Erilainen juhannus- no, tulipa valokuvia ainakin "sortteerattu" ja opinnotkin hieman edistyneet

 Ei, en ole kuolematon enkä edes terästä muutenkaan- noita sairauspäiviäkään kun et pääse itse valitsemaan niin tuli tämä juhannuksenalus vietettyä vuorotellen sohvalla ja sängyllä. Toki- syykin löytyi- sain ex-tempore koronan kakkosrokotteen kun oli ilmoittautunut terkkarille vapaaehtoiseksi mikäli aikoja vapautuu. Palvelu viimeisen päälle- kahden tunnin kuluttua keskiviikkona jo soittivat että tulenko?!

Varoittivat vielä, että toinen rokotus saattaa aiheuttaa hieman rajumpia oireita kun ensimmäinen, mutta mitäpä tuosta. Sauna oli lämmin ja järvi kutsui ja seuraavana aamuna oli ratsastustunti- tekemistä siis riitti. Vähän oli aamulla kuuma olo, mutta arvelin sen johtuvan auringosta, ja vasta kun Akilta hoitokoiraa hakiessani poika halusi mitata äidiltään kuumeen, selvisi: 38,5 hiljensi minutkin pariksi päiväksi. Olen kymmenisen vuotta sitten sairastanut keuhkokuumeen huonosti hoidetun flunssan jälkitautina joutuen tiputukseen ja viikoksi sairaalaan, niin olen oppinut ettei pienet kuumeilutkaan ihan leikkiä ole eikä niitä pidä vähätellä.

(Joten pienen kuumeilun koronarokotteen jälkeen otan mieluummin kun kaikki ne mahdolliset keuhko- ym viat joita itse tauti aiheuttaa!)

Hyvä niin, torstain makasin siis pitkälläni suurimman osan päivästä, mutta illalla innostuin katselemaan kameralta siirtämiäni kuvia joita ajattelin tässäkin esitellä,  toki suurimmaksi osaksi valokuvauksellisesti niitä parhaita (toivottavasti!)

Kesä on ihmisen parasta aikaa, (viereisen kuvan perusteella myös hevosen?)  kaikista itikoista huolimatta, joten suuri osa kuvista on sellaisia, mutta myös otoksia reissuilta. Tämän koronaruljanssin jälkeen matkustelua osaa taas arvostaa, ja toivotaan ettei pahasti tule takapakkia näistä jalkapallofanien Pietarin töppäilyistä huolimatta, ja saamme "pitää Suomen auki". Kotimaan matkailukin on huipussaan, ja ihan syystä, on tämä niin kaunis maa. Kaikkihan me haluaisimme asua kauniilla maaseudulla puhdasvetisen järven rannalla omakotitalossa, hyvin nettiyhteyksin ja modernilla tekniikalla varustetussa asunnossa isolla tontilla mukavien naapurien ympäröimänä ja silti -keskellä kaupungin palveluja! 

Muutama sana opinnoista vielä ennen kuvia- niitä vartenhan blogini olen aikoinaan perustanut. Meneillään nimittäin Suomen Valmentajien järjestämä psyykkisen valmennuksen kurssin osa 2, johon liittyen ostin muhkean (ja kalliin) "Suorituskyvyn psykologia"-nimisen kirjan, tekijöinä Paulat Arajärvi ja Thesleff. Paljon paljon faktaa ja tutkimusta, testejä ja tehtäviä helposti luettavassa muodossa kuvineen ja taulukkoineen. Ja täysin hyödynnettävissä myös "tavalliseen" opetukseen myös muualle kuin urheilumaailmaan. Suosittelen! Ainoa miinus tähän mennessä on iso ja painava koko- ei ole ihan helpointa sänkykirjallisuutta...

Sitten niitä "kuvalöytöjä" alkaen Göteborgin EM-kisoista 2017 jossa liikuin  Anun ja Tössän kanssa. -Ensin vain pikku-Kartsan irvistys laitumella- ikää taitaa olla 2vkoa, alemmassa kuvassa toukokuussa jo 5v ja kisaa 110cm nuorten luokkia omistajansa Lucia Stengerin kanssa Lilon silmien alla. 

Tämä jäi Grixien viimeiseksi varsaksi ja samoin minun kasvatuksen päätökseksi- en ole tarkkaan noita varomisia laskenut mutta taitaa lähestyä 80 tuo syntyneiden varsojen määrä vuosien 1986-2016 välillä.

Aikansa kutakin, välillä kovin haikea olo, mutta ilman omaa tallia en enää ainoattakaan hevosta aio hankkia. 

Paljon niille olen antanut- "työtä ja tuskaa"- mutta paljon olen niiltä myös saanut jaa ennenkaikkea oppinut elämää varten. .

Ainakin erilaisen elämän, mutta niin ihanan!

                                              GÖTEBORG EM 2017

Hyppykuvia vähän erilaisesta vinkkelistä...

....sama nämä koulukuvat!

Ypäjältä vuonna 2016? 

Lähinnä kuvakulma hauska, 

viereinenhän kävisi vallan mainoskuvasta...

Omassa puutarhassa!

Didrichenin taidemuseo- Lionel Smit

Bengtskärissäkin pääsee uimaan!

(Missäköhän ei pääse missä minä liikun?) 

Matka sinne taas vie 8-9.7. Mäntsälän retken porukalla. Innolla odotan.

 Suomi syksyllä

Saksa syksyllä

vähän talveakin...

Helsingin 1. LUX-näyttely.

Senaatintorin joku  pikkupoikkikatu

Ruttopuiston kappelin ovella.

Olisipa tuomiokirkko aina näin värikäs!

Kevätjäätiköitä Porvoontien varrella, luonto tekee mahtavia taideteoksia!

 

Tikkurilan vanha asema

Saksassa

2016 Global Dressage Forum

Työhevoskisoissa Ypäjällä

Päivölä, Nummi

Ahti kutsuu....

BRYSSEL,

manneken Pis

ja 

 

la fille qui pis aussi!

Bryssel

Tässä jo kootusti kaikkea sekalaista- valokuvissa on sekin hyvä puoli, että sitten kun ei enää mistään mitään muista, voi ainakin kuvista katsoa missä kaikkialla sitä onkaan tullut käytyä ja mitä kaikkea on tehnyt! 

Nyt on jo syytä jatkaa kesästä nauttiminen - onneksi noita avuliaita poikia riittää- minulle piti lämpöilmapuhallin Akin toimesta säätää kylmälle kun en itse osanut ja Kim siirsi oletusarvoksi tietsikkaan taas Googlen- en tiedä mistä kone itse oli hakenut Yahoon...

Nyt kun vielä muistaisin minne rannekellon olen talteen laittanut, voisi jopa elämä olla nautinnollista. Auton siivoaminen ehkä asiaa edesauttaisi, mutta sitähän ei voi juhannuspäivänä tehdä, ainakaan kun just on ollut kuumeessa?

Hidasta elämää.

On siitä koronasta kaikenkaikkiaan jotain hyötyäkin ollut, etätyö kukoistaa ja kiire selvästi vähentynyt, vai onko?

Ihanaa juhannuksen jatkoa- toivotaan että näistä kuvista on hieman iloa muillekin eikä vaan itselleni, niitä nimittäin vielä riittäää...

KESÄ -SOMMAR-SUMMER-LÈTE-SOMMER - mikä ihana syy laiskotella ja nauttia!

En kiellä iän mukanaan tuomiin haasteisiin taitaa kuulua tuo väsymiseksi mainittu olemus- en muista koskaan olleeni niin väsynyt kun nyt lukuvuoden päättyessä (paitsi viime keväänä? ) Viikko meni nytkin vaan latauspistettä haettaessa, mutta nyt jo parin tuomarointireissun ja kyläilyjen jälkeen tuntuu että puhti palaisi vähitellen...

Lohduttihan se vähäsen kun työkaveritkinsanoivat minulle "osuneen" luokka jossa harvinaisen paljon eriasteisia ongelmia, mutta tätä kai tämä opettajan työ on- välillä helpompaa, välillä rankempaa?? Enkä aio itseäni pyhimykseksi nostaa- toki oli asioita, jotka olisi voinut ratkaista toisinkin, mutta maaliin saatiin koko laivue ja jatko on heidän omissa käsissään. Oma opiskelu ollut yhtä tervanjjuontia, ja saadessani yhden 5 opintoviikon kokonaisuuden toissaperjantaina lähetettyä, oli pettymys aito kun numeroksi tuli 2- eri arvostelija toki kun se, joka minulle oli vitosen antanut... Tosin miettimisen aihetta- sain pyytäessäni perustelutkin - olen itse aika pilkunn.... ja vaadin täydellisyyttä korkeimpiin arvosanoihihin- niin koulussa kun ratsastuksessakin - eli omasta aseesta sivallettiin! Miettimisen aihetta, tosiaan!Kuitenkin, haluan yhä pitää riman korkealla jotta tavoitteita saavutetaan, olen yhä sitä mieltä että niitä hyviä numeroita annetaan aivan liian helposti , ja vitonenhanon se numero joka luetaan "ei tiedä mitään aiheesta".

Monikulttuurisuus avautuu minullekin pikkuhiljaa - uskonnon osuus meneillän ja yllättävän kiinnostavaa- vedin ensimmäistä kertaa opettajana elämänkatsomustiedon kurssin ja se oli sangen kiintoisaa, saimme myös eri uskonnoista eri näkemyksiä- ihan esimerkeinkin koska luokkamme edusti niin luterilaisuutta, ortodoksisuutta, katolismia kuin islmaiakin ja kaikella on paikkansa. Enemmön ja enemmän olen sitä mieltä että suvaitsevuus on hyveistä ehkä tärkein? Kunnallisvaaleista ei nyt sen enempää en pyynnöistä huolimatta asettunut ehdokkaaksi, koska kerran kokeiltuani olen sitä mieltä että jos aikoo, on onnistuttava. Se vaatii satsauksia, ja vielä enemmän satasusta sitten kun ollaan siellä valtuustossa niitä päätöksiä sorvaamassa- on hankittava asioista etukäteen TIETOA JA FAKTOJA ja se vie aikaa. Hoidan nyt nämä opinnot ensin, ja sitten katsotaan onko vaaleja tulossa... Vielä kerran sana KESÄ. Ihanaa, olen ilmeisesti aina ollut kesän lapsi ja nautin täysillä- tämänhetkiset helteetkään eivät häiritse kun pääsee pulahtamaan järveen!!! TAIDE on toinen asia mistä nautin - ensin treffit Ilja Repinin kanssa Ateneumissa (olen viimeksi nähnyt Retretissä joskus kauan sitten...) ja viime viikon Mäntän-reissu ja Banksyyn tutustuminen oli ihan kohokohta! Muistutus myös siitä, miten hauras elämä voi olla, antoi miettimisen aihetta. Tänään mennään täysillä, huomenna onkin sitten jotain aivan muuta. Herää myös kysymys, miten voi auttaa tunkeutumatta ja olematta tekopyhä? En minä kenenkääön lattioita ole menossa kuuraamaan, mutta pelkästään ajatus siitä, että jotenkin voisi olla hyödyksi, on herättävää. VESI, ja uiminen . Uusi harrastus kun lajissa voi kilpaillakin - olin positiivisesti yllättynyt Mäntsälän kunnan myöntämästä 200e urheilustipendistä SM-pronssimitalista viime vuonna.... Se on myös tosiasia, että jos olen "tehnyt hevosia" ja elättänyt itseni alunperin harrastuksella, josta kehkeytyi työ, ei ole paluuta menneeseen- en tule koskaan harrastamaan hevosurheilua.

Lyhyesti viisu kaunis- kesä parhaimmillaan, osa ikkunoista jo pesty, yksi matto jo puhdasja vaatehuone odottaa remonttia. Tiedoksi vaan ettei liikaa tule laiskoteltua.... heinäkuun lopulla Islantiin osittaiselle opintomatkalle. hei, tätähän olen suunnitellut jo kymmenisen vuotta!!! Jee. eElämä on - nauttikaa, ystävät. PS Välillä kyllä tuntuu perk---seltä kun syksyn työasiat yhä levällään... Alan ymmärtää, miten ihmiset tykkää työsuhteesta, joka on voimassa "toistaiseksi" . Nää jutut kun ei oo koskenut minua...

Sekalaisia kuvia, olkaatten hyvä. Sekalaiselta tuntuu tuo elämäkin välillä!

Ateneumissakin oli siis treffit Repinin kanssa, täytynyt paljon enemmän suunnitella kun on tuo korona... -MMe Rivoir, Mäntsässä jo ihastunut, ihana!! Ja Didrichenissäkin kävin - arvostan Tove Janssonia yhä enemmän - hän on ollut niin VAPAA!

Ja vielä ohje- nauttikaa ke sästä - se ei jatku ikuisesti! Siksi sitä kai arvostaakin??

PS Mme Rivoira esiintyy vahoingossa kahdesti, mutta en osaa poiskaan ottaa- näkyy minulla luonnoksessa vain numerosarjoina....Katsokaa kahdesti -on niin hieno!