KYRA n klinikalle ilmoittautuminen alkoi ja loppui samana joulukuisena päivänä viime vuoden puolella. Sattumoisin olin silloin Richardia kuuntelemassa Ypäjällä ja Anu "juorusi" Kyran tulevasta klinikasta joten osasin olla tarkkana! Minä ja 779 muuta ratsastusintoilijaa istuimme sunnuntaina tikkana katsomossa klo 12-17, ja maanantaina jatkoimme 240;n valmentajan/rats.open voimin klo 8.30-15 Kolmatta päivää en olisi tainnut jaksaa. vaatii keskittymistä, näes!
Ja kannatti- jouduin jopa valmentajapäivän takia pyytämään virkavapaata, mutta hyötyä on niin paljon myös pedagogisessa mielessä, että asioita on nyt pian viikon verran pureskeltu ja mietitty ennenkuin maltoin kirjoittaa! (tekstin lopussa muutama pointti yleisellä tasolla oppimisesta)
Demoratsukoita oli "laidasta laitaan" aina suomenhevosesta (Kärkkäisen Annan Kulta-ahon Kazimir) GP-tason kilparatsuun (Ville Vaurio) ja estejunioreita myöten- Illin sisarukset saivat kunnian edustaa esteratsastajia ja tekivät sen kunnialla! Olin tietty "salaa" toivonut että kasvattini/kimppahevosemme Gawain olisi päässyt parrasvaloihin, mutta sain paikan päällä maanantaina todistaa miten "virittynyt jousi" liikkui maneesin päädyssä kun on oltu vain kotona koko talvi. Lönnholtzin Anjan Celtas Quillan edusti hienosti FWB-estekasvatusta Jonen kanssa!
Kyra oli edellisenä päivänä katsonut läpi demoratsukot ja harjoitukset oli suunniteltu jokaiselle sopiviksi- päällimmäisenä voisi kertoa Annan Kazimirin hätäisestä käynnistä- mikä ei enää maanantain jälkeen ollut hätäistä! Katsotaanpa sitten kisoissa, toivottavasti pääsen tällä kaudella suokkejakin pitkästä aikaa arvostelemaan!
Kyra aloitti täysin maastakäsin ilman ratsastajaa (kuvat ovat väärässä järjestyksessä) ja apuvälineenä joustava remmi kuolaimen läpi, nenän yli ja toisen kuolainrenkaan läpi josta käteen. Ensin paikalla houkutellen, sitten varovasti liikkeelle ja makupaloillakin houkutellen päätä alas-eteen- kiireisyyden alku ja juuri on jännittäminen.
Vähitellen käynti onnistui ja Anna pääsi selkään jolloin samat asiat toistui- kärsivällisyyttä ja vielä kerran kärsivällisyyttä ja AIKAA - kiireestä piti siis päästä eroon eikä lisätä...
-Omalta kohdaltani mietin että useimmin on päinvastainen ongelma- hevonen joka käynnissä lähinnä laahustaa, ja moni ratsastaja hosuessaan niitä pohkeillaan eteen, saa vaan käynnin rikki hevosen siirtyessä hätäisesti raviin. Niitä ongelmia olen paljonkin ratkonut- useimmiten maastossa missä "imu" eteenpäin on luonnostaan aivan toista luokkaa!!
Tässä ongelmassa oli hauskaa katsoa myös sitä tosiasiaa, että myös usein se "lyhyt, riittämätön käynti" johtuukin jännittyneisyydestä jolloin maa ikäänkuin "polttaa" ja askeleeseen ei vaan tule pituutta!
Sunnuntaina oli Kazimir jo harjoitellut etuosan kohottamista kokoamisen seurauksena, ja Annan jalustinhihnat sidottiin satulavyöhön jotta pohje ei lähtisi karkaamaan liian taakse . Pohkeen liikkumavaran vähentyessä, teho lisääntyy ja myös vaikutus etuosaan paranee- ulkopohkeen merkitystä väistöissä tuli korostettua jotta saataisiin ulkolapa pysymään paikoillaan eikä etujalat pakenisi esim väistön suuntaan takaosaa karkuun!
Kazimiri liikkuu halukkaasti "omassa kuplassaan" mutta Ypäjällä jo nostettiin kokoamisastetta mutta se tehtiin niin "salaa" ettei itään vastustelua tapahtunut. Esim pohkeenväistön ja sulkutaivutuksen vuorottelua, askelpituuden vaihtelua ja paikoin tuki myös sisäohjalle- kaikki asioita, itkä yös säilyttivät keskittymisen tehtäviin.
Takaosakäännöksissä - kaikilla - ajatus siitä, että tosiaan ulkopohje kääntää etuosan sisäohjan johtaessa tuntuma säilyttäen. Jos hevonen "heittäytyy" sivulle, voi tehdä pysähdykdiäkin kesken käännöksen- tämä oli minulle uutta.
"Alas-eteen" on yhä edelleen se osoite, mistä haetaan rentoutta, ja konsepti toimi myös Käynnin suhteen.
- Rentouden etsintä oli myös Lehmuston Lassin hevosella edessään- ihan kaikissa askellajeissa.
Tässäkin ratkaiseen AIKA- hevosta ei ikinä voi pakottaa rennoksi, vaan sitä haetaan- vähän kerrallaan- luottamuksen kautta.
Vähän kerrallaan lähestytään - miel. vasta sulkuväistössä jotta päästään vaikuttamaan kylkiin- pelottavia kohtia kentällä/maneesissa. Pysähtyäkin voi, ja taas houkutellaan päätä alas-eteen ja kaulaa venymään. Ratsastaja on se joka tarjoaa "tukea ja turvaa" joten jos itse jännittää ei tällaista tietenkään voi tehdä!
Maanantaina Lehmusto vaati Carlokselta jo hieman enemmän työntekoa ja mm pysähdyksiä korjattiin myös sivusuunnassa kun usein otti askeleen vas.pohj. vasten tai jäi seisomaan hajareisin.Tässä tilanteessa lähdettiin väistämään sitä pohjetta jota hevonen oli vastustellut ja tehtiin se paikalla kuten käännös etuosan ympäri, mutta tarkoituksena vaikuttaa enemmän etuosaan ja siirtää lapoja- takajalat tulevat ikäänkuin "kaupan päälle".- Etuosakäännös ylipäänsä on turhan parjattu liike, ja se on kuitenkin hyvin pohjeavuille irroittava liike. (Tästä ovat esteratsastajat tietoisia, en enää muista kenen valmennuksessa tehtiin verryttelyssä paljon etuosakäännöksiä pienellä ympyrällä molempiin suuntiin; tätä olen itse käyttänyt vuosikaudet!)
-Kyra käytti melko monelle ratsastajalle remmiä hevosen kaulan ympäri, jonka lenksusta ote jompaankumpaan käteen ohjien kaverina pitämään kättä hiljaa paikallaan ja tukemaan tasaista ohjasotetta; myös Lassilla. Hevosta ajatellen ohjasvaikutus tulee myös remminkin kautta enemmän ylös ja ssadaan etuosaan keveyttä lisää. -Peruutusta tehtiin myös (yleisön pyynnöstä) ja siinä itsestäänselviä asioita korostaen- askel kerrallaan, pidemmät pätkät vasta kun 1-2askelta onnistuu moitteetta. Myös vinoa peruutusta voidaan korjata etuosakäännöksen avulla; minulle uutta ja pitääkin kokeilla!
Kokoamista vastalaukassa tehtiin myös, ja esim 3-kaarisella kiemuralla helppo hetkeksi jäädä myötälaukkaympyrälle jos laatu huononee ja pyöreys katoaa!
 |
Lassin Carlosta pelottaa...
|
Laukkapiruetin alkeita tehtiin muuten kivalla tavalla aloittaen tavallisesta takaosakäännöksestä, johon sitten liitettiin laukannostoja ja pikkuhiljaa käännöskin jatkui vaikka laukka nousi. Hevoselle hyvin ymmärrettävä tapa aloittaa piruetit. Kyra muuten painotti että "hyvintehdyssä piruetissa on sama kokoamisaste kun piaffissa" -antaa hieman ajattelemisen aihetta sekin!
Antti Lehtelä on ollut Kyralla "kotivalmennuksessa" ja sai kivasti irti oppimestariksi hankitulta hevoseltaan niin sarjavaihtoja kuin piruettejakin. Myös hänen tapauksessa korjattiin piruetteja siirtymälä välillä käyntiin tai pysähtymällä, etenkin jos ehvonen yrittää heittätyä sivulle käännöksessä.
Miesten ratsastuksessa on usein ongelmana turhan voiman käyttö, jota tässä tapauksessa jo Richardin valmennuksessa on ehditty korjata. Ypäjällä päästiin sitten keskittymään suoristamiseen ja tempovaihteluihin sekä ykkösten valmisteluun. Vastalaukalla uralla aloitettaessa voidaan vähitellen siirtyä useamman vaihdon sarjaan, ja suoruus on helpompi ylläpitää kun aita on hieman tukemassa. Lävistäjällä vaihtoja tehtäessä on osattav keskittyä etupään korjaamiseen mikäli vaihdoista tulee vinoja.
"Vanha sisäpohje käskee vaihtaa ja uusi sisäpohje ottaa käskyn vastaan ja ratsastaa eteen"
Hyvä asia muistaa kaikessa ratsastuksessa on puolierojen hyödyntäminen - jos vaikeammalle puolelle tulle ongelmia, tilanne seis ja palataan helpommalle puolelle jotta päästään hetkeksi taas mukavuusalueelle.
-Omat muistiinpanot ovat se syy miksi alunperin aloitin blogien kirjoittamisen - niin kauan kun vielä muistaa kursseilta jotain on hyvä kirjoittaa ajatukset auki jos/kun vielä saa omista koukeroista selvää. Tosin jotkut asiat ovat niin selkeitä että ei muuta kun "antaa palaa" - kertaus on kuitenkin opintojen äiti!
Junioriesteratsastajille Jone ja Sani Illille oli luvassa tahti ja painoapujen käyttö
Sunnuntaina aloitettiin helpolla harjoituksella painon suhteen- kääntämistä käynnissä pitkin ohjin ja selvitys siitä, miten paino käyttäytyy ratsastajan katseen mukana- tarkennettiin paikon hyöty katsoa ulospäin liikkeensuunnasta jotta sisäistuinluu tosiaan löytäisi syvälle satulaan. Kyra ei mielellään puhu istunta-avuista vaan nimenomaan painosta.
Erilaisia ravikevennyksiä oli myös vuorossa- tämä selvästi helpompaa estenuorille kuin niille kouluratsastajille jotka myös joutuivat kevennyksen vaihtoja harjoittelemaan. Muutamia harjoituksia: Kevyt istunta, josta aina välillä käydään askeleen-kaksi satulassa b) Kaksi askelta irti satulasta, yksi satulassa c) hidas kevennys jolla hidastetaan tahtia d) nopea kevennys jolla nopeutetaan tahtia. Aiemmista klinikoista muistan kevennyksen vaihdon jalalta toiselle ihan muutaman askeleen välein- sillä on rauhoittava vaikutus hosuvaan hevoseen ja tahti löytyy helpommin!
Porukan seuraava juniori ratsasti 183cm korkealla hevosella, joka jo kokonsa takia ei ollut kovin nopea reagoimaan, ja siinä Kyra nimenomaan painotti kuuliaisuutta- ellei hevonen kuuntele pohjetta, on mietittävä toista keinoa käyttää apua- kannus, raippa, terävempi pohje sen sijaan että vain lisäisi puristusta. "Mieluummin nopea kuin raskas pohje"!
Tämä ratsastaja sai ratsastaa raippa käsien välissä vaakatasossa ja hänen ranteen suoruuteen ja kyynärpäähän kiinnitettiin huomiota- oikeat kulmaukset mm ranteissa auttavat ohjasapujen perilleviemistä.
Yksi asia mistä Kyra puhui paljon on sisäohjan käyttö ja myös sisäohjan antama tuki- ymmärsin sen käännöksissä siten, että voidaan käyttää hieman johtavaa sisäohjaa, jolloin sillä myös säilyy tuki kun se kertoo minne ollaan menossa.
-Vanha "sisäpohkeella ulko-ohjan tuntumalle" on sekin vielä voimissaan, mutta kun portaita edetään, saadaan enemmän nyansseja ratsastukseen!
Janne Bergh oli mukana radalla kun oli pararatsastajan vuoro, luokitus tosin 5 eli vaativimmat radat, mutta koska kyseessä iso, pitkä hevonen harjoiteltiin paljon kokoamista mm siirtymisten avulla. Ulkopohkeen käyttöä painotettiin etenkin vastalaukkaharjoituksissa ja ravissa tehtiin ympyrällä mm vastataivutuksia.
Oikein tehty kokoaminen pidentää ylälinjaa ja lyhentää hevosen alalinjaa, säkä sekä koko etupää nousee, lisäenergia suuntautuu ylös jotta siitä saataisiin voimaa lisäyksissä myös eteen.
Hyvä huomio oli myös että :
"Lähes kaikki mitä harjoituksissa tehdään, valmistelee ratsukkoa seuraavaa tasoa varten"
Alakuvissa Jone ja Celtas Quillan, jotka aloittivat kisakautensa nyt viikkoa myöhemmin- myös Ypäjällä.
Tämä kahden päivän putki pelkkää oppia ja keskittymistä antoi taas puhtia pitkäksi aikaa- myös muuhun opetukseen, sillä Kyra jos kukaan on äärettömän taitava pedagogi.
Muutamia poimintoja siitäkin:
-Etukäteen oli kysytty mikä/mitkä ongelmat ovat juuri nyt niitä joihin halutaan pureutua.
--ongelmakeskeisiä ratkaisuja etsien, positiivisella tavalla
-jos jokin keino ei toimi, otetaan työkalupakista toinen. Turha jäädä jauhamaan asioita paikoilleen!
-Jokainen - niin hevonen kun ratsastajakin- ovat yksilöitä
-tunnin tavoite esitetään selkeästi
-improvisaatio sallittu ja joskus pakkokin
-paluu mukavuusalueelle ennenkuin ongelmat kärjistyvät
-Kyra käyttää paljon vertauskuvia opetuksessaan - selkokielistä kaikilla tasoilla
-jos on jokin vaikeus omassa oppimisessa, on hyödynnettävä eri kanavia- työkaluja riittää!
=sama asia voidaan selittää monin eri tavoin
-Anna aikaa. Minne kiire valmiissa maailmassa?
-tilaa kysymyksille, niin alussa kun lopussakin
-Kehuja, mutta aiheesta. Korjattaviin asioihin puututtava välittömästi ja annettava uusi ehdotus ongelman ratkaisemiseksi, positiivisesti!
-Oppiminen on oltava hauskaa ja täynnä "ahaa"-elämyksiä!
 |
| Titti ja Ira keskittyy... |
