Finsk-svenska handelskammaren jäsen en ole, mutta heidän tilaisuutensa ovat usein avoimia ja sisältävät mielenkiintoista ohjelmaa myös opettajan näkökulmasta! Suuntasin Porvooseen jo toistamiseen kuuntelemaan aamupäivän pituista ohjelmaa- tällä kertaa pääpuhujana Anita Ekvall från Sverige.
Verkostoituakin pitäisi, mutta jotenkin oli sellainen aamu, että juttelu jäi vähemmälle ja pelkkiin kohteliaisuuksiin, kunnes lounaalla istuin samaan pöytään entisen työtoverini kanssa, joka opettaa merkonomeja Leppävaaran Omniassa. -Det var roligt att "kolla läget", Tove!
Huumorilla mentiin luennonkin parissa, ja Anita Ekvall osasi myös nauraa itselleen eli ruotsalaisille. Muutamien tosi hauskojen power-point kuvien perusteella sai yleisön "hymy huuleen" ja miettiä tätä pohjoismaalaista yhteistyötä ei-niin-vakavalla-naamalla- mikä onkin hyvä jos ajatellaan asioiden sujumista pitkällä tähtäimellä!
Tässä muutamia:
Mikä tulkitaan myöntäväksi ja mikä kieltäväksi vastaukseksi - sitähän ei moni tiedä kun ruotsalaisen kanssa puhuu...
Kyllä, tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Tästä meidän täytyy puhua lisää.
Tätä meidän täyty tutkia vähän tarkemmin.
Meidän täytyy selvittää tätä hieman lisää.
Minun täytyy vähän stemmailla tätä vielä.
Me suomalaiset sanomme asiat näes suoraan; kuten:
Mitä paskaa tää on?
Etkö voinut tehdä sitä yhtään paremmin?
Sitten pääsemme suoranaisiin tulkintaeroihin koskien johtamisominaisuuksia - vasemmalla kerrotaan miten ruotsalainen tulkitsee työnteon ja johtajien toiminnan, oikealla se suomalainen tapa:
suunnittelu spontaanisuus
organisointi joustaminen
epävirallisuus, työtoveruus virallinen kanta, auktoriteetti
jaettu vastuu ryhmässä henkilökohtainen vastuu
kompromissiin pyrkiminen lyhyt pinna
neuvottelu toiminta
välttää konflikteja selvittää konfliktit
konsensus pomo päättää
työ kestää kauan= laatutulos nopea toiminta= tehokkuus
kaikki yhdenvertaisia halu olla paras
turvallisuus velvollisuus
___________________________________
Anita Ekvall pratade med glimten i ögat om våra kulturskillnader och tog också upp de övriga nordiska länderna - vi alla är lika men olika!
Sveriges styrka ligger i teamarbete, Finland klarar av problemlösning och vi är pragmatiska och plikttrogna, danskarna bygger inte utan säljer -handeln är viktig för dem. Norrmännen är bäst i sitt eget tycke och stolta över det , men ligger dock långifrån amerikanerna !
"Kulttuurinen tietoisuus" on syytä ottaa huomioon myös kielenkäytössä- on huomioitava tapa millä puhumme, kieliopillinen puheen rakenne, tauotus, sanavalinnat, ääntäminen sekä mahdollinen sarkasmi tai suoraninen ironia. Tietenkään ei pidä yleistää, vaan tässä liikutaan yksilötasolla, mutta tietyt seikat on hyvä ottaa huomion kuten yllämainitut esimerkeissä
*suomalaisella "velvollisuus ennen kaikkea"
*ruotsalainen on huolissaan turvallisuudesta (Ruotsissa Pohjoismaista eniten vakuutuksia)
*tanskalainen haluaa olla yksilöllinen
* norjalainen on ylpeä itsestään ja maastaan - siinä lyhyesti pohjoismaamme kansallispiirteet!
Ohessa vielä hauska tanskalaisten yleistys kielloista: "kaikki mikä on kielletty on sallittu".
Yhteisiä sääntöjä on vaikea vahvistaa tanskalaisille- esimerkkinä kymmenen vuoden takainen Örebron sillan avajaisjuhlallisuus, jossa Ruotsi ilmoitti pyöräilijölle kypäräpakon ja oletti myös tanskalaisten noudattavan sitä- tuskin puolella tanskalaisilla oli pyöräillessä kypärä päässä vaikka matka jatkui Ruotsin puolelle... Jossain vaiheessa oli naapurisopu koetuksella sellaisenkin naurettavan asian takia että ruotsalaiset virallisesti paheksuivat Tanskan kuningattaren julkista tupakointia!
*ole utelias, kysy ellet ymmärrä - esim sanalle "yhteistyö" voi olla eri käytännön tulkintoja eri maissa.
*Jaa oma käsityksesi ja tulkintasi asioista muille
*Kieli ja kulttuuri kulkevat käsikädessä
*Ruotsissa kaikki ovat samanarvoisia ja yhtiön kokouksiin osallistuu niin johtajat kun siivoojat - tämä on ollut käytäntönä 1960-luvulta asti ja on myös vaikuttanut kielen yksinkertaistumiseen.
*Myös maahanmuutto on vuosien kuluessa vaikuttanut kieleen.
*kaikki asiat selitetään juurta jaksain- jos jotain kysyt, saat kokonaisen luennon vastaukseksi joten varaa aikaa keskustellessasi ruotsalaisen kanssa!
*esim "Vad är klockan?" "--Nja, vad tycker du? "
*kaikki mitä sanotaan, tulkitaan siellä helposti kirjaimellisesti, joten ole varovainen sarkasmien kanssa! Tilastojen kärjessä sarkasmien käytössä ovat tanskalaiset kärjessä (89%) kakkosena Suomi (60%) kolmantena Norja 40% ja vähiten sarkasmia löytyy ruotsalaisten puheesta (28%)
*Suomessa käytämme puhuessamme lyhyitä, täsmällisiä päälauseita, kun taas ruotsalainen seikkailee sivulauseiden viidakoissa...
*se, että suomalaisten vastaukset keskustelun aikana saattaa alkaa hiljaisuudella on selittelevälle ruotsalaiselle vaikeaa...
*Koska kaikkien mielipiteet on otettava huomioon, syntyi uusi sana "nja-a" jonka voi tulkita sekä myöntäväksi että kieltäväksi.
*ruotsalaisilla on ongelmia ilmaista itseään selkeästi ja tämä aiheuttaa ongelmia muunmaalaisille kun pitäisi saada päätöksiä aikaan - "diskuteeraaminen" voi myös viedä aikaa.
*Työnteon ajankäsitys myös vaihtelee- Suomessa ollaan "tehokkaita ja nopeita" kun taas Ruotsissa luotetaan että laatu paranee ajankäytön myötä
*Suomenruotsi eli tuttavallisesti "muminsvenska" (=muumiruotsi) tulkitaan ruotsalaisten puolelta "vaarattomaksi" ja helposti ymmärrettäväksi.
*on kuitenkin huomioitava että vaikka suomenruotsalainen puhuu ruotsia, hän toimii hyvin suomalaisesti koska on suomalainen :)
* Koska ruotsalainen välttelee kaikkea käskemistä, on osattava tulkita että "Vill du?" tarkoittaa "sinun täytyy !"
*ruotsalaiset muistavat aina kiittää ja jakaa iloa koko porukalle- esimerkkinä yritykselle maksettu bonus tarkoittaa ylimääräisiä kakkukahveja koko työyhteisölle...
*Huolehtivaisuus ja välittäminen johtajatasolla ei tarkoita pehmeyttä- hyvä yritysjohtaja osaa ottaa kaikki huomioon . Tässä meillä on opittavaa!
*Kehonkieli mm istuma-asento, käsien ristiminen, taaksenojaaminen ovat neuvotteluissa varteenotettavia huomiota joita syytä tulkita oikein.
*Muista, että se mitä SINÄ pidät normaalina on se, miten itse toimit.
*kulttuuriset väärinkäsitykset pohjautuvat useimmiten tietämättömyyteen *keskustellaan usein vierekkän (vrt vastakkain) ja puhutaan yhdessä. Konsensus voin odotuttaa itseään - "asian päälle nukkuminen eli sova på saken" usein auttaa, tai lenkillä käyminen tai muu toiminto.
*Kun ruotsalainen pitkän suunnittelemisen jälken päästetään vauhtiin, mikään häntä ei enää pysäytä!
*Suomessa ryhdytään nopeammin töihin, pitkittä suunnitteluitta, mutta ollaan myös tarpeen mukaan nopeita muuttamaan suuntaa ja tekemään uusia suunnitelmia
*Sekä norjalaiset että tanskalaiset suunnittelevat melko nopeasti ja laittavat työnjohtajan vastuuseen- muut vaan seuraavat ohjeita
* Pohjoismaissa on systemaattisempaa yritystoimintaa kun Välimeren maissa, jossa aloitellaan ja lopetellaan projekteja nopeasti ja miten tahnsa ilman sen ihmeempiä suunnitelmia .
*"Ruotsi on kauppanteon kannalta kuin itsestäänsoittava piano"
*"Kun odottaa jotain hyvää, ei koskaan odota liian kauan"
*ruotsalaiset poliitikot ovat paljon suomalaisia käytännönläheisempiä
* Kestää tutkimusten mukaan keskimäärin yhdeksän vuotta meidän adaptoida jokin toimintamalli Ruotsista tai muualta
*"Suomalaisen johtajuuden parhaita puolia on että ruotsalaiset seuraavat suomalaista suorasukaista johtajaa pelkästä hämmästyksestä" :)
Loppuun vielä tanskalaisten ja norjalaisten tyypillisimpiä piirteitä jotka hyvä ottaa huomioon kun ollaan tekemisissä- kuitenkin huumorilla varustautuen!
*Tanskassa ollaan yksilöllisiä, mutta pomo on auktoriteetti
*turhia muodollisuuksia vältellen- kovia liikemiehiä
*"tekemisen meininkiä" ja heterogeeninen kulttuuri
*tiedottaminen, valmentaminen toimii, puheliata provosoivia
*selkeys, suorasukaisuus vapaus ja itsenäisyys , myös konfliktinhaluisia
*konsensus on ohjenuorana, vastuu on yksilöllistä
*ajankäyttö nopeaa, ylpeys omasta yrityksestä
*käytännöllisiä, ovelia ja myös mukavia - varoitus!
*todelliset kohtaamiset - vain vapaa-ajalla
*muodollisuudet sikseen, voivat olla konflikteissa
*analyyttisiaja päätöksiätekeviä
*talousorientoituneita ja puolustavat kantaansa
*maantieteellinen näkökulma, reviiritietoisuus ja tietty varovaisuus
*kaupunki-maaseutu vastakkainasettelu, avoin tiedotus
*säännöt, normit, rutiinit - ylpeys omasta
*yksityiskohtien hiomista - tulossuuntautuneita
selkeys, pomoauktoriteetti ja lyhyt ajankäsitys
___________________________________
Tämä hauskan ja antoisan tietoiskun perusteella tuli muistutus myös siitä, millä Anita Ekavall aloitti luentonsa :
"Suomen tie maailmalle menee Ruotsin kautta"
ellei tuota sitten sanonut jo finsk-svenska handelsakammren´in johtaja, tilaisuuden avaaja Kjell Skoglund- en ollut kaikkia muistiinpanoja nimennyt. Mutta hyvä muititus kuitenkin!
Kaikkiaan mielenkiintoinen seminaari!
Syksyllä luvassa lisää- näistä oppii!
Vappupäivää voi viettää näinkin-ilman sen kummempia palopuheita, eväskoreja tai juominkeja. Itse istuin tuntikaupalla koneen ääressä aamusta lähtien tutkimassa kestävän kehityksen oppeihin liittyviä tehtäviä- kas kas, tekemättömiä juttuja löytyi aina marraskuulta asti. No, nyt tietää mitä on ohjelmassa kun on se pariviikkoinen loma toukokuussa!
