteitä kunnioittaen on isoisän vanha kirves yhä käytössäni, ja entistä tehokkaampana kun isä ensin vaihtoi varren, minä myöhemmin terän "
Uutta opetettaessa on aloitettava "vanahalta pohjalta" kertomalla niitä asioita, joita oppilas jo tietää.
Minulle tuli näistä jutuista niin elävästi mieleen Richard Bachin Illuusio jossa kerrotaan vastahakoisen messiaan tarina. (Samalta kirjailijalta tunnetumpi Lokki Joonatan)
Keskellä nykyajan kiirettä olisi myös sekä oppilaan että opettajan ehdittävä pysähtymään ja fundeeraamaan, sillä kaikki oppiminen on kokemuksen tuomaa pohdiskelua.
MOTIVAATIOON liittyen, on muistettava että aiheeseen syttyvä kiinnostus pohjaa aiempaan tietoon.
kasvatustieteen professori Kirsti Lonka oli juuri niin hyvä kuin muistin, mutta voi ei, kauan sulattelin sitä seikkaa että hän on blondi eikä brunetti. Minkälaisten ennakkokäsitysten mukaan oppilaat painivat kun aikuisellakin tällaisilla ennakkoasetelmilla saa häirittyä omaa sisäistä rauhaansa?? Seuraavan kerran Lonkaa mennessäni kuuntelemaan minulla pitänee olla tämä kuva mukana missä hän on todistettavasti blondi!!
muutamia huomiota:
Suorittaminen ja oppiminen ovat kaksi eri asiaa.
Oppimisen ilmapiirillä on merkitystä
Tulevaisuudessa vuorovaikutustaidoilla ja kyvyllä tulla muiden kanssa toimeen yhä suurempi merkitys
Ammatti-identiteetti muuttuu iän ja kokemusten karttumisen myötä
Oivaltava oppiminen siirtyy suoraan pitkäkestoiseen muisttin
Tankkaa- voi pahoin - oksenna - oppiminen saisi siirtyä menneisyyteen
kuitenkin tietyissä asioissa metacognition tärkeys- tässä jo sivuttiin urheiluoppimista -
mallintaminen ja toistot - yhä se 10.000 kertaa- silloin kun asia tehdään oikein. väärin opittujen asioiden "poisoppiminen" vaikeaa. HURRAA; Kyra! vanhaa tuttua asiaa, täytynee kaivaa vanhat ratsastusvideot esiin !
MOTIVAATIO on eräänlainen jännite minun ja jonkin asian välillä. mielenkiintoista.täytyy vielä sulatella.
uudet oppimisperusteet ovat hyväksyttävissä kun suhtaudutaan siihen että OSP tarkoittaa TEKEMISTÄ pelkän oleskelun sijaan!
muutos helpottuu kun kysytään: Nykytilasta muutokseen - miksi?
Siirtymä -miten ?
Tavoitetila - mitä?
kiinnostus pohjautuu aiempaan
tietoon - sytytä sillä!
Nyt on tullut niin paljon pohdittavaa "tuutin täydeltä" että lopetan tähän - lauantai-illan kunniaksi vielä koirankusetusta ja jos jaksaa- Meryl Streepin ja Clint Eastwoodin rakkaustarina "Hiljaiset sillat" on muistaakseni upea! ja huomenissa jatkan jos ajatus juoksee - kommentoida ja kysyä saa mielellään!
ja lopuksi :
Anna kaikkien kukkisen kukkia.
Näyte omasta kukkalaatikostani, jossa pelargoniat ja mansikat kasvavat rintarinnan ja hyvin heillä menee! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti